Kriisit, paniikit ja muut huolenaiheet
- Ketjun aloittaja motivaatiovalas
- Aloituspäivämäärä
Olen ottanut monena vuonna peräkkäin. Sairastin influenssan joskus 16 vuotta sitten, eikä se ollut taudin lievin muoto. Ikinä en ole niin sairas ollut. No, ainakaan muistaakseni/tietääkseni.
Ekana vuonna kun influenssarokotteen otin, olin usein tavallisessa flunssassa. Toisaalta muutamana vuonna olen ollut vielä raskaammissa räkätaudeissa pitkin talvea, ilman rokotetta. Nykyisin sairastan muutamia flunssia joka talvi, mutta pois töistä ei yleensä tarvi olla, viime kerrasta on monta vuotta.
Aion siis ottaa rokotteen, kunhan sen saan ja olen tervehtynyt nykyflunssasta. Jos sitten sairastankin influenssan, niin olisi toivottavasti taudin lievä muoto.
Ekana vuonna kun influenssarokotteen otin, olin usein tavallisessa flunssassa. Toisaalta muutamana vuonna olen ollut vielä raskaammissa räkätaudeissa pitkin talvea, ilman rokotetta. Nykyisin sairastan muutamia flunssia joka talvi, mutta pois töistä ei yleensä tarvi olla, viime kerrasta on monta vuotta.
Aion siis ottaa rokotteen, kunhan sen saan ja olen tervehtynyt nykyflunssasta. Jos sitten sairastankin influenssan, niin olisi toivottavasti taudin lievä muoto.
Tarisa
Satasella mukana keskusteluissa
Marinamelina: minulla paineet olleet jopa 80/47 ja saannu ihan pitkälteen käydä.. Närästys on kova ja välillä tuntuu että henki ei kule tai että rintaa ahistaa.. Mietin kans, että voisiko johtua siitä kun vauva painaa kaikki kasaan. Mutta ei ole kyllä yhtään kivaa.. Kerran jopa lähteny taju.. Äitiyspoliklinikalla käskivät seurata paineita ja jos usein menee noin alhaiseksi niin sitten lähete sinne ja sit siellä katsovat vauvat ja minut..
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Tarisa voo hurja kuinka alhaiset paineet siellä sulla on on :/ varmasti on olo lievästi ilmaistuna inhottava välillä! Tänään mulle neuvolassa veikkasivat että hengenahdistus tunne tulee kun kohtu painaa isoja suonia istuessa ja maatessa selällään..siihen sitten kun lisää ton närästyksen niin paketti on kasassa...mulla kans kotimittari millä mittailen ja seurailen!
En ota todellakaan influenssarokotetta raskausaikana. Aiemmin oon osallistunu influenssarokotetutkimuksiinki, mutta tuo lääke-/rokotetouhu on niin raakaa bisnestä, että suhtaudun hyvin epäilevästi nykyisin kaikkeen ja punnitset riskit ja hyödyt hyvin tarkkaan. Meillä ei annettu edes esikoiselle pneumokokkirokotetta, vaikka oli jo rokotusohjelmassa (vaikka tutkimus ei edes valmistunut ja tuloksissa mainitaan aivan eri rokote, mikä tutkimuksessa ollu käytössä ja rokoteohjelmaan otettu). Siitä jouduttiin kyllä neuvolassa aika kovasti keskusteleen. Sanoin, että harkitsen toisen firman rokotetta omakustanteisesti (se kuiteski Euroopassa ollu vuosia käytössä, mutta jätettiin sitten seki laittamatta). Viitosrokote laitettiin kyllä ja rota (nyt en oo varma laitatanko sitäkään). Toivottavasti kuutosrokote ei ole vielä rokoteohjelmassa (en ole nyt perehtynyt). Mitään hepatiitteja tai muita vapaaehtoisia ei laiteta.
Muokattu viimeksi:
Mulla on ollut jo yli kymmenen vuotta ongelmia hypokalemian kanssa, mutta suhtautunut siihen aina suht rennosti, kun tilanne kuitenkin aina korjaantuu lääkitystä tarkistamalla tai pahimmissakin tapauksissa parin päivän iv-tankkauksella sairaalassa. Nyt kuitenkin sydän pomppas kurkkuun kun sairaanhoitaja soitti mun aamuisten labrojen tuloksista, että kalium on laskenut taas 2.8... en kyllä tunne mitään oireita, tosin ennenkin oon tuntenut niitä lähinnä kun arvot tippuu lähemmäs kahta tai sen alle, mutta pelottaa silti. Oon tässä puhelinyhteydessä sairaalan päivystykseen kun ne kyselevät siellä sisätautilääkärin mielipidettä 
Pelottaa siis ihan vaan vauvan puolesta. Tuntuu kyllä että hoitohenkilökuntakin ottaa asian vakavammin raskauden vuoksi, joten kai mun nyt on vaan luotettava niiden ratkaisuihin..
