Krempat ja nyrjähdykset - vol 1 (eka kolmannes)

Itelläni ei onneks ole ollu mitään ylitsepääsemätöntä koko alkuviikkojen aikana.

Jo ennen plussausta mulla oli sellanen tunne että oon varmasti raskaana, vaikka siis menkat oli sillo vasta muutaman päivän myöhässä. Tosin rinnat mulla oli kipeät jo ennen ku menkat olis pitäny alkaa ja lisäksi nää on kyllä kasvanu jonkin verran :D Öisin joudun nukkumaan sellanen "tukitoppi" päällä kun kirpasee niin kovasti välillä.

Sellasta lievää kuvotusta on ollu koko ajan ja lämmin ruoka ei oikeen maistu. Oon muutaman vuoden ajan noudattanu vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta nyt oon joutunu syömään ruisleipää. Tosin eiköhän niitä hiilareita nyt raskaudesta ole ihan hyväkin syödä, varsinkin kun käyn 3x/vko salilla ?

Lisäksi salilla käydessä hikoilen kuin pieni possu. Ja kiukuttelen kuulemma kuin 4v lapsi, liekkö totta? :D

Sellasia pieniä vihlaisuja tuonne alamahaan on välillä, varsinkin aivastaessa. Ja välillä on menkkamaista jomotusta.

Ajattelin tuossa että näinköhän olen ees raskaana kun nuo oireet on noin vähäset, mutta nyt kun noita listaili tuohon nii onhan niitä edes jotakin :D
 
Mä olin kans ku pieni kakara ku odotin esikoista, kiukutteluun ja suutuin ihan pienistä. Mies vieläkin kuittailee et olin niiku sillee et jos mulle sano hei, nii mä olin sillee aaarrrrrggg se sano mulle hei, kunnon hulk olin :D

Nyt oon ku itse zen
 
Vanha tuttu närästys on palannut.. Voi sanonko mikä!! Noh onneksi kestää vain 9kk :D ja nyt toivotaan ettei mikään uus sisäelin anna periksi.. Viimeksi siis sain synnytyksen jälkeen sappikivitaudin ja lopulta koko sappirakko jouduttiin ottaan pois, onneksi niin, mikään ei ole niin tuskaa kun sappikohtaus!! Ei siis mikään.
 
Nii ja piti vielä sanoo et katsotaan vaik nii umppari tulehtuu seuraavaksi :D
 
Mun olo niin vaihtelee ulkona vallitsevan säätilan mukaan.
Olo on hyvä jos vettä sataa mut aurinko ku porottaa kuumasti niin olo on tosi kurja.
Ruokahalu on ihan olematonta ja sitten kun vielä porottaa niin se vähäkään ei mee kurkusta alas.

Pieniä satunnaisia mielitekoja iskee joskus kaupassa. Että ku nään sen jotain tiettyä niin pakko ostaa ja kotona heti syödä vähän. Siihen sitten ruokahalu loppuukin taas.
Kaupoissa on vaan välillä hankalaa kulkea kun alkaa yrjöttää jotkit hajut tai ihan vaan joku tietty ruoka tekee pahaa kassoa silmillä.

Tota närästystä täälläkin kivasti. Muahan nyt on aina närästäny muutteniinkin herkästi, mutta nyt se on kyl jotenkin sietämättömämpää.

Ja nyt viime päivinä oon ollu kauhean alakuloinen ja hiljainen. Mieski on sanonu siittä ja kysyny et mikä mulla on huonosti.
 
Hohhoijakaa. En nyt sitten ole tällä viikolla ollut töissä lainkaan. Olo on läpikurja, väsynyt, pahoinvoinvoiva ja hyvin huimannut. Työterveyslääkäri kirjoitti ensi tiistaihin asti sairaslomaa ja sanoi, että tule käymään, jos ei muutu vointi. Epäili, että tässä on nyt matala verenpaine yhdistettynä sekoileviin verensokereihin ja kuumaan keliin, mikä tätä aiheuttaa. Olen tyytyväinen päätöksestä, koska en tosiaan pystyisi olemaan töissä. Nukun yöt huonosti, herään 6 aikaan ja olen valmis nukkumaan taas ennen kun kello tulee 10

Nälkä on hirveä ja mikään ei maistu. Tänäänkin oli tarjolla appeni maksamana ravitnolassa jauhelihamureketta, perunoita ja salaattia. Sain syötyä pari perunaa ja yhden pienen lihamurekepihvin, kun tuli huono olo ja jouduin poistumaan pöydästä.



