Kolmosta kaipaavat kuumeilijat

Hei, mahtuisko mukaan?
Meillä nyt ei varsinaisesti kuumeilla, mutta vauvalla on lupa tulla jos ja kun haluaa :love017

Voisin kertoa vähän taustoja eli meidän perheeseen kuuluu minä, mies ja 2 ihanaa tyttöä jotka on 2v ja 7kk.
Mä oon aina halunnu ison perheen ja eipähän toi mies oo vastaan laittanu vielä ainakaan... Kun toi nuorempi tammikuussa synty, niin sillon oli puhetta jo, että 3 tehdään "joskus", mies oli sitä mieltä et katellaan muutama vuos ja mä mietin et aikasintaan 2015 vois syntyy seuraava. No ehkäsynä meillä oli kortsut heinäkuun loppuun asti, jolloin menimme sitten naimisiin ja mies sanoikin sit heti hääyönä, et nyt sitten ei tartteta enää kortsuja kun ollaan naimisissa, et eiköhön se kolmas oo sit tervetullu meille... Joo mies siis yllätti mut aika totaalisesti tolla kommentillaan( enpä ois ikänää uskonu et hää tolla tavalla sanoo), mut siis mikäpä jottei, kerta se hälle passaa, niin eiköhän meidän joukkoon siis vielä ainakin se yksi mahdu :bounce Ja mulla ei oo vielä menkat alkaneet synnytyksen jälkeen, joten ei varmaan ihan heti mitään tapahu.... Esikoinen sai alkunsa ekasta kierrosta pillerien jälkeen ja toka lähti kans ekasta kierrosta synnytyksen jälkeen matkaan, mutta sitähän ei tiedä mitenkä se nyt menee...
 
Tervetuloa mukaan Huli :) Imetätkö vielä?
Meillä on kanssa vauvalla ollut lupa tulla heti kakkosen syntymän jälkeen, mutta menkat alkoi vasta kun juniori ole melkein vuoden ja imetyksen olin lopettanut pari kuukautta aiemmin. Meillä on siis 2/10 ja 5/12 syntyneet pojat. Yli vuosi tässä siis kuumeiltu ja tosissaan yritetty nyt...öööh... 4 tai 5 kiertoa. Menkat loppusuoralla ja 28-31 päivä pitäs olla kai ovis.
Mites Flakes? Joko +++++????
 
Tervetuloa pieneen joukkoomme! Jos hyvä tuuri käy tälläkin kerralla, niin vierailusi täällä jää lyhyeksi. Pidetään peukut pystyssä et plussa tulee nopsaan.

On se tosiaan hassua miten neuvolassa painottavat ehkäisyn tärkeyttä imetyksen yhteydessä ja sit kuitenkin kuulee miten monella on vaikeuksia raskautua....

Mulla vielä viikko testaukseen. Odotuksia ei ole...tän piti olla stressivapaa kuukausi ja mitä vielä....arki alkoi, työt ja hoitokuviot...kuopus huutaa aamut, illat ja yöt et hän ei halua hoitoon eli ei todellakaan ole ollut helppoa....no ehkä se tästä jo kohta helpottaa....
 
Joo, siis imetän vielä ja silläpä en uskokkaan et vielä mitään tapahtus, ei esikoisenkaan jälkeen tapahtunu vasta kun lopetin imetyksen... Mut eipä tuo nyt hirvee hoppu vielä olekkaan, ihan käsitöitä noissa 2 on vielä.:happy093

Joko Flakes:lla on oireita suuntaan tai toiseen?

Mut kovasti puhaltelen teille plussatuulia! Toivottavasti ette kauaa joudu plussaa odottelee enää :angel8

Miten teillä muuten on menneet edelliset raskaudet ja synnytykset?

Mulla on muuten raskaudet menneet ihan hyvin, vaivana on ollu kummassakin diabetes, mut siitäkin on selvitty ruokavaliolla.... ja tietyssä vaiheessa raskaus painaa tyrää esille tuosta oikeenpuoleisesta nivusesta, mut siihen on auttanu lepo, pahemmin muita isompia vaivoja ei oo ollu.