Pelottaa siis ihan vaan vauvan puolesta. Tuntuu kyllä että hoitohenkilökuntakin ottaa asian vakavammin raskauden vuoksi, joten kai mun nyt on vaan luotettava niiden ratkaisuihin..
Syön joo kaliumia säännöllisesti. Annostus puolitettiin 3kk sitten ja pari kuukautta arvot pysy hyvänä, en ymmärrä miksi nyt taas... mulle soitti siis omahoitaja kuntoutusosastolta, jossa käyn säännöllisesti, niillä on työvuorot iltaan saakka, mut siellä ei oo siis lääkäri kuin virka-aikaan arkisin. Toivottavasti sais pian vastausta sieltä lääkäriltä, ettei koko Iltaa tarttis stressata.
Rytmihäiriöt on pahin oire. Muutenkin hermostonykimistä ja heikotusta. Nyt onneksi olo ihan hyvä.
Rytmihäiriöt on pahin oire. Muutenkin hermostonykimistä ja heikotusta. Nyt onneksi olo ihan hyvä.
Lääkäri soitti vihdoin ja oli sitä mieltä että sikiöllä ei vielä ole vaaraa, ei ole onneksi niin alhaalla arvot. Nyt taas tuplataan lääkitys ja alkuviikosta labra kontrolli. Hyvä että seurataan. Pitää ehkä loppuraskausajaksi vaatia tiheämpää seurantaa ettei tulisi tällaisia ikäviä paniikkeja! :) Sitä kyllä huomaa olevansa normaalia hysteerisempi nyt kuin ennen raskautta..
Heips!
Kävin viimeviikolla sairaalassa rakenne ultra kontrollissa ja sain ikäviä uutisia.. Lapsivettä oli hävinnyt vähän ja vauva ei ollut kasvannut 2viikossa tarpeeksi. Minulla on laskettua aikaa muutettu aikaisemmaksi jo kerran joka heitti 6päivällä. Itse siitä olin ihan ihmeissään kun olin varma että laskemani aika olisi oikein. Nyt sitten kuitenkin on huomattu että vauvan kasvu ei mene tuon uuden lasketun ajan mukaan eli siis viikkoja olisi vähemmän..viikko vähemmän. Yritin kertoa heille että vauvan kasvu menisi aika liki siinä,mikä oli alun alkaen ilmoitettu la aika. Mutta he eivät kuulemma vaihda la aikaa ja joudun nyt yliopistolliseen sairaalaan tarkastuksiin jne. Minua jopa peloiteltiin että vauva ei välttämättä olekaan terve vaikka 2viikkoa sitten kaikki oli kunnossa. Raskauteni on jo kolmas eikä kukaan lapsistani ole ollut iso syntyessään ja käyrilläkin olleet pieniä. Huoli on kova ja toivotaan että vettä olisi kuitenkin normaali määrä ja toivottavasti vauvakin olisi kasvanut kunnolla.
Kävin viimeviikolla sairaalassa rakenne ultra kontrollissa ja sain ikäviä uutisia.. Lapsivettä oli hävinnyt vähän ja vauva ei ollut kasvannut 2viikossa tarpeeksi. Minulla on laskettua aikaa muutettu aikaisemmaksi jo kerran joka heitti 6päivällä. Itse siitä olin ihan ihmeissään kun olin varma että laskemani aika olisi oikein. Nyt sitten kuitenkin on huomattu että vauvan kasvu ei mene tuon uuden lasketun ajan mukaan eli siis viikkoja olisi vähemmän..viikko vähemmän. Yritin kertoa heille että vauvan kasvu menisi aika liki siinä,mikä oli alun alkaen ilmoitettu la aika. Mutta he eivät kuulemma vaihda la aikaa ja joudun nyt yliopistolliseen sairaalaan tarkastuksiin jne. Minua jopa peloiteltiin että vauva ei välttämättä olekaan terve vaikka 2viikkoa sitten kaikki oli kunnossa. Raskauteni on jo kolmas eikä kukaan lapsistani ole ollut iso syntyessään ja käyrilläkin olleet pieniä. Huoli on kova
ja toivotaan että vettä olisi kuitenkin normaali määrä ja toivottavasti vauvakin olisi kasvanut kunnolla.
