Kiinteät

Me kokeiltiin kerran puristaa sitruunasta mehua vauvan tuttiin ja se sille suuhun. Oli aika nyrppis ilme pojalla.
Ja tanaan poika soi ekaa kertaa lammasta (kaupan soseena) !!!
Ja annoin myos ihan muutaman nyppysen raejuustoa ennen kuin tein siita itselleni salaatin! Harmi, ettei meilla ole sita Valion rasvatonta raejuustoa. o_O
 
Tuolla Bebesinfossa oli juttua sormiruokailusta (hieman kyseenalaisia juttuja siella oli myos synnytykseen liittyen, muistelen:wink)... Ei kai nyt herranjestas kukaan anna vauvalle kouraan KOKONAISTA KANANKOIPEA???

http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=324

NÄIN PÄÄSET ALKUUN SORMIRUOKAILUSSA

Sopivia aloitusruokia ovat:

  • höyrystetyt tai kevyesti keitetyt vihannekset, kuten parsa- ja kukkakaalin kukinnot
  • höyrystetyt, grillatut tai paistetut juures- ja vihannestikut, kuten porkkana, peruna, munakoiso, bataatti, kesäkurpitsa ja kurpitsa
  • tuorekurkku tikuiksi leikattuna
  • paksut avocadoviipaleet
  • kana (joko ohuina viipaleina tai kokonainen kanankoipi) lämpimänä tai kylmänä
  • kala ilman ruotoja
  • ohuita suikaleita naudanlihaa, lammasta tai possua lämpimänä tai kylmänä
  • hedelmät, kuten päärynä, omena, banaani, persikka, nektariini, luumu ja mango, joko kokonaisena tai tikkuina.
  • puuro veteen keitettynä (tavallisista puurohiutaleista, esim riisi, kaura, ruis)
  • juusto tikkuina (kiinteää, mietoa juustoa)
  • leipä, paahtoleipä, riisikakut
  • lihapullat
  • riisipallot (tehtynä sushiriisistä tai basmatiriisistä)
 
"On vauvoja, jotka mielellään imeskelevät kokonaista pihviä ja saavat siitä irti lihan nesteet sekä vitamiinit ja ravintoaineet."

Joo-o, joo-o, why not... :laughing025 Sorry, mut mua vaan naurattaa mielikuva vauvasta pihvi suussa. Mutta kiitos vinkistä Bebesinfo!
 
Eipä kyllä kotihoidon tuella ostella vauvalle pihvejä imeskeltäväksi...


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Mjoo... ymmärrän pointin, että tarpeeksi iso ruokapala on ainakin turvallinen, kun ei kersa pysty sitä mitenkään änkemään kitaansa niin, että tukehtuisi, mutta haloo. Pihvi? o_O

Mä oon nyt innostunut avokadosta, banaanista ja kananmunista: ihan täydellistä reissuruokaa, kun kulkevat minne vaan omassa "pakkauksessaan" ja ovat about heti käyttövalmiit, sen kun muussaa lusikalla :) Poika on kovasti tykästynyt avokadoon, tänään meni kerralla puolikas :eek:
 
Mä taidankin kokeilla seuraavaksi avokadoa. :) Mustakin tuntuu, että ollaan vähän jämähdetty samoihin ruokiin. Varsinkin sormiruokien kanssa en ole oikein jaksanut kokeilla uusia, kun neiti rakastaa niitä kurkkutikkuja niin paljon. Varmaan kuukauden olen puhunut porkkanoiden höyryttämisestä, mutta en ole saanut aikaiseksi.


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meidän sormiruokailu on porkkanaa tai kurkkua, ja on toi saanut imee myös appelsiinia. Ongelma on että kun tuolla on noita hampaita jo kuusi ja kun niillä haukkaa kiinni niin lähtee isompiakin palasia jotka poika yrittää väkisin niellä. Mitään ei vahingossakaan tipahda suusta ulos. Ja jos lautaselle laittaa jotain muussattua ruokaa niin toi ottaa lautasesta kiinni ja heittää kaikki ympärinsä.... Poika kun ei oikein ymmärrä syödä sormilla, ennemmin viuhtoo omalla lusikallaan. Sitä oonkin dippaillut hänen ruokaansa jonka vie sitten tyylikkäästi suuhun asti :) Sormiruokailua hankaloittaa vielä sekin että mies on ihan hysteerinen eikä haluaisi että annan pojalle mitään mikä ei ole sosetta. Ja jos poika kuitenkin nakertaa jotain porkkanaa ja yskäisee kerran niin mies nappaa heti porkkanan pojan kädestä, että nyt riittää o_O