Synnytykset on menneet kanssa ihan hyvin, molemmat vaan on jouduttu käynnistämään, ainut mikä vähän harmittaa, olis kiva kokea ihan luonnollisesti alkanut synnytys... Esikoisen synnytys kesti 5h20min ja toisen 9h( mut siis en oikeen tiiä et miten toi on laskettu, kun ei mulla ollu säännöllisiä supistuksia kun pari tuntii ennen synnytystä, mut kuitenkin)
 
Mulla on mennyt raskaudet ihan hyvin, esikoisesta olin hyvässä kunnossa jonnekkin 30+ viikoille ja sitten alkoi supistukset vaivata ja jouduin saikulle kuukautta ennen ä-loman alkua. Juniorista taas voin pahoin 22 viikolle ja kipeistä suppareista olin ekan kerran saikulla jo rv 18 :/ ja vuodelepoon ja saikulle lopullisesti jouduin rv28(?) kun alko olee paikat niin kypsät. Kaikki muut kivut ja säryt on unohtunut ;) Tai ei ihan, lonkat on edelleen kipeät....

Synnytyksen on mennyt oppikirjan mukaan, esikoisesta käynnistyi supistuksilla ja veden tihuttelulla rv 38+5 ja synnytys kesti 3h30min josta 18min ponnistus ja jälkeiset vajaa10min. Junnu käynnistyi vesien menolla rv37+3 ja kestoa oli 3h32min josta 4min ponnistus ja viitisen minuuttia jälkeiset. Kummassakaan ei epparia tai repeymiä (kätilö tai terkkari tai joku kysy 4tuntia synnytyksen jälkeen, kun istuin sängyn laidalla aamupalaa syömässä, että oletkos sä nyt Zeni ollenkaan, kun just oot synnyttäny ja jo noin hyvin istut ja voit :D)

Mut ovis alkaa olla käsillä :D Huomenna alkaa testailu ja toivottavasti loppuviikosta viimestään on kaksi yhtä vahvaa viivaa :)
Huomenna mulla alkaa myös superdieetti. Mies on ollut nyt 10 viikkoa kotona (isäkuukausi ja kesäloma), niin oon lihonu KAHDEKSAN!!!!!(8!!!!!!!!!!!) riivatun kiloa sinä aikana! Muutenkin painoa liikaa, niin tää ei nyt oo oikeen hyvä juttu. Mutta toivottavasti kuuden viikon päästä on -10kg :) Saa olla enemmänkin kyllä...

Mites mites? Flaksilla oireita???
 
Palattu lähtöruutuun...taas....ärsyttää kun en ikinä pääse edes todella jännittämään kun pari päivää ennen testiä alkaa tulemaan jo pientä tuhruvuotoa...siitä tietää, että ketuiksi meni tämäkin kierto...onneks itsellä on lyhyt kierto (25 päivää) niin ensi viikolla pääsee jo tositoimiin ja ovista bongailemaan...tämä ei ollut mikään yllätys, sen verran on tullut jännitettyä lasten hoidon aloittamisesta...kaikki ajatukset suunnataan siis ensi kuuhun...kesäkuun vauva olisikin aivan ihana...saisin yhdistettyä sitten keskimmäisen ja kuopuksen synttärijuhlatkin eli nyt kaikki paukut ensi viikkoon ja sitten vain rentoa odotusta....ja mitenköhän sekin onnistuu???!!!

Mulla kanssa ollut raskaudet tosi helppoja, ei ole ollut vaivoja...päinvastoin olen nauttinut ajasta ihan täydellä sydämmellä....minä taas olen laihaluikku, joten ylimääräiset muodot ovat vaan olleet mukavaa vaihtelua...tosin kyllä se vatsa loppuvaiheessa on jo ollut tiellä ja alkaa ärsyttämään....