Kontrollissa kävin,kun halusivat katsoa kuinka pikkuinen kasvaa. Mutta nyt hän kasvaa mielestäni aikaisemman la ajan mukaan,mutta lääkärit eivät halua la aikaa muuttaa enää. No onneksi pääsen keskiviikkona lisätutkimuksiin ja toivottavasti kaikki olisi hyvin. Keskiviikko pelottaa ja jännittää ja toivottavasti lapsivettä olisi nyt kuitenkin oikea määrä.
MarinaMelina
Sanavalmis juttuseppä
Tsemppiä Nanna matkaan♡ jospa lapsivettä on vain hetkellisesti ollut vähänlaisesti. Sehän uusiutuu ja kiertää joten kaippa sekin on mahdollista? Ja jospa tosiaan entinen laskettu aika olis se oikeampi!
ma huutelen vieraista mammoista, helmikuisista, ihan jetsulleen sama kuin marinamelinalla, alhainen paine aiheuttaa tosi heikkoa, huonoa ja vasynytta oloa, mulla oli ennen raskauttakin suht alhaiset 110/60 ja alhaisimmillaan 100/60 ja kun putoaa tuonne 100/ 99 kieppeelle niin olo alkaa olla jo todella onneton. Vasyttaa paljon, mita enemman lepaa ja nukkuu sita alhaisempi paine ja siita se sitten vaan pahenee. Samoin selkafileet on niin jumissa etta hengittaminen ottaa sinne ja niskasta kun painaa noita trigger pisteita niin hyva ettei oksu lenna :)
Paansarkya oli mulla kanssa reilusti tossa viikoilla 16-20 mutta panadol auttoi hyvin, usein herasin aamulla hedariin ja tunsin nukkuneeni pitkaan huonossa asennossa.
Tanaan heikotukseen auttoi reipas nestetankkaus, litra vetta ja 30 min fillarointi rauhalliseen tahtiin vastatuuleen.
Paansarkya oli mulla kanssa reilusti tossa viikoilla 16-20 mutta panadol auttoi hyvin, usein herasin aamulla hedariin ja tunsin nukkuneeni pitkaan huonossa asennossa.
Tanaan heikotukseen auttoi reipas nestetankkaus, litra vetta ja 30 min fillarointi rauhalliseen tahtiin vastatuuleen.
Oma mieliala vaikuttaa selkeästi vauvaan. Olen nyt muutaman päivän ollut todella maassa ja itkuinen. Mahassa on reagoitu hiljentymällä... ts. liikkeitä kyllä tuntuu, mutta paljon maltillisempaa kuin se riehunta, johon aloin jo tottua
Tänään on siis tasan 2 vuotta mieheni kuolemasta ja suru on edelleen ihan käsittämättömän valtava -enkä oikein usko että se tästä helpottaakaan.
Samalla on entistä voimakkaammin alkanut pelottaa vauvan puolesta. Kun tuntuu, että kaikki hyvä mitä elämässä saan, otetaan multa aina ennen aikojaan pois
Tänään on siis tasan 2 vuotta mieheni kuolemasta ja suru on edelleen ihan käsittämättömän valtava -enkä oikein usko että se tästä helpottaakaan.
Samalla on entistä voimakkaammin alkanut pelottaa vauvan puolesta. Kun tuntuu, että kaikki hyvä mitä elämässä saan, otetaan multa aina ennen aikojaan pois
Kolibri, se on masennus/alakulo mikä siellä tuollaista pessimismiä valaa. Ehkä ilman miehesi menehtymistä et olisikaan koskaan tullut raskaaksi? Syntyvä lapsi on niin suuri lahja, ettei tuollaisen pidä antaa sumentaa iloa, vaikka se onkin helpommin sanottu kuin tehty.
Niinhän se on, että rakkauden hinta on suru. On varmasti raskasta suunnitella elämää yksin lapsen kanssa, kun olisi toivonut että perheen jakaisi toisen aikuisen kesken, samoin vastuun. Mutta lapsi antaa uskomattomia voimia, ja silloin kun on väsynyt, pitää pyytää apua, itsekkäästi koska se on lapselle parasta.