Ajoittain en jaksa en sitten niin mitään. Kaikki nämä yhdistettynä siihen, että olen nyt vielä viikon yksin lapsen kanssa. Ja kun tuo esikoinen keksiikin, että nyt ei tarvitse lainkaan uskoa mitä äiti sanoo, niin menee huutoäänestyksesi ja raivostuttaa niin että ei meinaa eteensä nähdä. Tosi lannistunut olo. :sad001
 
Onko täällä muita, joilla ei ole juuri mitään oireita? Must tuntuu, että oireita on vielä vähemmän kuin esikoisesta, josta oli etovaa oloa. Nälkä vaivaa ja väsy, muttei juuri muuta. Toki kiva, että on niin seesteistä, mutta huolettaa. Saispa pian nähdä pikkuisen tai edes kuulla sydänäänet...
 
Mulla on tullut se uusi että tiputtelen tavaroita, vaikka kuinka kuvittelee että pitää kovaa kiinni vaikka purkin kannesta yhtäkkiä huomaa että se putoaa. Oon lukenu tosta joskus et jotenki raskaus tms vaikuttaa noihin käden hermoihin tjsp
 
Minzey, sulla ei sit vissiin synnytys ollu kummonen kokemus jos sappikohtaus menee sen ohi :D Mullahan umppari tulehtui 6vkoa synnytyksen jälkeen, ja vaikka sekin kipu oli karmeeta, ikinä ennen en oo kivun takia esim. oksentanut, mutta silti synnytys vei kyllä puhtaasti voiton. Mähän kyllä olenkin pelkopolin asiakas tässä raskaudessa, ja sektiota toivon tällä hetkellä. Vielä psyk.sh ja lääkäri yrittää ylipuhua mua alatiesynnytykseen. Katotaan onnistuvatko :D
 
Joo ei ollu, mun synnytys meni niin hyvin että ihmettelenkin että miten se oli mahdollista :D
 
Mulla on aika vähän oireita, pahoinvointi tulee ja menee, ei vaikuta että onko syönyt vai ei, se voi tulla koska vaan. Mansikoita tekee mieli. Huimaa helposti ja kädet puutuu tosi äkkiä huonossa asennossa. Nyt on vissiin alkanu väsyttää. Alavatsassa on välillä epämukava tunne. Aika epäselviä ja lieviä oireita siis. En tiedä vaikuttaako sit kun edellisestä raskaudesta ja synnytyksestä ei oo kovin kauaa, onko oireet jotenkin heikommat?
 
Kyllä jeflo, juuri näin ne väittää.. Poikaa odotellessa kaikkee rasvasta mättöö ja tyttöä odotellessa kaikkea heldelmää ja muuta kevyttä ja yksi mieliteko on SUKLAA :D itellä nää merkit oli aivan slvät.. Nyt poikaa odottaen.. Kaikki mättö tänne ja heti!! SUklaata ei oikeestaa mieli ees tee :schocked028
 
Kyllä jeflo, juuri näin ne väittää.. Poikaa odotellessa kaikkee rasvasta mättöö ja tyttöä odotellessa kaikkea heldelmää ja muuta kevyttä ja yksi mieliteko on SUKLAA :D itellä nää merkit oli aivan slvät.. Nyt poikaa odottaen.. Kaikki mättö tänne ja heti!! SUklaata ei oikeestaa mieli ees tee :schocked028
 
Minzey, mulla oli niin kauheet sappivaivat et oksat pois. oikeastaan kertaakaan ei auttanu litalgiini tabletit vaan lähes jokakerta tiputus, kun sappirakko oli täys kiviä. loppujen lopuks kohtaukset oli niin pahoja, että pääsin viimevuonna sappileikkaukseen tähystyksellä, ja voi sitä onnea kun kivut oli poissa kun koko sappirakko poistettiin! ja mun täytyy kyllä sanoo että ne sappikohtauskivut oli kamalampia ku supistukset, tai sit tosiaan aika kultaa muistot, mut oikeesti se oli aivan HIRVEETÄ. onneks se on ohi.
 
Mun kaveri taas sanoi, että hänellä poikia odottaessa maistui makea ja tyttöä odottaessa ruisleipä ja meetwursti, joten on sata varma että odotan tyttöä, kun mulla pitää kans olla sitä ruisleipää ja meetwurstia... Tissit on kasvaneet tosiaan kuppikoon jo, nyt ovat kauttaaltaan niin kipeät että mun piti ostaa nukkumista varten sellainen kaaritueton rintoja tukeva toppi, jotta nännit ei hankaannu vatsalla nukkuessa ja jotta kyljellään nukkuessa tissit ei roiku ja vahingossa osu mihinkään. Nänneissä näkyy sellaisia pieniä valkoisia pisteitä, etenkin saunan jälkeen, lienevät jotain maitotiehyitä?!
 
Voi hrrrrrrr, mua paleltaa ihan hirveesti koko ajan.
Iho kananlihalla ja käsikarvat pystyssä.