Synnytykset ovat kanssa olleet helppoja, molemmat pojat ovat tulleet etuajassa. Mulle kanssa kätilö sanoi viime kerralla, että tämä synnytys oli kuin suoraan oppikirjasta, kaikki meni juuri niinkuin piti. Vähän meinas kiire vaan tulla, kun en ymmärtänyt että toinen voi syntyä nopeammin kuin eka....vesien tulon jälkeen soitin heti miehen töistä minua hakemaan ja menin suihkuun niinkuin on neuvottu...siellä odottelin miestä vartin verran, puin päälle ja samantien sairaalaan, jossa oltiin taas vartin päästä, suoraan saliin ja suoraan ponnistamaan ja vartin päästä meillä olikin jo vauva sylissä...jälkeenpäin vähän sitten alkoi pelottamaan mitä olis voinut tapahtua ja vannottivat et jos vielä lisää teen lapsia niin pitää tulla nopeammin sairaalaan....

Zenille peukkuja oviksen bongailuun ja varsinkin hyödyntämiseen!!!!
 
Hei kaikille!

Tässä olis taas yksi kolmosta haikaileva joukkoon mukaan. Meillä on ihanat pojat 2,5v ja 9kki, mutta yksi vielä mahtuu meidän perheeseen ja se on sitten siinä. Itsellä tämä kuumeilu on alkanut jo hyvissä ajoin, sillä miehen kanssa ollaan tehty sanaton sopimus, että vasta kevämmällä aloitettaisiin yritys, kunhan tuo pienempi vähän jo osaa elämisen alkeita ja töissäkin pitäisi ehtiä enemmän kuin vain piipahtamaan.

Tuolla nuoremmalla oli sen verran kuoppainen alkutaival, että kieltämättä hirvittää edes suunnitella seuraavaa ja mies varmaan olisi tyytyväinen ihan näinkin, mutta eipä tuo vastaankaan ole.

Mukava nähdä Huli, että sinäkin olet päätynyt tänne. :) (Jos satut muistamaan kakkosen kuumeilijoista ja sittemmin plussanneiden ketjusta). Saa nähdä täytyykö tässäkin ottaa kaikki vippaskonstit käyttöön greippimehusta päällään seisomiseen...tosin nehän tepsi kuin taika, joten mistäs sen tietää. :)
 
Ihanaa kuulla sinusta vatuvatu, että teillä on kuitenkin kaikki kunnossa( oot ollu aina ajatuksissa, kun taas rupesin täällä pyörimään) :happy093 . Joku kyselikin sun perään tuolla kadonneessa ketjussa...( toisen vauvan kuumeilusta plussanneet- ketjussa) keväämällä. Ja huippua että teilläkin kuumeillaan!

Miten sulla meni sit toi raskausaika, kun muistelen et jotain häikkää sulla oli siinä ja myöskin synnytys? Ja joko on menkat alkaneet synnytksen jälkeen? Ja kovasti myös onnea pojan johdosta :angel10

No höh Flakes, toivottavasti nyt alkava kierto toisi teille plussan.

Jokos Zenillä on tärppipäivät käsillä?
 
Hei Huli

Raskausaika mulla meni ihan kohtalaisen ok. Pystyin olemaan töissä melken äitiysloman alkuun saakka, mutta siitä se sitten lähti menemään vähän pieleen.

Ensinnäkin sain odotella poikaa reilun viikon LA:n ohi ja kun olin kiemurrellut supistuksissa keskiviikkoillasta perjantai iltapäivään päättivät viimein käynnistää. Täähän oli mulle eka alatiesynnytys ja poika yli 4,5 kiloinen ja vielä virhetarjonnassa. Kääk! Jos mulle olis kerrottu tuo etukäteen oisin varmaan jättänyt leikin kesken jo alkuunsa, sain siis tietää vasta yli tunnin rehkimisen jälkeen mitä tuli tehtyä. Synnytys itsessään oli kyllä (kuulostaa varmasti oudolta) hauska. Varmaan ikinä ole synnärillä ponnistusvaiheessa naurettu ja vitsailtu niin paljon. Hyvä kokemus siis kaiken kaikkiaan.

