Keskenmenon oireet

[Jensku92]

Keskenmenoni järkytti ja musersi minut täysin. Ensimmäinen raskaus kyseessä. Raskausoireet alkoivat varhain, arat rinnat, väsymys, alavatsan nipistelyä ja pahoinvointia.

Pahoinvointi lakkasi yllättäen ja ajattelin "tämä on liian hyvä ollakseen totta". Viikot kuluivat ja viikolla 12 alkoi rusehtava tiputtelu. Se jatkupi pari päivää ja sain ajan neuvolaan. Sydänääniä ei löytynyt ja minut ohjattiin lääkärille. Sikiö oli kuollut viikolla 7. Olin kantanut sikiötä yli kuukauden tietämättä tilanteesta.

Keskenmeno oli todella rankka kokemus, kohtu tyhjennettiin lääkkeillä. Kipu oli järkyttävää. Vuoto alkoi nopeasti lääkkeenoton jälkeen ja se oli hyvin kivuliasta. Luulin että nyt kuolen, en vaan pysty tähän. Tunsin hyytymien ja veren vuotavan, vuosin kun seula ja oloni oli todella heikko. En uskaltanut katsoa pönttöön vaan huuhtelin kaiken pois.

Keho toipui noin viikon sisällä mutta henkinen puoli oli vaikeampi. Juttelin perheeni ja ystävieni kanssa, se auttoi. Sain myös oppia että todella moni muu on kokenut keskenmenon. Sekin auttoi jaksamaan, se tunne ettet ole yksin. Olin sairaslomalla melkein kaksi viikkoa. Työskentelen alakoulun opettajana enkä pystynyt kohtaamaan muiden lapsia. En pystynyt ottamaan vastuuta muiden lapsista. Sairasloman päätyttyä kesäloma alkoi. Sain rauhassa työstää tunteitani. Mieheni oli tärkeä ja tunnen että keskenmeno on vienyt meidät lähemmäs toisiamme.

Nyt odottelen vielä jälkitarkastuksen tuloksia. Tarkoitus on yrittää uudestaan kunhan kaikki näyttää hyvältä. Henkinen puoli tuntuu myös toipuneen varmasti mutta hitaasti. Ajattelen että tällä on jokin tarkoitus ja meidän vuoro ei ollut vielä.

 

[Iiris_]

Minulla ei ollut mitään oireita. Sain tietää nt ultrassa rv 12+3, että olikin kehitys loppunut jo viikolla 8... päinvastoin tuntuu, että pahoinvointi oli pahempaa ja kesti pidempään kuin aiemmassa raskaudessa (mistä terve lapsi). Ja nimenomaan pahoinvointia oli pidemmälle kuin milloin kehitys on loppunut. Omituista.

Minua on myös auttanut muiden vertaistuki ja kokemukset. Asiaa on myös tarve jakaa ja siitä puhua, se helpottaa. Eipä tässä ole sen jälkeen mennyt tuntiakaan, ettei ole asia ollut mielessä. Prosessi on edelleen kesken, kaikilta osin. Fyysisesti ja henkisesti.

 

[vautsivau]

Koin spontaanin keskenmenon 10+5 viikolla. Varhaisultrassa kävimme 7 viikon paikkeilla, jolloin todettiin jo sikiön kehityksen poikkeavan reilu viikolla neuvolan laskuista. Kaikki oli silloin hyvin ja sydän sykki.

Raskausaika oli aika helppo lukuunottamatta kahdesti verenpaineen reilumpia heittelyitä. Yksi verenpaineen lasku oli keskellä yötä noin rv 7 ja toinen 9 raskausviikon aikana. Tällöin minulle tuli kylmähiki enkä pysynyt pystyssä, ahdisti ja kuumotti ja vilutti samalla. Muutoin sen raskauden aikana oli perus turvotusta, hieman etovaa oloa, kofeiiniherkkyyttä ja nippailua vatsassa. Jälkimmäinen verenpaineen lasku jäi viimeiseksi "selkeäksi" raskausoireeksi ja jälkikäteen mietittynä sen jälkeen muutkin oireet hiipuivat eli keskenmeno on varmaan käynyt niinä aikoina. Puolentoista viikon kuluttua alkoikin verenvuoto. Viimeisellä viikolla pohdin paljon miltä keskenmeno voisi tuntua ja miten sen huomaisi. En tiedä oliko aavistus vai vain "luontaista pelkoa" uutta kohtaan.

