Kiinteät

Ladies, miten olette tehneet, kun se maan vetovoima alkaa houkutella ruokaillessa liikaa ja mukula heittelee safkaa pitkin lattioita tahallaan? Mun perusajatus on ollut, että jos ruokaa heitellään, ei varmaan ole nälkä. Mutta: kun sitä lähtee heti alkuun lattialle vain leikin vuoksi/koska joku juttu ei miellytä, niin tulee aika inhottava olo, jos ottaa lautasen pois ja toteaa, että palataan asiaan seuraavalla aterialla. On tuo poika kuitenkin vielä niin pieni. Eikä pelkkä lautasen poistaminen kuviosta toimi, vaan imetystäkin pitäisi pantata seuraavaan ateriaan, muuten poika kompensoi nälän tissillä.

Tietysti toivon, ettei teidän muiden huusholleissa leikitä ruualla :grin
 
jos pelleilee, ei ole nälkä. toki aikani yritän, mutta jos pelleily jatkuu niin sitte ruuat lähtee poies. Toki meillä ei aterioilla tarjota kuin vettä :)

Muoks. juomana siis, tajusin miltä tuo kuulosti :"D
Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Mä olen tehnyt eron sen suhteen, meneekö ruoka lattialle vahingossa vai huvin vuoksi. Joskus vahingossa tippuu, niin olen vaan nostanut, mutta jos alkaa leikkimään niin tarjoilu loppuu. Tyly mutsi.
 
Meilläkin aletaan viskomaan ruokaa kaksin käsin jossain vaiheessa, ja ruokailu loppuu siihen.

Pojan ruokahalu on muuten palannut normaaliksi nyt kun iskä on taas mukana (tai/ja sitten koska helteet loppuivat). Anyway, mies teki jotain kasvis-kana-mössöä mitä poika vetää monta lautasellista päivässä. Kai se on sitten niin ettei meillä äidin ruuat kelpaa, eikä varsinkaan kaupan. Hyvä niin, mies saa ottaa kokkausvastuun tästä lähtien, mamma kiittää :)
 
Ma yleensa pidan lautasen niin kaukana pojan ulottumattomissa, ettei se paase sohimaan sita. Joskus se saattaa tosin huitaista suuta kohti tulevan lusikan pois. Yleensa siina vaiheessa tietaa, etta on saanut tarpeeksi. Ja sitten nama itkuraivokohtaukset erikseen, jolloin huudetaan, heitellaan niskoja ja muuten vain perseillaan syottotuolissa... :mad: Meilla ei siis sormiruokailla edelleenkaan, vaikka poika kohta 10kk.
 
mää ajattelin että alan antaan tolle enemmän ruokaa sormin syötäväksi, näkyy kelpaavan paremmin kuin soseet. puurot ja hedelmäsose kyllä uppoaa lusikastakin ku ovat makeita...

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä ruoka maistuu parhaiten kun saa mättää itse suuhun, vaikka siitä kauhea siivo tuleekin. Lusikan tullessa pää kääntyy monesti pois, nyt sitten välillä olen antanut jonkun kannen, purkin tms. käsiin pyöriteltäväksi jolloin neiti keskittyy siihen ja samalla syö nätisti lusikasta.

Nyt sitten jännityksellä odotan päteekö näihin syömisiin sama kuin nukkumisiin, ettei passaisi kertoa kun karma kostaa...
 
Pikkasen ollaan totuteltu oikeeseen maitoon, sitä on laitettu puuroon. Maitorahka, viili ja raejuusto otetaan kuvioon myös nyt maisteluannoksina. Tuo korvike ei kyllä meillä hyvin uppoo, joten parasta alkaa siirtymään normi maitotuotteisiin... Jospa ne maistuis paremmin ja poju sais kalsiumia sieltä. :rolleyes:
 
Muokattu viimeksi:
Meillä on myös maisteltu raejuustoa, ja joitain ruokia, missä on ollut maitoa kypsennettynä. Vähän olen huomannut, että maito pierettää aikalailla. :confused:
 
Me ei olla vielä kokeiltu "oikeita" maitotuotteita, mutta kookos- ja kauramaitoa käytetään silloin tällöin ruuanlaitossa. Tänään tein vähän sovellettua kesäkeittoa kauramaitoon, enkä voi kyllä väittää, että se olisi ollut pojan suosikkiruokaa :grin Isänsä poika, huoh...
 