Miten teidän vauvat, purevatko pieniä nieltäviä palasia, sylkeekö pois vai joko nämä osaisivat ihan pureskella? Mä oon taas ihan pihalla tässä asiassa :confused:
 
Katselin muuten tota bebes-juttua tarkemmin, ja huomasin, että se perustuu siihen samaiseen "Omin sormin suuhun" -kirjaan, josta aiemmin kerroin. Minä en jaksanut lukea sitä loppuun asti, kun siinä vaan loputtomasti perusteltiin sitä sormiruokailua, eikä päästy itse asiaan. Mutta se, mitä luin niin suhtauduin kyllä vähän kriittisesti. Siinä on esitetty noita näkemyksiä, mutta eivät ne perustu mihinkään tutkimukseen, vaan ovat nuo kirjoittajat ovat itse äitejä, ja se perustuu heidän kokemuksiinsa. Kaikki kunnia äitien kokemuksille, mutta sitten tuollaiset asiat kuin että kuinka paljon uusia makuja voi antaa kerralla, niin mielestäni ei voi ihan fiilispohjalla lähteä väittämään että sen ja sen ikäisen vauvan elimistö kestää. Ja niitähän suositellaan antamaan vähän kerrallaan siksikin, että jos tulee allergioita, niin näkee vähän mistä ne johtuu. Mä sain sen kirjan lainaan kaveriltani, joka on sitä mieltä, että vauvalle voi antaa käytännössä ihan kaikkia samoja ruokia kuin muulle perheelle, eli myös esim. nitraattia sisältäviä aineita. Hänen mielestään kiellot ovat täysin turhia, ja johtuvat lähinnä vauvanruokateollisuuden lobbaamisesta. o_O Ja mitä katselin tuota kirjaa, niin luulen, että osittain sieltä hän on tuon keksinyt.

No, mä olen aika nörtti, ja haluan väitteiden tueksi tutkimustietoa. Ja toisaalta mulla on humanistin koulutus, joten en viitsi ruveta kyseenalaistamaan lääketieteellisiä tutkimuksia. Voitte olla ihan vapaasti eri mieltä kanssani, en todellakaan halua enkä aio ruveta näistä riitelemään (vähän varoen kirjoitan tätä, kun vauvojen ruokailu tuntuu välillä herättävän niin hirmu suuria tunteita), mutta halusin kuitenkin sanoa, että pieni kriittisyys on hyvä pitää mukana.
 
^ Hyvin kommentoitu Latteäiti! Olen itse miettinyt usein tuota argumenttia, mitä ihmiset käyttävät (ja varmaan joskus käytän itsekin) "kyllä meilläkin eikä siitä mitään ongelmia tullut". Kenties ei ja tosi hyvä jos niin, mutta ei se oma subjektiivinen tai muutaman lapsen kokemus ole välttämättä mitenkään yleistettävissä.

Ja olen myös samaa mieltä, että vähän kriittinen saa ja kannattaa olla, se on eri asia, kuin hysteerinen :)

Taisin mainita aiemminkin, mutta minulle suositeltiin sellaista (ilmeisesti uudehkoa) sormiruokailukirjaa kuin "minä syön itse"; en osaa sanoa, millainen tausta kirjan kirjoittajilla on ja millaista tutkimuspohjaa teoksensa tueksi käyttävät, mutta kirja on saanut kiitosta siitä, ettei se ilmeisesti ole kovin fanaattinen sose- vs. sormiruokailuasiassa.
 
