Läheisille kertominen

[Plumeria]

Joo, mä olin viime raskaudessa kaverin tupareissa ja siellä oli siis ~ 20 kaveria jotka taatusti suunnilleen kaikki tietävät että mä en "huvikseen" oo juomatta alkoholia. Join siellä neljä alkoholitonta olutta, ja kukaan ei tajunnut mitään, katsoivat et siinä mä juon muiden mukana. Olin varautunut siihen että joku tulee kysymään miksi mä juon holitonta, ja olisin sitten paljastanut asian. Mut kukaan ei huomannut.
Ei ihmiset yleensä kyttää mitä sä syöt tai et.

On kyllä varmaan totta, että ihmiset eivät välttämättä kiinnitä huomiota. Ehkä suostun viinilasilliseen ja mies saa juoda sen... Ollaan jouluna pienellä piirillä koolla. Veikkaan että anoppi ja miehen sisko saattavat kyllä huomata, kun ovat lapsiuutisista kiinnostuneita ja ehkä odottavat meiltä sellaisia uutisia.
Käyn 21. Päivä varhaisultrassa. Voi olla että mieli muuttuu vielä vauvasta kertomisen suhteen, jos ultrassa näyttää olevan asiat hyvin.

 

[Marcipa]

Mä onnistuin viime vuonna (kun olin raskaana marras-joulukuun)selviämään useista pikkujouluista ilman kyselyitä. Otin kaikissa lasin viiniä ja olin juovani (join ihan vähän). Kalat jätin ottamatta, vaikka normaalisti ne on herkkua. En usko, että siihenkään kukaan kiinnitti huomiota. Jouluaatto oltiin mun siskon perheen luona ja meillä on ollut tapana, että jaetaan ruokavastuu. Ehdotin tuovani kalat, niin pystyin ostamaan myös sellaista, jota raskaana ollessani voi syödä.

 

[River]

Me ollaan joulu keskenämme, niin se ei tuota ongelmia. En halua nyt kertoa oikein kellekään vielä, kun viimeksi kävi huonosti. Oli se aika ikävää laittaa sitten viestiä perään, kun oli kertonut jo perheelle ja kavereille.

 

[CherryRed]

Isommassa porukassa ei kukaan huomaakaan. Viime pikkujoulukautena kävin muutamissa pippaloissa piinapäivillä, kun ei tiennyt oliko raskaana ja join alkoholitonta olutta. Laitoin oluen sellaiseen yksittäisen oluen cooleriin, niin kukaan ei nähnyt että join alkoholitonta. Mutta esim. jos on neljästään joulua viettämässä, niin ei voi huijaa ketään, kun ei kilistä tai syö puolia ruoista :D

 

[Reggie]

Joo munkaan kohdalla ei tuo jouluna salailu onnistu. Kalat on mun suurinta herkkua, samoin juustot enkä koskaan kieltäydy viinilasillisesta niin kyllä kaikki arvaisi mikä on homman nimi, jos nämä kaikki jäisi multa syömättä. Kaikki kuitenkin tietää meidän vauvahaaveista.

Mä oon myös sitä mieltä, että mieluummin kerron meidän perheille ja jos joku meneekin vikaan niin ei tarvitse peitellä omaa pahaa oloa ja saa tukea kaikkein rakkaimmilta.

Kaveriporukalla pikkujoulut varmaan onnistuisikin, mutta kyllä joku tarkkasilmäinen varmaan huomaisi, etten humallu tms.

 

[Amelii]

Mun tekisi samaan aikaan mieli kertoa kaikille, mutta sitten toisaalta pitää salassa mahdollisimman pitkään kaikilta. Mies ja yksi ystävä tietää. Tänään meinasin toiselle ystävälle paljastaa, kun hän kyseli kuulumisia, mutta sain pidettyä mölyt mahassa. Jouluna on aikomus kertoa vauvan isovanhemmille sekä meidän sisaruksille, sitten pikkuhiljaa muulle lähipiirille. Suurin kysymysmerkki on, koska kerrotaan tulevalle isoveljelle. En haluaisi liian aikaisin kertoa, jos tarina ei päädykään hyvin, mutta jos alan halailemaan pönttöä päivittäin niin jotenkin se täytyy hänelle selittää

 

[Nipanderi]

Jouluna varmasti paljastuu raskaus, mutta ei sille sitten mahda mitään. Kyllä lähipiiri sitten lohduttelee, jos on tarvetta.

