Löpinäketju

Heippa! Plussasin tänään (tai oikeestaan jo eilen iltapissasta liuskalla, tänään varmistin digillä), joten liityn joukkoon. Varovasti toki, kun viikkoja vasta 4+2, mutta koska on meidän vika vauva, niin oon luvannut itselleni nauttia joka hetkestä [emoji3590]

Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla
 
Moi, liityn joukkoon :) plussasin perjantaina, laskettu aika on 21.10. mutta neuvola muuttaa sen taatusti menkkojen mukaan 13.10. Inseminaatiolla sai alkunsa. Olen 33v ja esikoistyttö on 4-vuotias. Pelottaa jatkuuko tää onni mutta ainakin testit hyvin vahvistuneet :dance011
 
Tänään viikkoja 4+5 ja jännittää kamalasti että pysyykö pikkuinen mukana loppuun asti. Taustalla endometrioosi ja yritystä viime kesästä lähtien. Huojennus kuitenkin siitä, että oma kroppa toimii niinkuin ns. kuuluukin :)
Onko täällä muita endoa sairastavia?
 
Hei kaikki! Olen tässä lukenut foorumia päivittäin ja nyt uskaltauduin rekisteröitymään. Odotan ensimmäistäni, kaikki on outoa ja jännittävää :) Mutta tosi alussa vielä ollaan niin pelottaa, että toteutuuko tämä.
 
Moi, liityn joukkoon :) plussasin perjantaina, laskettu aika on 21.10. mutta neuvola muuttaa sen taatusti menkkojen mukaan 13.10. Inseminaatiolla sai alkunsa. Olen 33v ja esikoistyttö on 4-vuotias. Pelottaa jatkuuko tää onni mutta ainakin testit hyvin vahvistuneet :dance011

Ei kai ne sitä muuta jos inseminaatiopäivä on tiedossa? mulla ei siis mitään kokemusta asiasta, mietin vaan sitä itekin.

En tosin suostunut aikaa varattaessa sanomaan kuukautisten alkamispäivää kun muuten se ois mennyt pieleen, vaan totesin vain että inseminaatio oli päivänä x ja laskettu aika on päivä y. :angelic:
 
Miksi tuntuu taas niin epävarmalta? Ei tää jatkuvan epävarmuuden stressikään voi tehdä alkiolle hyvää, johan tässä kohta itse itselleen keskenmenon aiheuttaa. :banghead: Miksei voi vaan ottaa sellaista rentoa fiilistä, että menee miten menee ja jos menee pieleen, en olisi voinut siihen mitenkään vaikuttaa. Esikoisesta ja kuopuksesta ei ollut ollenkaan tällaista oloa, jotenkin vaan luotti että kaikki menee niinkuin pitää.

Vein lapset aamulla hoitoon vain hakeakseni heidät takaisin kotiin parin tunnin päästä. Esikoisella jälkitautina silmätulehdus ja kävelemisen estävä lihassärky. No, haettiin apteekista tipat ja käytiin paikallisessa pizzeriassa lounaalla. Olisi voinut huonomminkin mennä.
 
Täällä kans epävarmuus ja negatiivisuus onnistumista kohtaa läsnä 24/7. Sanoinkin jo miehelleni, että jos tämäkin päättyy keskenmenoon, niin syy voi olla vaikka mun asenteessa. Huolta aiheuttaa myös se, et oireita ei oikeastaan ole. Aina ennen alkuraskaudessa ei ole voinut ajatellakaan kahvia ja mitään makeeta, mut nyt menee molemmat.
 
Tsemppiä huolehtijoille :Heartred Mulla on oireita, mutta jos ne vähenevät edes asteen verran, olen huolesta soikeana ja pessimistinä ajattelen että tämä oli tässä. Mulla on tänään 6+6 ja tasan kaksi viikkoa tästä 8+6 tapahtui keskenmeno. Tuntuu että aika lentää! Kovasti toivon että päästään tuon rajan yli.
 
Miulla taas on muihin raskauksiin verrattuna ollut "liian" hyvä olo ja nyt jännittää sit perjantai...
 
Täälläkin joo huolettaa kun tuli oireettomampi päivä. Mies tulee hulluks kun joka toinen päivä oon ostamassa lapselle sitä ja tätä ja taas joka toinen itken keskenmenoa. :smiley-bounce013 :smiley-angry017:smiley-bounce013:smiley-angry017
 
Perjantaiksi keksin muuta ajateltavaa. Varasin miehelle ja mulle pöydän ravintolasta ja mennään syömään pitkästä aikaa kahdestaan. Mun mies ei ole mikään romantikko eikä juurikaan panosta parisuhde-elämään, niin jotain sitä itse on keksittävä :joyful: Onko muilla ystävänpäivä suunnitelmia?
 