Sitten kävikin niin, että kun sain pojan syliin, ei sen hengitys lähtenytkään kulkemaan kunnolla ja se nykäistiin multa pois ja vietiin valvontaan. Siellä oli hetken aikaa ja tuotiin takaisin. Luulin tietty, että kaikki on hyvin jä päästiin mun veritankkauksen jälkeen lapsivuodeosastolle. No siellä ehdin ottaa pojan syliin hetkeksi ja sitten kätilö tulikin hakemaan sen taas mun sylistä valvontaosastolle ja sinne se jäi. :( Pari päivää se oli siellä ja sitten se siirrettiin lastenklinikan teholle hengityskoneeseen. Reppana raukalla oli ilmarinta, murtunut solisluu ja pahimpana laryngomalasia, joka siis tarkoittaa, että kurkunpää on pehmeä ja painuu kasaan joka kerta kun poika yritti hengittää.

Teholla poika oli viikon ja sieltä siirrettiin toiseen sairaalaan ja siellä oli sitten kuukauden päivät. Tietysti istuin siellä sängyn vieressä kaiken päivää, joka päivä. Ihana henkilökunta Jorvin sairaalassa! Kun viimein pääsi sieltä kotiin niin ruokailu tapahtui nenä-mahaletkun kautta ja tarvitsi jatkuvaa valvontaa, ettei lakkaa hengittämästä. Puoli vuotta siinä meni ja sitten saatiin niin puhtaat paperit tuon osalta.

Lisäksi oli vielä hiukan neurologista häikkää, mutta se on nyt kaiketi kunnossa. Nykyään poika on nimttäin kaikin puolin ihan tavallinen vauva. (äidistä tietenkin hiukan jopa ikäisiään edellä) :D

Arvaat varmaan, että tuossa tilanteessa ei paljon tule keskusteluja seurattua tai niihin kirjoiteltua. Ei pojan sairaudesta kerrottukaan kuin lähipiirille. Raivostutti joka kerta kun joku puolituttu totesi, että "pääasia on että poika on terve, eikös niin"?

Tulipa tästä tilitys, mutta sainpa vähän päästellä höyryjä. :) Ja kaikesta huolimatta kolmosta kaipaillaan. :)
 
Ihanaa, että noinkin vaikean kokemuksen jaoit, ja ihan ymmärrän kyllä että ei hirveästi ole tullut tuollaisessa tilanteessa istuttua koneella, varmaan aika hankala tilanne ollut teillä ja huoli vauvasta! Ja ei varmaankaan ole ollut se kaikista helpoin alku teillä, mutta ihanaa että vauva voi hyvin nyt! Jos saa kysyä, voiko tuo myöhemmin ilmetä mitenkään tai aiheutta ongelmia, että on ollut nuin vaikea elämänalku pienellä?
Mutta kiva että kuitenkin uskallat kolmosta haaveilla( itse uskoisin että en ehkä enää uskaltaisi tollaisen kokemuksen jälkeen) Joten kyllä on ollut sulla kokemusta kerrakseen ja ei niin miellyttävää!
 
Tuo on sellainen synnynnäinen "ongelma", joka lapsilla paranee yleensä viimeistään kouluikään mennessä, kun rusto kurkunpäässä kovettuu. Me oltiin onnekkaita, että poika parani näinkin nopeasti tuohon kuntoon kuin nyt on. Jotkut tutkimukset antaa ymmärtää, että mahdollisesti astman puhkeamiseen myöhemmällä iällä vois olla jotain vaikutusta, muuten ei pitäis olla mitään myöhäisvaikutuksia. Poika yrittää jo kovasti seisomaan ilman tukea ja "puhua" pölöttää tauotta, joten kaikki lienee kehityksen puolesta ihan kunnossa.

Rehellisesti sanottuna, kyllä mua vieläkin pelottaa, että jotain on pojassa erilaista. En sano, että vialla tai pielessä, mutta toisenlaista kuin isoveljessään.

Pojalla oli siis myös äänihuulihalvaus, jonka syytä kukaan ei osannut sanoa, epäilivät jälkikäteen hermojen venyneen synnytyksessä. Aluksi meille kerrottiin, että poika ei tulisi ikinä puhumaan. Nyt sekin on mennyt ohitse ja tosiaan äitiä hoetaan joka käänteessä. :)

Vaikka mun synnytyskokemus hauska olikin, niin kolmannen synnyttämistä alateitse joudun kyllä miettimään parikin kertaa, sen verran mun lapseni siinä touhussa kolhuja sai. En halua ketään pelotella, jokaisella on omat kokemukset ja jokaisen kroppa ja syntyvä lapsi on erilaiset.
 