En ole kertonut kellekään vielä (paitsi miehelle tietty ja hoitopolkuun ja lapsettomuus psykologille, jonka luona säännöllisesti käydään, koska käynti oli eilen) katsotaan sitten milloin tulee tarve kertoa asiasta. Kaikki ystävät kyllä tietävät hoidoista, mutta jotenkin tätä asiaa haluaa vielä varjella ja pitää "omana" tosi omana, kun sen täällä foorumilla kuitenkin jakaa toivottavasti ei jinxsaa mitään

 

[NäkymätönNinni]

Kerroin heti plussatestin tehtyäni parille läheisimmälle ystävälle, sellaisille joiden tiedän osaavan suhtautua mihin vain lopputulokseen oikein, mies samoin.

Me toisaalta haluttaisiin paljastaa mun vanhemmille ja isovanhemmille jouluna, mutta toisaalta se tuntuu kauhean pelottavalta, kun ei olla vielä nähty kasvaako siellä mun sisällä ihan oikeasti joku. Silloin on vasta 6+0 eikä ehkä haluta mennä ennen tuota varhaisultraan, kun sykettä ei mitä todennäköisimmin kuuluisi vielä.. Toisaalta mietin että jos asiat menee pieleen, niin saan heiltä tukea, mutta toisaalta en haluaisi aiheuttaa heille surua.
Oikeastihan pitäisi vaan luottaa, eikä murehtia etukäteen!

Mä niin tunnistan tuon jinxaamisen pelon! Välillä tuntuu etten saisi edes uskaltaa ajatella että me oikeasti voidaan saada vauva, ettei jinxaa lopputulosta! Ihan pöljää!

Edit: Ja siis tietysti kerroin heti miehelle viivan ilmestyttyä tikkuun, ollaanhan tätä yhdessä odotettu melkein 1,5 vuotta.

 

[Iituli90]

Kerroin heti plussatestin tehtyäni parille läheisimmälle ystävälle, sellaisille joiden tiedän osaavan suhtautua mihin vain lopputulokseen oikein, mies samoin.

Me toisaalta haluttaisiin paljastaa mun vanhemmille ja isovanhemmille jouluna, mutta toisaalta se tuntuu kauhean pelottavalta, kun ei olla vielä nähty kasvaako siellä mun sisällä ihan oikeasti joku. Silloin on vasta 6+0 eikä ehkä haluta mennä ennen tuota varhaisultraan, kun sykettä ei mitä todennäköisimmin kuuluisi vielä.. Toisaalta mietin että jos asiat menee pieleen, niin saan heiltä tukea, mutta toisaalta en haluaisi aiheuttaa heille surua.
Oikeastihan pitäisi vaan luottaa, eikä murehtia etukäteen!

Mä niin tunnistan tuon jinxaamisen pelon! Välillä tuntuu etten saisi edes uskaltaa ajatella että me oikeasti voidaan saada vauva, ettei jinxaa lopputulosta! Ihan pöljää!

Edit: Ja siis tietysti kerroin heti miehelle viivan ilmestyttyä tikkuun, ollaanhan tätä yhdessä odotettu melkein 1,5 vuotta.

Mulla ihan samanlaisia mietteitä! En haluaisi vielä jouluna kertoa, kun vasta kuudetta viikkoa silloin raskaana. Mutta pakkohan se on, kun lempiruuat juuri graavikala, mäti ja maksalaatikko ym kielletyt herkut . Lisäksi olen suuri punaviinin ystävä... Eli kyllä suurta ihmetystä herättäisi näistä kaikista kieltäytyminen. Äitini lempiharrastus on muutenkin kytätä mitä muut syövät ja kommentoida jos joku ei "kelpaa" .