Toisaalta 2 vuotta on lyhyt aika, ja suru on sallittua. Toivottavasti seuraavina viikkoina elämä taas kirkastuu ja muistat ne iloiset ja onnelliset asiat ja suru alkaisi taas väistyä.
Niinhän se on, että rakkauden hinta on suru. On varmasti raskasta suunnitella elämää yksin lapsen kanssa, kun olisi toivonut että perheen jakaisi toisen aikuisen kesken, samoin vastuun. Mutta lapsi antaa uskomattomia voimia, ja silloin kun on väsynyt, pitää pyytää apua, itsekkäästi koska se on lapselle parasta.
Toisaalta 2 vuotta on lyhyt aika, ja suru on sallittua. Toivottavasti seuraavina viikkoina elämä taas kirkastuu ja muistat ne iloiset ja onnelliset asiat ja suru alkaisi taas väistyä.
tipunen
Näppärä viestien naputtelija
Kolibrille tsemppiä - kyllä se siitä, vaikka aikaa viekin. Itselläkin muutama läheinen lähtenyt aivan liian aikaisin, ja vieläkin on välillä todella haikea mieli - toisesta tapauksesta on kohta jo 8 vuotta, ja toisesta 5. Varsinkin nyt kun vauvaa odotan, niin olisi niin ihana kun olisi kaikki minulle tärkeät ihmiset lähellä. Ehkä he tuolta jostain pilvenreunalta katselevat, ja ovat odotuksessa mukana.
Muihin aikaisempiin viitaten, niin en aatellu itselleni mitään räkätautirokotteita ottaa, en oo koskaan ottanut. Joka talvi on tainnut olla vähän jotain flunssaa, vaan mulla se jää yleensä niistoviikon jälkeen enemmän yskän puolelle, ja harvoin nostaa kuumeen ylös.
En tiedä mistä syystä, mutta oon nyt viikonlopusta asti aatellu, että mulle käy perjantain lääkärintsekkauksessa ohrasesti, ja joudun saikulle. Olossa ei nyt sinänsä mitään vikaa ole, supistelee kyllä jatkuvalla syötöllä (=joka tunti), mutta ei mun mielestä kivuliaasti, eikä juuri haittaa menoa. On vaan ollut sen verran hektistä töissä, että jotenkin kai takaraivossa kytee ajatus, että vauhti on liikaa tässä vaiheessa. Tänäänkin jouduin jättämään omat työt käytännössä tekemättä, kun jouduin ohjaamaan ja auttamaan muiden projekteihin. Ja rästissä oli hommia ennestäänkin. En sit tiedä, että milloin työt teen, jos huomenna sattuu vielä käymään niin että olen rasituskokeen jälkeen vetämättömissä, ja keskiviikkokin on buukattu ihan täyteen reissukäyntejä. Huoh. Vaikka omista töistäni tykkäänkin lähes kuin hullu puurosta, niin on kyllä toisaalta jo aika ihana aatella, että kohta pääsee lomalle!
Muihin aikaisempiin viitaten, niin en aatellu itselleni mitään räkätautirokotteita ottaa, en oo koskaan ottanut. Joka talvi on tainnut olla vähän jotain flunssaa, vaan mulla se jää yleensä niistoviikon jälkeen enemmän yskän puolelle, ja harvoin nostaa kuumeen ylös.
En tiedä mistä syystä, mutta oon nyt viikonlopusta asti aatellu, että mulle käy perjantain lääkärintsekkauksessa ohrasesti, ja joudun saikulle. Olossa ei nyt sinänsä mitään vikaa ole, supistelee kyllä jatkuvalla syötöllä (=joka tunti), mutta ei mun mielestä kivuliaasti, eikä juuri haittaa menoa. On vaan ollut sen verran hektistä töissä, että jotenkin kai takaraivossa kytee ajatus, että vauhti on liikaa tässä vaiheessa
. Tänäänkin jouduin jättämään omat työt käytännössä tekemättä, kun jouduin ohjaamaan ja auttamaan muiden projekteihin. Ja rästissä oli hommia ennestäänkin. En sit tiedä, että milloin työt teen, jos huomenna sattuu vielä käymään niin että olen rasituskokeen jälkeen vetämättömissä, ja keskiviikkokin on buukattu ihan täyteen reissukäyntejä. Huoh. Vaikka omista töistäni tykkäänkin lähes kuin hullu puurosta, niin on kyllä toisaalta jo aika ihana aatella, että kohta pääsee lomalle!