 

[Candice]

Mulla raskausoireita tuli aaltoillen aina rv11 asti kunnes loppuivat. Vähän sen jälkeen alkoi ruskea tuhruvuoto, jolloin aloin myös valmistautua henkisesti pahimpaan. Ei tuntunut yhtään siltä, että olisin raskaana. Odottelin kuitenkin nt-ultraa, joka oli rv13 ja aavistukset osuivat oikeaan, raskaus oli keskeytynyt jo ihan alkumetreillä. Jälkeenpäin ajateltuna vikat n. kaks viikkoa olin jo ihan varma, että ei ole kohdussa elämää, mutta jo aiemmin oireiden heittely tuntui tosi oudolta, kun esikoista odottaessa oireet oli tosi vahvoja koko ajan. Pistin kaiken sen piikkiin, että raskaudet voi olla erilaisia, seuraavassa raskaudessa, mikäli se meille suodaan, en aio sivuuttaa sitä omaa intuitiota. Aion myös mennä ar-ultraan, että ei tarvi toista kertaa kulkea kahta kuukautta kuollut alkio sisällä.

 

[Indi]

Minulla oli ennen ensimmäistä keskenmenoa alaselkä noin viikon verran kipeä lähes jatkuvasti. Myös aaltoillut väsymys ja pahoinvointi vähenivät. Pientä tiputtelua taisi olla parina päivänä ennen runsasta vuotoa ja järkyttäviä vatsakramppeja. Raskaustesti näytti negatiivista 2pv ennen kunnon vuotoa (oli haalistunut muutaman päivän ajan). Minulla alkoi keskenmenovuodon yhteydessä kuukautiset ja tosiaan kivut olivat hirveät. Ovuloin tämän jälkeen kierron 14.pv (tein ovulaatiotestejä) ja tulin heti uudelleen raskaaksi. Toisessa raskaudessa oli voimakkaammin pahoinvointia heti alusta ja rinnat kipeytyivät, turposivat, suonet tulivat näkyviin (minulla ei ole kuukautisten aikaan ikinä ollut edes rintojen arkuutta). Väsymyksen sijaan valvoin öitä, mutta ehkä työuupumusoireetkin tähän vaikuttivat. Minua myös on vaivannut jo monta viikkoa huimaus, minkä ajattelin olevan vain normaali raskausoire. Toisaalta huimaus on ollut tosi voimakasta, vaikka verenpaine ja hb-arvot ovat hyvät. Huimaus ei ole loppunut vieläkään. Vaaleanpunainen tiputteluvuoto alkoi 5+4 ja 6+0 tuli kirkkaanpunaista vuotoa oikein hulahtamalla pönttöön. Sitten jatkui rusehtava niukka vuoto usemman päivän ajan. Kipuja ei ollut. Ultrattiin ja raskauden epäiltiin olevan varhaisemmassa vaiheessa, heittoa jopa 2 vko. Vuoto loppui neljäksi päiväksi kokonaan, sitten alkoi taas samanlainen tiputteluvuoto, jonka jälkeen runsas vuoto. Ultrattiin taas ja 7+6 raskauden todettiin menneen kesken, on kyllä siis varmasti jo aiemmin mennyt, mutta käytin nyt noita viikkoja mitä olisi kuulunut olla kuukautisista ja ovulaatioajankohdasta (jos se nyt sitten piti edes paikkansa) laskettuna. Alavatsakivut ovat olleet lieviä, vasta tänään ollut pahempia kipuja ja vuoto jatkuu edelleen runsaana. Myös alaselkä ollut kipeä noin 5pv ajan. Ainakin tuon esimmäisen km perusteella voin sanoa että se on ollut fyysisesti kivuliainta, mitä olen ikinä kokenut. Siksi myös pelottaa, saadaanko nyt kaikki vähemmillä kivuilla ulos, mitä sisälleni on vielä jäänyt. Molemmat keskenmenot ovat olleet myös henkisesti raskaimpia kokemuksia elämässäni. Ja surutyö vasta todella alussa ja kesken. Olo on masentunut ja musertunut.