Tervetuloa mukaan Vatuvatu :) Näissä piireissä on kai tapana toivottaa, että jääköön vierailusi lyhyeksi :) Rankka taival teillä ollut pienellä :/ Onneksi kuitenkin parantuva vaiva.

Voi Flakes :( Jospa teille se kesäkuinen tulisi :)

Prkl! Oviksen piti olla jo muutama päivä sitten, mutta vieläkään ei plussaa testissä :smiley-angry016 Nyt viiva vahvistunut, josko huomenna sais yhtä vahvat, mutta sitten jää TAAS luteaalivaihe ihan liian lyhyeksi! Onneks tää on vika kierto kun testailen... Loppuu se ressaaminen. Ovisoireitakin muka bongasin tossa 29. päivä (jolloin siis laskurin mukaan oviksen piti olla), mutta ei.Kahdessa testissä, aamupäivällä ja illalla, pelkkä viivanpaikka.
No, nyt alkoi se armoton painonpudotusurakkakin, että josko sitä helpommin raskautuisi hieman vähemmillä kiloilla ja josko tuo kiertokin tasautuisi. Tai siis kierto on tasan 30vrk, mutta tuo hiiskatin ovis..... Tulostakin huomaan jo tulleen, housut tuntuu hiukka löysemmiltä ja armoton turvotus jonka hiilarit aiheuttaa, on pois :)
 
Mukavaa, että joukkoon mahtuu vielä. Tosin toivon, että kaikki täällä kuumeilevat ehtivät poistua odottavien palstoille ennen minua. Toistaiseksi vielä siis vain lievää lämpöilyä täällä suunnalla.

Mun kiertoni on ollut niin sekaisin kuin olla voi ja ovulaation ajankohdasta saati kierron pituudesta ei ole mitään tietoa. Aloitin pillerit kun poika oli 6kk vanha (ei ollut kuukautiset vielä alkaneet) ja nyt viime kuussa lopetin ne, joten en tiedä ollenkaan toimiiko mun kroppani niin kuin pitäisi... siinä ensimmäinen jännäyksen aihe meikäläisellä.

Muille toivottelen oikein vahvoja viivoja, mitä ikinä testejä teettekin. :)
 
Ei olla isommin miehen kanssa nyt pikku kolmosta yritetty, kun juniori nyt 6kk (Jota puolitoista vuotta yritettiin).. Ovulaatio oli kylläkin minulla myöhässä viikon (tajusin jälkikäteen) ja nyt kuukautiset 5 pv myöhässä, pitänee viikon loppupuolella testailla, jos ei ala menkkoja näkyillä.. :)
 
Sain sen oviksen sittenkin bongattua heti seuraavana aamuna tuosta edellisestä kirjoituksesta :) Nyt sitten vielä muutama päivä piinaillaan. Oireita ei kumpaankaan suuntaan eikä toiveet kyllä erityisen korkealla tästä kierrosta. En tiä miks, ei vaan ole sellainen olo, että olis tärpänny :/ Plussa kyllä hyödynnettiin, ja muutenkin menty tää kierto joka toinen päivä - taktiikalla. Mutta senpä näkee sitten viikon puolessa välissä, että miten akan käy...

Mites muilla? Onko Sikke88 päässyt testailemaan? Ja tervetuloa mukaan :)
 
Ja vituikshan (anteeks) se tais tääkin kierto mennä. Aamulla alko tuhruvuoto, eli eiköhän ne menkat sieltä huomenna sitten ala. Vittu. Perkele.
 
Täällä on näköjään tuttuja, joten ehkä mäkin liityn seuraan :-)

Täällä on 29-vuotias kahden tytön äiti. Vanhempi lapsemme on syntynyt 2010 ja nuorempi 2012. Kolmas saa tulla, kun on tullakseen.. Ovis oli just tällä viikolla ja satuttiin sopivasti puuhailemaan, joten nyt jännityksellä odotan, miten meidän käy.

