Kilot poksahtelee!

Mä olen normaalipainoinen, mutta raskaudet kerryttää nähtävästi paljon lisäkiloja varsinkin ensimmäisellä puoliskolla. En ollut esikoista odottaessa missään vaiheessa edes loppumetreillä lihavan näköinen, vaan urheilullisen näköinen, jolla on vaan suuri raskausmaha. Kiloja tuli 18. Kukaan ei ole sanonut mitään tai udellut kilojen suhteen, mutta mahasta on tullut kommenttia, että onpa iso! Enkä ota sitä mitenkään pahalla. Olen kantanut mahaa vain ylpeänä. Mutta jos joku tulisi jotain torumaan ja ohjaamaan, niin niitä kommentteja en ota vastaan.
 
Mun äiti on ihan toisesta päästä. Joka kerta kun nähdään niin kysyy että onhan sitä painoa tullut varmasti lisää :D Oikeastaan samaan vauhtiin on noussut paino kuin esikoisesta.. +20kg tuli ja 3kk synnytyksestä ei ollut enää yhtään.
 
En mäkään stressaa hirveesti painosta nyt, vaikka ennen olen kyllä aina ollut tyytymätön omaan kroppaan, vaikka olen normaslipainoinen. Mutta sellaista ikuista laihdutus/kiinteytystarvetta ollut aina omasta mielestä. Nyt en mieti kauheasti ja mieskin vaan ihastelee kasvavaa mahaa : D
 
Rv 16+4 ja +7kg eikä kauhistuta yhtään :)
Tässä näkyy vaan raskauden lisäksi se että liikunta on loppunut. Yritän siihen pikkuhiljaa palailla.
 
Mä nautin, kun salille meneminen ei oo enää itkun takana ja sieltä tuleminen ei tarkota loppupäivän yökkimistä. Olin ehkä vähän liiankin armoton itelleni alkuraskauden aikana, mut halusin vaan pitää siitä tärkeestä rutiinista kiinni rajusta pahoinvoinnista huolimatta.

Nyt menee mukavasti neljä treeniä per viikko plus noin 5-10km pyöräilyä päivässä. Saan vieläpä treenattua ihan suht kovaa, eilen olin ylpee ku treenasin miehen ja sen kaverin kaa ja tein isommilla painoilla jalkoja ku mun miehen kaveri :D Kävelyä pitäis vielä lisätä, kun se tuntuu tekevän hyvää selälle. Yks päivä mulla on viikossa yleensä täyslepoa, johon kuuluu korkeintaan rauhallinen, lyhyt lenkki.
 
14+5 ja +4 kiloa :sad001 Nyt kun pahoivointi alkaa helpottaa niin on tarkoitus palata liikunnan pariin.
 
Tänään rv 18+2 ja -4kg. Pahoinvointia ja oksentelua on ollut alkuraskaus, mutta olen pystynyt täysin normaalisti syömään koko raskauden ajan. Ja on myös tullut herkuteltuakkin kerran viikossa.
 
19+0 ja +5kg.. En syö mitenkään älyttömiä määriä, silloin kun on nälkä ja tarkastellen kaloreita (oma kulutus plus pari-kolmesataa kaloria lisää per vauva, eli ihan suositusten mukaan), mutta jostain tuota näkyy nyt kertyvän. Toivottavasti jossain vaiheessa tasaantuu, kun viime neuvolasta on tullut noin kilon viikkotahdilla :P
 
Rv 15+3 ja -12,2kg.
Mieluummin vaikka +12kg, mutta oksentamiselle ja 100% ruokahaluttomuudelle ei paljon voi. Tiputuspäivänä (iv-nesteytys) paino pysyy paikoillaan, seuraavana jo laskee.
 
rv 18+1 ja viimeksi kun kaivoin vaa'an kaapista, se näytti +4kg. :hello2 Pelkästään positiivista jokainen kilo, tosin tällä syömisellä ja pohjattomalla ruokahalulla nousua on ihmeen vähän
 
Rv 17+4, ei vieläkään mihinkään suuntaan menevää muutosta lähtöpainosta (normaalipaino, BMI 20). Enpä kyllä tiedä missä välissä tässä olisi lihonutkaan kun alkuraskaus meni voidessa pahoin ja erityisesti kaikki sokerinen ja rasvainen ällötti suunnattomasti, on niitä omenoita syömällä aika vaikea saada painoa vaikkei paljon oksentaisikaan :D Sitten pahoinvoinnin väistyttyä alkoikin aika stressaava tai vauhdikas vaihe töissä.

Ja kyllä, äiti jo tästä asiasta huolestui: "Sun pitäisi saada enemmän painoa kun se minimimäärä raskauden aikana!", kun hänellä itsellään maito ehtyi hyvin nopeasti kun raskauden aikana ei ollut kertynyt paljoa vararavintoa :/ Enpä ollut tästäkään aiemmin hoksannut olla huolissani (kiitos äiti), enkä oikein osaa ns. tahallanikaan alkaa massakuurille.

No, ylihuomenna lähden ulkomaanmatkalle, katsotaan jos ravintolasyömisistä jäisi johonkin kohtaan jotain kotiin tuotavaakin :wink
 
Jonkun näköistä massan uudelleenjärjestäytymistä mun kehossa on täytynyt tapahtua, kun rinnat kasvoi alkuraskaudesta vähintään yhden kuppikoon ja tuo masun alue on alkanut pullottaa mutta paino ei muutu. Varmaan kyllä lähtenyt valitettavasti lihaksista se, sillä pahoinvointien takia urheilu jäi tyystin kun en löytänyt itsestäni tahdonvoimaa lähteä liikkumaan pahoinvoinnista huolimatta :/
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top