 

[Merelda]

Päätinpä minäkin nyt kertoa vähän oireista. nt-ultrassa kaikki oli vielä hyvin. Rv 16+ normaali neuvolakäynnillä sitten ei saatu sydänääniä kuuluviin. Siitä lähete äippäpolille, jossa lääkäri totesi sikiön kuolleeksi.
Hoitona lääkkeellinen tyhjennys.

Näin jälkikäteen mietittynä ainoat oireet jota kkm liittyi olivat todella aikaisessa vaiheessa alkaneet alaselkäkivut. Ed. raskaudessa symfyysikivut alkoivat puolessa välissä raskautta. Mutta nyt jäin miettimään noita selkäkipuja, olisivatko liittyneet kkm:ään. Toinen oire olivat yölliset tykyttävät päänsäryt vasemmassa ohimossa ja yölliset verenpaineen ylitykset. Päivällä verenpaineet saattoi olla täysin normaalit mutta yöllä tuli muutaman viikon ajan välillä näitä kummallisia kohtauksia, joissa verenpaineet oli liikaa ja päätä juilikovaa.

 

[Marcipa]

Mullakin on jokaisessa keskenmenossa ollut alaselkäkipuja. Ensimmäisessä (kkm) heräsin yöllä kovaan alaselkäkipuun, joka meni kuitenkin aika nopeasti ohi. Seuraavana päivänä varhaisultrassa löytyi tasan viikkoja vastaava sikiö, mitta ei sykettä. Mitään muita oireita ei ollut ja raskausoireetkin jatkui vielä sen 2,5 viikkoa ennen kuin sain lyhjennyslääkkeet. Mitään vuotoa tai tuhrua ei ollut.

Toisessa keskenmenossa ensi alkoi tuhruvuoto ja veti seuraavana päivänä alaselkäkivut ja kolmantena päivänä kunnon vuoto. Tuossa raskaudessa tosin alusta asti oli tunne, että kaikki ei ole hyvin. Raskausoireet olivat olemattomat. Kolmannessa keskenmenossa tuhruvuoto alkoi jo aikaisin ja viikko sen alkamisesta tuli myös verihulahdus. Kipuja ei kuitenkaan ollut ja raskausoireet jatkuivat. Kuitenkin kaksi viikos tuhruvuodon alkamisesta tuli alaselkäkipu taas mukaan ja siitä meni vuorokausi, niin alkoi kunnon vuoto.

 

[Naala]

Mulla oli rv7-8 paikkeilla yksi yö tosi kovat vatsa- ja selkäkivut. Tuntui että kuolen, mutta kivut hiipui sitten ja oli enää vaan pientä jomottelua vatsalla. Neuvolassa ei nähnyt huolta niistä, kun seuraavana arkipäivänä sanoin. Sit rv11 tais tulla ekan kerran pientä pyyhkyvuotoa, muutama päivä sen jälkeen pientä jomottelua ja vuotoa. Sit äitiyspolilla todettiin kkm ja sikiön kehitys loppunut sinne rv7-8. Mulla oli ollut tosi paljon alaselkäkipuja, jotka jäi pois sitä myötä kun raskauskin saatiin keskeytettyä kokonaan lääkkeellisesti. Oon miettinyt, että olisko niistä pitänyt jo aavistaa että joku on huonosti.