Tavallaan odotan innolla uutta pientä ihmettä, toisaalta välillä meinaa iskeä paniikki, että mitä ihmettä sitä on tekemässä.

Pahoittelut Zenille menkoista :-(
 
Tervetuloa Sukey, peukut pystyssä sinulle tähän kiertoon :)

Menkat on taas kärsitty ja uuteen ovikseen valmistaudutaan. Tilasin sittenkin lisää ovistikkujakin. Ostin myös vehnänalkioöljyä, sen pitäisi vahvistaa kohdun limakalvoa, ja maca-kapseleita, joiden pitäisi tasoittaa kiertoa. Jos ei näillä seuraavan kahen kierron aikana tärppää, niin soittelen aikaa lääkärille, et jos sais jotain tolle helkkarin ovikselle ja luteaalille tehtyä.
Ahistaa tää yrittäminen jo... Vaikka varsinaista yrittämällä yritystä on vasta 5kk takana ja kuumeilua ja tjottailua se reilu vuosi... Aikaisemmat raskaudet on alkaneet niin helposti...
Onneksi saatiin kuulla myös ihania iloisia vauvauutisia, ystäväpariskunta joka on yrittänyt raskautta jo...öö... 4 (?) vuotta on saamassa alkuvuodesta vauvan <3 ihan luomuna vieläpä tärpännyt hoitokiertojen välissä :) Oon niin onnellinen heidän puolesta :)
Painoakin pudonnut kolmessa viikossa 2,3kg ja lihasta on tullut huimasti lisää! Ihana Superdietti :D Suunta ei ole kuin alaspäin ;)

Tsempit kaikille muillekin, missä vaiheessa kiertoa menettekin :)
 
Tervehdys täältä
Ajattelin minäkin kirjotella ku oon täällä taustalla kuumeillut :)
Meillä 2010 ja 2012 lapsoset ja kolmatta kovasti kaipaillaan.
Keskenmeno käytiin läpi tossa jokunen aika sitten, ei tahtonut pieni vielä tulla.. Siitä ollaan jo hyvin päästy yli. Yhdet menkat ollu välissä ja maanantaiksi odottelen ovista. Menkat ollu tosi säännöllisiä ja ovikset olen selvästi tuntenut. Pitää siis alkaa ahkerasti pupuilemaan, jospa tällä kierrolla tärppäis!
Tsemppiä ja plussia toivon kaikille! :)
 
Tervetuloa uusille, toivottavasti käyntinne jää lyhyeksi!

Juu ei mullakaan nyt hirvee hoppu oo raskautua(vielä ainakaan, tiiä sit millon se iskee?) Jään hoitovapaalle nyt lokakuussa tai siis pidän kertyneet lomat pois ja sen jälkeen sit alkaa hoitovapaa ens vuoden syksyyn olis tarkoitus olla tyttöjen kans kotosalla ( ja toivottavasti en kerkeis mennä sit töihin ennen kuin 3 ilmoittaa tulostaan)! Mulle on nyt tullu sellanen tunne et etten vaan oo jo raskaana, kun tossa toissa päivänä tuli vaaleenpunasta vuotoa yhdellä pyyhkäsyllä ja eilen yhdyntä koski... mut muita oireita ei ole ja mie kummiskin imetän vielä, niin vähä eipäilen kuitenkin tota raskauden mahdollisuutta!
Mie aloin nyt harrastaa vesijuoksua ja step-aerobicia, yhdistettynä 5:2 diettiin, jos vaikka sais vähän painoa pois(joo vähä ja vähä, pitäs saada ainakin 15kg pois) ja paranis sitä myöten vähän elämän laatu ja tietysti olis se raskauskin vähän helpompi sitten ehkä!

Sori nyt omanapailu, jonnekkin piti purkaa vähän näitä tuntoja!

Peukut pystyssä myös täällä Sukey!
Ja muillekkin paljon tärppionnea ja plussatuulia!!!
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top