Olisin halunnut, että kerromme vasta nt-ultran jälkeen omalle ja mieheni perheelle, mutta nyt mennään jouluksi molempiin ja sisaruksetkin paikalla. Kauhistuttaa juuri tuo, että entä jos tulee km tai muuta ongelmaa. Kerkesin jos suunitella ilmoittavani koronatartunnasta vähän ennen joulua, mutta se kyllä pilaisi kaikkien joulun ja sitä en tietenkään halua .

Olenkin yrittänyt kääntää ajatukseni siten, että tänä ikävänä aikana jokainen iloinen uutinen on tervetullut. Jos paljastamalla tämän raskauden saan ikimuistoisen ja ekstraonnellisen joulun koko lähisuvulle, niin on se sen arvoista . Etenkin kun appivanhemmille olisi eka lapsenlapsi.

Harmittelen ja suren vasta sitten, kun sille on syytä, eli jos tämä raskaus ikävästi päättyy .

 

[Air4M]

Mä kerroin heti tietenkin miehelle, jonka kanssa tikkua yhdessä ihmeteltiin, siskolleni soitin myös samana päivänä videopuhelun ja kerroin. Tänään kerroin omille vanhemmilleni vähän itse olin yllättäen, kun piti jouluun saakka odotella. En malttanut. Ja toisaalta kun en tiedä, näemmekö jouluna, kun olemme anoppilaan ehkä menossa joulun viettoon, niin tulipa nyt sitten kerrottua. Pirun korona, kun tekee elämästä hankalaa. En halua viedä anoppilan pöpöjä iäkkäille vanhemmilleni, niin ei voida molemmissa tietenkään käydä. Tai nyt ehkä muutenkaan emme mun vanhempia tapaa hetkeen.

 

[Nipanderi]

Esikoinen pamautti eilen mun isälle, että äitllä on vauva mahassa:bag: ei siis todellakaan tiedä tästä, vaan hänellä on nyt joku vauvavaihe ja kantaa itsekin Elsa vauvaa mahassaan tämän tästä. Puhuu myös olemattomista sisaruksistaan

 

[River]

Siis meilläkin on! Lapset juoksee nuket paidan alla ympäriinsä kikattaen

 

[Iituli90]

Onkohan tämä oikea topic myös keskustella miten paljastaa raskaus :angelic:? Meinattiin tosiaan jouluna paljastaa perheillemme. Pari viikoa aikaa siis, niin kerkeäisi vähän suunnitellakin jotain kivaa tapaa. Olis kiva antaa joku lahja josta selviäisi tai tehdä joku kortti tai jotain sellaista. Ei haluttaisi vain ilmoitusluontoisesti todeta että raskaana ollaan . Etenkin kun tää on meille eka raskaus ja miehen vanhemmille eka lapsenlapsi.

 

[Reggie]

Me kerrottiin tänään mun vanhemmille. Äiti tuli käymään ja olin sopivasti käynyt mun vaatekaappia läpi ja kerännyt kirpparille menevää vaatetta. Olin ostanut äidille paidan, jossa luki, että "grammy because grandmother is for old ladies". Annoin sen ja sanoin, että ei ollut mulle hyvä ja ajattelin, että äiti tykkäisi niin ei tarvitse kirpparille viedä. Äiti vaan vilkaisi sitä ja sanoi, että joo voin ottaa. Käskin katsoa vähän tarkemmin ja äiti sanoi "aaa grandmother, en mä oo mummo, mutta voin ottaa." eikä siis tajunnut ollenkaan. Odottelin hetken ja kysyin, että etkö oikeesti tajua vielä meni hetki ja sitten äiti alkoi itkeä ja nauraa yhtä aikaa ei mennyt ihan niinkuin ajattelin, mutta oli ainakin hauska reaktio

Iskä tuli vähän myöhemmin ja näytin sille sen paidan niin se taas tajusi ihan heti

Miehen vanhemmille kerrotaan jouluna, annetaan niille mummo ja ukki aiheisia lahjoja

 

[Agnés]