 

[Candice]

Mulla alaselkäkivut kuuluu raskauteen, kärsin niistä koko esikoisen raskausajan ja vielä synnytyksen jälkeenkin. Keskenmenneessä raskaudessa alaselkäkivut olivat ensimmäinen raskausoire jo ennen plussaa, mutta kipu alkoi helpottaa sitä mukaa, kun muutkin raskausoireet katosivat rv11 paikkeilla. Mulla ainakin kivut siis hormonaalisia ja varmaan liittyvät lantion löystymiseen.

 

[Marcipa]

Mulla alaselkäkivut kuuluu raskauteen, kärsin niistä koko esikoisen raskausajan ja vielä synnytyksen jälkeenkin. Keskenmenneessä raskaudessa alaselkäkivut olivat ensimmäinen raskausoire jo ennen plussaa, mutta kipu alkoi helpottaa sitä mukaa, kun muutkin raskausoireet katosivat rv11 paikkeilla. Mulla ainakin kivut siis hormonaalisia ja varmaan liittyvät lantion löystymiseen.

Mullakin on ollut kaikissa raskauksissa jonkinlaisia alaselkäkipuja, mutta nämä keskenmenoon liittyvät enemmän sellaisia polttoja. Aika lailla samanlaisia kuin mitä on kun synnytys käynnistyy. Ovat siis voimakkaampia kuin menkkakivut, jotka mulla myös tuntuu alaselässä.

 

[Candice]

Mullakin on ollut kaikissa raskauksissa jonkinlaisia alaselkäkipuja, mutta nämä keskenmenoon liittyvät enemmän sellaisia polttoja. Aika lailla samanlaisia kuin mitä on kun synnytys käynnistyy. Ovat siis voimakkaampia kuin menkkakivut, jotka mulla myös tuntuu alaselässä.

Mulla taas ei synnytys- ja menkkakivut tunnu selässä ollenkaan. Ei myöskään keskenmenoon liittynyt kipu. Esikoisen raskausaikana taas selkäkivut johtivat pitkälle sairauslomalle ja lievittyvät vasta synnytyksen jälkeen.

Jälkeenpäin ajateltuna, tässä keskenmenneessä raskaudessa mulla kyllä oli joskus rv8-9 tienoilla kova kramppimainen alamahakipu yhtenä yönä, mutta mun kohdalla alkio oli lakannut kehittymästä jo paljon aiemmin niin en osaa sanoa liittyikö kkm:n vai oliko muuta. Olisi varmaan pitänyt pyytää päästä ultraan jo silloin, mutta kun kipu meni ohi ja raskausoireet jatkuivat, niin en osannut huolestua.

 

[Lakritsa0201]

Minulla yksi "oire" oli se, että varhaisultrassa 8-viikolla gyne sanoi raskauspussin näyttävän littanalta. Syke näkyi selvästi. Sain uuden ajan viikon päähän ja silloin viikolla 9 kaksi eri lääkäriä totesi kaiken olevan hyvin. Sydänäänet kuuluivat hienosti.

Raskausoireet oli kokoajan lievät. Ei oksentelua eikä muutakaan isompaa. Vähän huimasi ja väsytti, ruokaa teki kokoajan mieli ja mielialat vaihteli tosi pahasti. Olin kokoajan tosi itkuinen. Rinnat aristi vasta viikolla 7-8.

Pieniä selän vihlaisuja tuli viikolla 10. Silloin tuli myös yhtenä päivänä pieni määrä vaaleanpunaista vessassa paperiin.

Viikolla 12 (11+2)alkoi mahakipu. Menkkamainen jomotus ja maha meni pinkeäksi. 11+3 alkoi rusehtava vuoto. Silloin todettiin km ultrassa. Sikiön koko vastasi viikkoa 8-9, istukka oli 12-viikkoinen. Olin järkyttynyt. Olin varma keskenmenosta ultraan mennessäni mutta en olisi uskonut että se oli tapahtunut jo noin kauan sitten.

Lääkkeellinen tyhjennys olikin sitten helvettiä jonka tuskat jatkuu nyt neljättä päivää.