Miten teillä muilla sujuu puuron syönti? Täällä se on ainakin näin iltaisin todella toivotonta hommaa. Huuto alkaa oikeastaan jo pelkästä puurolautasen näkemisestä. Tänä aamuna sain syötettyä vähäsen, iltaisin hirvittää jo etukäteen... Nyt on puurona ollut kaura-riisipuuro, ja vaikka koitin jyrryyttää hiutaleet blenderissä hienoksi, täkyjä jää väkisinkin. Kaurapuuro meni edes joten kuten. Voiko pieni ihminen vaan inhota puuroa niin hirveästi, ettei kertakaikkiaan suostu syömään??? o_O Soseen kanssa siis ollaan puuro tarjoiltu ja kokeiltu jos vaikka mitä sosetta.
 
Kyllä mä luulen, että noilla on inhokit ja suosikit jo alusta pitäen. Kaverin 1,5-vuotias ei ole koskaan syönyt puuroa. Meillä neiti taas rakastaa puuroa, vaikka soseetkin menee hyvin, niin puurolla tulee yleensä vähemmän sotkua, suu aukeaa hyvin ja puuro pitäisi saada suuhun nopeasti, joten neiti ei edes yritä saada lusikkaa lusikkaa omaan käteensä. Puuroa menee myös melkein aina koko annos, soseita vaihtelevammin. Olen vähän miettinytkin, että pitäisikö sitä annosta kasvattaa, paljonko te muut annatte puuroa?


Sent from my iPhone using Vau Foorumi
 
Meillä on nyt menossa Semperin (?) kaurapuuro. Sellaista tosi hienoa jauhetta ja siinä on vissiin mukana myös kermaa mikä antaa ihanan samettisen koostumuksen (mäki tykkään :) ). Puurojauheen lisäksi laitan vähän korvikemaitoa mukaan, niin toi poika syö 2dl aamulla ja 2dl illalla, ja tykkää tosi paljon. Tosin tuohon uppoaa edelleen kaikki mitä suuhun laittaa, mutta tuosta puurosta ollaan tykätty erityisen kovasti. Täällä jossain vaiheessa keskusteltiin siitä kun joku oli sanonut ettei korvikemaitoa tarvitsisi antaa enää jos syödään puuroa. Ainakin tuossa puurossa on kaikki samat vitamiinit, hivenaineet ym kun korvikkeessa. Mua vähän ahdistaa kun katson korvikepurkin pitkää sisällysluetteloa, miten monipuolisesti mun täytyy tota ruokkia että päästään samoihin ravintoarvoihin? Onneksi poika juo enemmän kun mielellään vielä n 4 x 150ml maitoa, joten eiköhän siitä saa tarvitsemansa noiden kiinteiden lisäksi :)
 
Meillä oli ensimmäinen puuro sitä Semperin jauhepuuroa (Muksu) ja se meni ihan hyvin toisinaan. Sen jälkeen annettiin Piltin kaura-vehnäpuuroa ja sekin upposi toisinaan. Sitten jauhoin ihan tavallisista pikakaurahiutaleista ja minusta nekin vielä meni ihan kohtuullisesti tämänhetkiseen verrattuna. Iltapuuro pitäisi ajoittaa täydellisen oikein ettei neiti ole vielä liian väsynyt, mutta kun se väsymyskin tuntuu välillä iskevän ihan sekunnissa. Onni-puurot on maistuneet erinomaisesti ne muutamat kerrat jolloin neiti on sitä saanut, mutta se on niin tyyristä etten sitä rupea kaupasta kantamaan.
Ja puuroa olen tehnyt kerralla korkeintaan desistä vettä, nyt varsinkin kun hukkaan menee niin paljon en turhaan tee ylenmäärin.
 
kommentoinpa täältä sivusta salmelle että meillä myös tyttö kieltäytyi ainakin kaurapuuron syönnistä, tai söi ihan hyvin ehkä pari viikkoa mutta sitten teki täyden stopin, ei auta vaikka suurta herkkua banaania sotkee... :rolleyes:
 
Meillä sujuu puuronsyönti aina hyvin JOS Muksiksella on nälkä ja Muksis on riittävän hyvällä tuulella ja pirteä syödäkseen. Hedelmä- tai marjasosetta on puuron seassa kunnolla eli puuro on aina "maustettu". Tavallista Nalle -pikapuuroa ollaan syöty alusta asti. Syödään n. desi aamuin illoin.

Tuntuu muuten, että aamulla ja aamupäivällä meillä ruoka ei maistu yhtä hyvin kuin päivällä ja illalla.
 
Takaisin
Top