Mä oon itseasiassa toteuttamassa ystävänpäivän tapahtumaa eli mun perjantai menee aamusta iltaan töissä. Mutta viikonlopuksi ollaan menossa kylpylään, otettiin vielä parempi huone, vähän ekstraluksusta arkeen :love7
Kuulostaa ihanalta :Heartbigred
 
Töissä oon kertonut muutamalle. Täällä on kans tajuntaan iskenyt sellainen fiilis että jumankekka, tässähän elellään ihan erilaista elämää loppuvuodesta. Eka lapsi siis tulossa
 
Me mennään miehen kanssa lauantaina teatteriin ja hotelliin, käydään tietenkin myös ulkona syömässä. Mies ei perusta ystävänpäivästä, kerran oli järjestänyt meille salaa lapsenvahdin mutta silloin oksensin kotona :joyful: odotan niin että päästään intialaiseen ravintolaan, Himoitsen kaikkea oikein tulista ruokaa. Mietin että voisiko tämä viitata poikaan, kun tytöistä olin makean perään. Myös kiinalainen syntymäkalenteri ennustaa meille poikaa, se on osunut kahden tytön kanssa oikeaan. Olispa ihanaa saada lisää miesvaltaa taloon :dummy::angelic:
 
Itellä on ollut hirveä tarve kertoa kaikille. Oon toteuttanut tätä kertomalla (miehen lisäksi) yhdelle työkaverille, siskolle ja suunnilleen kaikille meidän salin jumppaohjaajille :grin ajattelin että heiltä voi sitten samalla tavalla kysyä apua liikuntajuttuihin myös mahdollisen keskenmenon jälkeen.Näin optimistina...
 
Me ei olla miehen kanssa oikein ikinä välitetty juhlia/viettää ystävänpäivää mitenkään erikoisemmin. Mies kyllä aina ystävänpäivänä on ostanu mulle jonkun lahjan vaikka aina sanon ettei ostais mitään... Mies puhu et perjantaina voitais mennä koko perhe hoploppiin tai kylpylään ja sit myöhemmin ravintolaan syömään. Lauantaina meen mun siskon kanssa viettämään ystävänpäivää kun ei olla vähään aikaan tehty mitään. Käydään ehkä ravintolassa ja leffassa. :happy:
 
Täälläkin joo huolettaa kun tuli oireettomampi päivä. Mies tulee hulluks kun joka toinen päivä oon ostamassa lapselle sitä ja tätä ja taas joka toinen itken keskenmenoa. :smiley-bounce013 :smiley-angry017:smiley-bounce013:smiley-angry017
Täällä sama homma :p

Välillä olen täysin oireeton, ei tunnu kohdussa yhtikäs mitään, etenkin iltaisin ja öisin. Päivisin on menkkajomotuksia. Ei ole rinnat kipeät yhtään, ei paha olo ei mitään. 4+0 tosin vasta, vissiin oireet kunnolla alkaa kun hcg lisääntyy rv 6->.
 
  • Tykkään
Reaktiot: Mr
Mä olen kertonut yhdelle ystävälle ja veikkaan että toinen aavistelee. Voi kun voisikin jo kertoa ja uskaltaa olla julkisesti raskaana.

Ja muuten, älkää ihmetelkö kun oon jakamassa sympatiaa joka asiaan. Mä tulkitsen sydämen Instagramin mukaan ja painan sitä tykkäysnapin tapaan. Sitten tajuan jossain kohtaa että nyt tuli väärä reaktio... :rolleyes:
 
Ja muuten, älkää ihmetelkö kun oon jakamassa sympatiaa joka asiaan. Mä tulkitsen sydämen Instagramin mukaan ja painan sitä tykkäysnapin tapaan. Sitten tajuan jossain kohtaa että nyt tuli väärä reaktio... :rolleyes:

Mä oon tätä välillä ihmetelly et miks tykkäyksen sijaan jotkut antaa sympatia -arvion, juurikin sellaseen viestiin mihin se sympatia ei oikein sovi :joyful: Mut oon ajatellu että ehkä muut just luulee että sydän tarkoittaa tykkäystä eikä vaan hiffaa sitä oikeaa tarkotusta. :) Mut no problem. :p
 
Takaisin
Top