 

[Sudensylin]

Täällä keskeytynyt keskenmeno. Todettiin ultrassa 12+3, mennyt kesken 8+4. Raskausoireet oli mulla koko ajan aika vähäiset, eivät kuitenkaan loppuneet missään vaiheessa kokonaan. Päivä ennen ultraa alkoi alavatsassa ja -selässä olla tuntemuksia ja tuli pientä ruskeaa tuhruvuotoa. Ennen ultrasta saatua tietoa ei siis ollut mitään selvää merkkiä keskenmenosta. Seuraavana päivänä alkaneet kivut eivät sitten jättäneet enää arvailunvaraa. Vuotoa ei tullut missään vaiheessa normaalia kuukautisvuotoa enempää, ehkä jopa vähemmän.

 

[Marcipa]

Tässä viimeises keskenmenossa ei ollut mitään oireita. Menin ultraan rv 8+5, jossa kätilö totesi, että valitettavasti sykettä ei näy. Sikiö koko vastasi täysin viikkoja. Keskiviikkona, viisi päivää ultrasta kävin naistenpolilla ja sama löydös. Tänään otin tyhjennyslääkkeet. Mitään oireita ei ollut ennen näitä Cytotecejä. Tässä raskaudessa tuli vahvat viivat heti alussa, kipeät rinnat, ällöttävä olo, sellaiset muissakin raskauksissa tyypilliset oireet. Ei mitään vuotoja missään vaiheessa.

 

[Siz]

Keskeytynyt keskenmeno 6+2 (huomattiin n. 7+4), ja ei juuri muutosta raskausoireissa. Toki pahoinvointi yms. oli melko lievää ollutkin koko alkuraskauden ajan, ja jatkui myös sellaisena. Myös turvotus jatkui. Mitään vuotoja, kipuja tmv. ei ollut. Ainoa selkeä muutos oli omassa leposykkeessä, jonka varsinkin urheilukellon mittaamissa unitiedoissa huomasi hyvin selkeästi. Kun raskaus alkoi, jo hyvin varhaisessa vaiheessa (ennen plussatestin tekoa) unenaikainen alhaisin syke nousi n. 40 -> 55-60. Sykkeet palautuivat noihin mataliin lukemiin juuri niihin aikoihin, kun sikiö oli menehtynyt.

 

[Evergreen]

kkm rv 8+3: Rusehtava vuoto ja hyytymät, selkäkipu ristiselässä
kkm rv 8+5: Selkäkipu ristiselässä, pieni rusehtava vuoto pyyhkiessä, raskausoireiden loppuminen kun seinään rv 9+0

 

[Maria1234]

Nt-ultrassa 12+0 todettiin keskeytynyt keskenmeno, kehitys oli loppunut 8+4. Varhaisultrassa oli kaikki ollut ok 8+2, eikä mitään oireita keskenmenosta ollut ennen nt-ultraa. Raskausoireet oli lieviä koko ajan ja raskaus oli minulle ensimmäinen eikä vertailukohtaa ollut.
Kotona lääkeellinen tyhjennys ja nyt pari viikkoa sen jälkeen todettiin lievä kohtutulehdus (kivut jatkuneet tyhjennyksestä asti) ja antibioottikuuri päälle. Toivottavasti tämän jälkeen alkaisi helpottaa ja pääsisi yrittämään uudelleen.

 

[Sudensylin]

Nt-ultrassa 12+0 todettiin keskeytynyt keskenmeno, kehitys oli loppunut 8+4. Varhaisultrassa oli kaikki ollut ok 8+2, eikä mitään oireita keskenmenosta ollut ennen nt-ultraa. Raskausoireet oli lieviä koko ajan ja raskaus oli minulle ensimmäinen eikä vertailukohtaa ollut.
Kotona lääkeellinen tyhjennys ja nyt pari viikkoa sen jälkeen todettiin lievä kohtutulehdus (kivut jatkuneet tyhjennyksestä asti) ja antibioottikuuri päälle. Toivottavasti tämän jälkeen alkaisi helpottaa ja pääsisi yrittämään uudelleen.