Meillä on maisteltu myös raejuustoa, rahkaa ja maustamatonta jugurttia. Oltermanni on täälläkin ihan ykkösherkku! :) Maitoa ei olla vielä ruuissa käytetty, mutta kaipa sitäkin voisi pikkuhiljaa koittaa, esim. puurossa ensin.
 
Ai joo, meilläkin on silloin tällöin saanut siivun oltermannia, siitä ja raejuustosta en ole huomannut mitään, mutta uunipuuro ja lasagne näyttävät pierettävän. Täytynee kokeilla niitä rahkoja ja jogurtteja, jos niillä tottuisi.
 
meillä ollaan maisteltu turkkilaista jugurttia ja juustoa, ajattelin että kun täyttää 11kk niin alkaisin sekoittaa korvikkeeseen maitoa pieniä määriä. Tein muuten sosetta pääryinöistä, mustikoista ja turkkilaisesta jugurtista ja pakastin, maku ilmeisesti ok mutta koostumus aika löysä..

Sent from my GT-I9305 using Vau Foorumi mobile app
 
Meillä on myös annettu raejuustoa ja sitähän on mukava napsia pöydältä suuhun. Lautasta en neidin ulottuville anna. koska se on nurin/lattialla alta aikayksikön.
 
Meidän ruokavalioon lisättiin tänään koirannappula :oops: (note for self, se osaa nyt avata koiranruokaboksin)
 
Mä sekoitin myös joskus luonnonjugurttiin hedelmäsosetta, mutta siitä tuli tooooosi löysää. Sittemmin olenkin muutaman kerran sekoittanut hedelmä- tai marjasosetta rahkaan ja lisännyt joukkoon vielä esim. banaania. Olen tehnyt pari kertaa tämmöisen välipalan myös itselleni töihin :D Kiva, äiti syö lapsensa ruuat...
 
Poika teki itsenäisesti päätöksensä, että äitin soseet on täyttä kuraa ja hän haluaa syödä itse! Meillä oli siis sormiruokailtu lähinnä välipaloilla, mutta nyt kaikki ruokailut iltapuuroa lukuunottamatta hän saa syödä itse ja hitsit, että on muuten mukavaa ja helppoa! Jos joku saisi tästä inspiraatiota, niin kirjoittelen alle parin päivän ruokalistaa:

Päivä 1:
Aamupala: banaania, kiiviä, luumua (kuori pois) ja viinirypäleitä (myös kuorittu hiukan)
Maitoa
Lounas: Me vanhemmat syötiin makaroonilaattikoa, joten nappasin pojalle erikseen makaroneja, jauhelihaa ja kylkeen avokadon ja tomaatin (kuorettomina) siivuja.
Maitoa
Välipala: Talk-muruja (googleta, jos et tiedä, aivan mahtavia!), raejuustoa, viinirypäleitä ja luumua
Maitoa
Päivällinen: Uunilohesta palasia, perunaa lohkoina, salaatinlehteä ja kurkkutikkuja
Iltapala: 4-viljan puuroa takapihan punaherukoilla maustettuna

Päivä 2:
Aamupala: Ruisleivän palasia, viiliä marjoilla (ok, tän syötin)
Lounas: Rypsiöljyssä paistettua munakasta, paprikatikkuja, kinkkusiivuja (näistä kannoin vähän morkkista, kun suolaa joukossa..)
Välipala: Pensasmustikoita, talkmuroja ja banaania
Päivällinen: Parsakaalia ja kesäkurpitsaa haudutettuna, nuudelia (kiva sotku, kröhöm..) ja raejuustoa.
Iltapala: Ruispuuroa vadelmilla.

Olen kokenut, että sormiruokailu on ennen kaikkea lapsesta mukavaa, olen tottunut jo pieniin kakomisiin ja poika itsekin tuntuu luottavan tekemiseensä. Lisäksi poju ei enää (voi olla myös kehitystä) tunge vaistomaisesti kaikkea suuhun kuulumatonta suuhunsa ja pakko todeta, että hitsit, miten näppärä tuo on jo käsistään :)
 
Takaisin
Top