Ei tarvii edes olla kylmää yhtään ku mua vaan paleltaa.
Mut jos yritän pukea vaatteita päälle enemmän, niistä tulee tukala olo ja pakko heittää pois. Sohvalla istuskelen siis viltti päällä ja sit iu teen jotain niin yritän unohtaa että paleltaa.
Ja voisin nukkua kellon ympäri koko ajan.
 
jeflo sanoi:
Minzey, mulla oli niin kauheet sappivaivat et oksat pois. oikeastaan kertaakaan ei auttanu litalgiini tabletit vaan lähes jokakerta tiputus, kun sappirakko oli täys kiviä. loppujen lopuks kohtaukset oli niin pahoja, että pääsin viimevuonna sappileikkaukseen tähystyksellä, ja voi sitä onnea kun kivut oli poissa kun koko sappirakko poistettiin! ja mun täytyy kyllä sanoo että ne sappikohtauskivut oli kamalampia ku supistukset, tai sit tosiaan aika kultaa muistot, mut oikeesti se oli aivan HIRVEETÄ. onneks se on ohi.
Click to expand...
Koska sulla iski päälle tuo sappikivitauti? Mulla oli luultavimmin eka kohtaus loppu raskaudessa, mutten sillon tajunnut että se oli se, kun vähä väliä poju kääntyili niin rajusti että sattu, mut sit niit kohtauksia rupes tuleen tosi paljon synnytyksen jälkeen ja joka kerta jouduin sairaalaan, ja sit aika nopsaa ne leikkas sen poikes, mä en saanu niit litalgiini tabletteja ollenkaan kun imetin.

Mut ne kohtaukset oli kuin suoraan helvetistä, hyvä ku pysty hengittään tai löytääkseen mitään asentoo mis olis hyvä, muistan kaikkia ihme asentoja mis olin ja mies paino kädellä selästä siitä kohtaa missä sappirakko oli.

Mulla oli myös lievä tulehdus siinä rakossa ja tähystyksellä se otettiin. Voi luoja miten olin kipee leikkauksen jälkeen, se kipu olkapäässä kun heräs (kyllä olkapäässä, leikkauksessa käytetään jotakin kaasua mahassa että näkee tehdä jotakin ja tämän kaasu jotenkin tekee säteilevää kipua olkapäähän) ja se tehtiin päiväkirurgisesti ja piti päästä tyyliin samana päivänä kotiin, nii mä jouduin oleen 3pvä sairaalas, en pystyny seisoon tai käveleen, olin nii kipee. Voin vaa kuvitella mitä niillä jolla on tehty keisarinleikkaus ku koko maha on ollu auki, ennen halusin synnytyksen vaan keisarinleikkauksella ettei sattuis nii kovaa, mut jos 4 pienestä reiästä tulee tollanen kipu, mä synnytään vaik väkisin alakautta.

Onko sulla muuten ollu leikkauksen jälkeen haamukipuja? Niiku tunnet et vähä "ahdistaa" siitä missä ennen sappirakko oli. Mulla on ollut niitä jonkun verran, mutta ne pystyy kyllä sivutaan kun ei sinä sä tunnu miltään, vähä just sellainen ahdistus ja paine voi tuntuu.
 
Joo, siis mulla vaan yks kerta ku haettiin pojan kans kebabit illalla, niin pari tuntia siitä tuli elämän eka kohtaus. lähin ensiapuun, mutta ne ei siel viel tehny oikein mitään, muuta ku varas ajan sit v.lopun jälkeen ultraukseen, missä sitte ne sappikivet todettiin. meni 4kk:tta ennen ku pääsin leikkaukseen. mulla oli myös aivan järkyttävän polttava närästys, ja kipu tuntu pallean kohdalla sietämättömänä kramppina, eikä tosiaan ollu asentoo missä pysty olemaan. olin kans leikkauksen jälkeen aivan tajuttoman kipee, ja se olkapääkipu oli mulla sen vatsan arkuuden lisäks. ja oli muutama viikko leikkauksesta haamukipuja. olin 24v ku ne leikattiin ja meijän suvun naisista ne on leikattu mm. mun mummulta, mummun siskolta, äitin siskoilta,isomummulta, multa ja muutama kuukausi sitte 16vuotiaalta pikkusiskolta. eli voi myös kulkee suvussa ja olla perinnölstä että sappikivi kalkkeumia tulee helpommin.
 
Joo, mullaki on suvussa sitä, mutta keltään ei oo leikattu sitä pois, paitsi multa. Äiti sano et sillä ja sen äidillä on niiku "hiekkaa" siellä, et ne on sen verran pieniä ettei aiheuta niin suurta kohtausta.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top