Mulla oli aika samanlainen tilanne toukokuussa 2021. Tosin mulla ei ollut varhaisultraa alla. Päivää ennen ultraa alkoi kivuton tuhruvuoto, sekin ois voinu olla ihan harmitonta ja seuraavassa raskaudessa mulla olikin rv 10 samanlaista. Päästiin ultraan ja kaikki oli kunnossa, poika syntyi viime huhtikuussa. Nämä kummatkin raskaudet oli helppoja ja melko oireettomia ja nt-ultraan asti olin koko ajan tosi huolissani, että jatkuuko raskaus. Voimia sinulle! ❤

 

[Susanie]

Rv 7+2 alkoi ruskea tiputtelu, 7+4 nähty kuitenkin elävä alkio varhaisultrassa eikä lääkäriltä mitään kommenttia tiputteluun. Oltiin siitä sit melkein 2vkoa reissua ja toivoa pidin yllä ja jötin menemättä laitteisiin Europaparkissa tiputtelun takia. Tuon päivän iltana (8+4), tuli kuitenkin vähän runsaampaa tiputtelua, mutta ihan vaan se muutama tippa pönttöön. Niin ja oisko ehkä viiden ekan päivän jälkeen tää ruskea vuoto muuttunut punaseksi, mutta määrällisesti pientä ja ilman kipuja koko ajan. Lauantaiyönä kotiuduimme reissusta ja sunnuntaina soitin naistenklinikalle ja sain luvan käydä pyörähtämässä päivystyksessä tänä aamuna... eikä sykettä löytynyt, koko vastasi 8+4, tånään olisi ollut 9+3
Lääkkeellinen tyhjennys edessä, saa nähä meneekö sekään putkeen kun tässä on pian mennyt kaikki mahdollinen pieleen
Kovasti sanoivat ettei näihin ite voi vaikuttaa mutta kyllä ite miettii mikä vaikutus tolla reissaamisella oli, lentokone ja vajaa 20000 askelta päivässä vaikka mies tavarat yms pääosin huolehtikin

 

[anita1]

Rv 7+2 alkoi ruskea tiputtelu, 7+4 nähty kuitenkin elävä alkio varhaisultrassa eikä lääkäriltä mitään kommenttia tiputteluun. Oltiin siitä sit melkein 2vkoa reissua ja toivoa pidin yllä ja jötin menemättä laitteisiin Europaparkissa tiputtelun takia. Tuon päivän iltana (8+4), tuli kuitenkin vähän runsaampaa tiputtelua, mutta ihan vaan se muutama tippa pönttöön. Niin ja oisko ehkä viiden ekan päivän jälkeen tää ruskea vuoto muuttunut punaseksi, mutta määrällisesti pientä ja ilman kipuja koko ajan. Lauantaiyönä kotiuduimme reissusta ja sunnuntaina soitin naistenklinikalle ja sain luvan käydä pyörähtämässä päivystyksessä tänä aamuna... eikä sykettä löytynyt, koko vastasi 8+4, tånään olisi ollut 9+3
Lääkkeellinen tyhjennys edessä, saa nähä meneekö sekään putkeen kun tässä on pian mennyt kaikki mahdollinen pieleen
Kovasti sanoivat ettei näihin ite voi vaikuttaa mutta kyllä ite miettii mikä vaikutus tolla reissaamisella oli, lentokone ja vajaa 20000 askelta päivässä vaikka mies tavarat yms pääosin huolehtikin

Osanotto. Älä mieti tai syytä itseäsi. Itse mietinveti myös kaikki mahdolliset syyt ja oman kaatumisen sekä röntgenin jalkaan olisiko se voinut vaikuttaa varhaiseen keskenmenooni mutta kun ne asiat ei selviä millään. Minulla oli juuri lääkkeellinen tyhjennys pari päivää sitten ja kaikki meni hyvin ja lähes kivuttomasti. Vain verenpaineet laski sillä hetkellä kun pahin kipu oli päällä mutta sitä kesti maksimissaan puoli tuntia. Voimia jaksamiseen!