Täällä eletään aika jänniä, vähän pelonkauhunsekasia hetkiä. Pohjustan sen verran että oon ollu nyt ehkä viikon flunssassa, kuumeilu loppu ehkä tossa kolmisen päivää sit ja muutenkin olo on alkanu olla parempi. Eilen tulin esikon kans mun äidille (joka on Espanjassa) pikkuveikan seuraks. Mikään lapsenlikkakeikka ei oo kyseessä ku veli on 18-vee, siis ihan vaan seuraks ettei tartte kolmee viikkoo olla yksin.
Tänään aamulla olo oli taas jotenkin kehnompi. Kurkkua ja vähän korvaakin särki, oli viluinen ja muutenkin vetämätön olo. Iltapäivällä klo 16 aikoihin nosti sitten kuumeen. Värväsin pikkuveljen tyllerön seuraks ja painelin ite peiton alle, kuume nopeella tahdilla melkein 39 asteeseen, ja jossain vaiheessa alko supistelut vaikka tosiaan ihan peiton alla olin koko ajan eli levossa.
Soitin sitten svo:lle ja sain seuraavat ohjeet: Eka 1g paracetamolia, sit pitkä tulikuuma suihku, juoda pitää paljon kylmää sokeripitoista juomaa, sit vasemmalle kyljelle ja tunnin ajan laskee vauvan liikkeitä. Jos ei tuu kymmentä nii pitää juoda lisää sokerilitkua, liikkua vähän ja laskee toinen tunti. Jos liikkeitä ei tuu sitä kymmentä, kuume ei laske tolla lääkkeellä tai supistukset helpota suihkunkaan jälkeen levossa, (tai ei tuu ekan liikelaskennan aikana yhtäkään liikettä) nii pitää soittaa aiemmin.
Ja nyt tilanne on se, että 10 minuutin päästä on eka tunti menny, supistelut helpotti suihkussa, pari ihan pliisua on tässä sen jälkeen tullu, kuume on laskenu 38 asteeseen, mutta liikkeitä on vaan 5 ja nekin tosi hentosia, ei mitään kunnon potkuja tai mylläämistä mitä tää mun vavi yleensä harrastaa.
Aika kauheet fiilikset on. Onneks se kuume on laskenu niin se rauhotti mua jo vähän (kuumeessa hourin ja oon sellanen itkupilli et poraan hysteerisenä ihmeellisiäkin asioita, saati tällasia..) ja onneks on hätäsuunnitelma jos tulee lähtö svo:lle. Se vaan vaatii usean ihmisen suunnitelmien muutoksia. Eli ite lähtisin lanssilla, matkaa on sellanen 45km. Tää pikkuveli jäis tänne tytön kaa, ja mun isoveli lähtis ajaan 60km päästä tänne niiden seuraks, pikkuveli kun ei yötä tytön kaa pärjäis. Ja mies lähtis kotoo ajaan sinne svo:lle mun luo, 80km matkaa silläki, ja sitä ennen koiravahti olis hommattava. Ja kaikkien huomiset suunnitelmat olis varmastikin peruttu. Tunnen äärimmäistä kiitollisuutta siitä et kaikki näistä ihmisistä tekee pyyteettömästi tän jos tarve tulee, eikä kukaan koe tilannetta mitenkään hankalana.