Katselin muuten tota bebes-juttua tarkemmin, ja huomasin, että se perustuu siihen samaiseen "Omin sormin suuhun" -kirjaan, josta aiemmin kerroin. Minä en jaksanut lukea sitä loppuun asti, kun siinä vaan loputtomasti perusteltiin sitä sormiruokailua, eikä päästy itse asiaan. Mutta se, mitä luin niin suhtauduin kyllä vähän kriittisesti. Siinä on esitetty noita näkemyksiä, mutta eivät ne perustu mihinkään tutkimukseen, vaan ovat nuo kirjoittajat ovat itse äitejä, ja se perustuu heidän kokemuksiinsa. Kaikki kunnia äitien kokemuksille, mutta sitten tuollaiset asiat kuin että kuinka paljon uusia makuja voi antaa kerralla, niin mielestäni ei voi ihan fiilispohjalla lähteä väittämään että sen ja sen ikäisen vauvan elimistö kestää. Ja niitähän suositellaan antamaan vähän kerrallaan siksikin, että jos tulee allergioita, niin näkee vähän mistä ne johtuu. Mä sain sen kirjan lainaan kaveriltani, joka on sitä mieltä, että vauvalle voi antaa käytännössä ihan kaikkia samoja ruokia kuin muulle perheelle, eli myös esim. nitraattia sisältäviä aineita. Hänen mielestään kiellot ovat täysin turhia, ja johtuvat lähinnä vauvanruokateollisuuden lobbaamisesta.
Ja mitä katselin tuota kirjaa, niin luulen, että osittain sieltä hän on tuon keksinyt.
No, mä olen aika nörtti, ja haluan väitteiden tueksi tutkimustietoa. Ja toisaalta mulla on humanistin koulutus, joten en viitsi ruveta kyseenalaistamaan lääketieteellisiä tutkimuksia. Voitte olla ihan vapaasti eri mieltä kanssani, en todellakaan halua enkä aio ruveta näistä riitelemään (vähän varoen kirjoitan tätä, kun vauvojen ruokailu tuntuu välillä herättävän niin hirmu suuria tunteita), mutta halusin kuitenkin sanoa, että pieni kriittisyys on hyvä pitää mukana.