^ Ihana ku äitis kävi hitaalla

Sillon ku ekassa raskaudessa kerrottiin miehen äidille, oli pääsiäinen ja oltiin siellä syömässä. Olin päättänyt silloin kertoa, olin sanonut miehelle että hän saa kertoa. Mut hän ei sit avannutkaan suutaan ja vaikutti siltä et ei hän saa sitä sanotuksi, niin mä aloin jokaisessa sivulauseessa vähän vihjailemaan asiaa, kerroin lopettaneeni tupakoinnin, suurieleisesti kieltäydyin viinistä (mistä en ikinä muuten kieltäydy), jokaiseen asiaan mihin sain vaan vihjeitä liitettyä niin vihjailin mut ei se vaan millään tajunnut mitään. Oltiin jo kolme tuntia varmaan oltu ja syöty ja tuli elämäntavat jotenki puheeksi ku mies oli lähdössä tupakalle niin sanoin sit että mullapa on nyt tarpeeksi hyvä syy olla tupakoimatta nii ei tee edes mieli. Siitä se sitten; ai, ootko raskaana? Olin vaa et no vihdoin tajusit

 

[Avelin]

Kaikille on nyt kerrottu paitsi töihin että tämä äitiysloma tulee jatkumaan vielä hetken. Yhtäkään keskenmenoa ei ole taustalla vielä joten ajateltiin että vaikka huonosti kävisi niin minun perhe ja ystävät osaisivat sen käsitellä haluamallani tavalla. Miehen vanhemmat vähän jännittää että jos meneekin kesken niin syyttävä sormi varmaan osoittaa minuun sitten pitkään. Toivottavasti kaikki nyt kuitenkin menisi hyvin, jotenkin vaan sellainen fiilis että jokin ei ole hyvin. Ekassa raskaudessa ei tällaista tunnetta ollut.

 

[shieldmaiden]

Mun hätäinen suunnitelma on olla kertomatta kunnes tuntuu että on varmoilla vesillä. Onkin eri kysymys miten se onnistuu ,kun vointi muuttuu ja voi alkaa herättää epäilyksiä muissa. Etenkin toi esikoinen, kovin aikaisin en haluaisi kertoa jos käykin huonosti. On vaikeaa selittää lapselle miten kävi.. Mieluiten jättäisin nt-ultrapäivään, ts. helmikuulle. Joulu meillä on ollut aikeissa viettää kotosalla, mutta mummolat on tivanneet eikö käydäkään jne. Silloin jäisi kiinni ainakin kahvittomuudesta ja "lasten" glögistä. Korona on kuitenkin kaikilla se pääasiallinen syy pysyä kotona.

 

[Mrs. S]

Ollaan päätetty, että tällä kertaa ei kerrota kellekään ennen kuin näkyy ulospäin, että odotellaan pikkuista. Jotenkin ihanaa pitää tää vaan meidän salaisuutena

 

[Laakeripuu]

Mä oon kertonut aika monelle ystävälle, kun kuitenkin tietävät tästä meidän yrityksestä ja hoidoista. Isällekin olen kertonut, muuta omaa perhettä mulla ei olekaan enää. Mutta miehen perhe ei tiedä mitään koko yrittämisestä tai mistään... ja heitä ollaan näkemässä jouluna. Kyllä todella ihmettelen, jos en jää kiinni, kun normaalisti syön kaikkea ja viinikin maistuu... Mua ei siis heille haittaisi kertoa, mutta mies on halunnut pitää salaisuutena. No, mennään 23.12. sinne ultraan ja jos siellä on hyviä uutisia, niin eiköhän sen sitten voisi paljastaa.

 

[cheeräiti]

Me päätettiin että kerrotaan nyt jouluna, kun ei joulupöydässä sitä pysty pitämään salassa. Kerrotaan anopille ja appiukolle jo kun koristellaan kuusi 22./23.12. kun mennään heille ja sitten joulupäivänä minun vanhemmille. Annetaan tämä lasipallot johon neuloin pikkuiset sukat ja varmaan jotkut saatesanat missä paljastuu LA elokuu (viikot vielä epäselvät kun viime kierolla km, mutta 22.12. on varhaisultra!)

Olen oman perheen ensimmäinen lapsenlapsen lapsi, lapsenlapsi ja lapsi, ja nyt tämä meidän tulisi olemaan myös ensimmäinen suvussaan Puolison puolellakin tämä olisi appiukon ensimmäinen lapsenlapsi