Keskenmenon oireet

Mulla alku sujui hyvin ja oli todella vahvoja raskausoireita. Sitte ehkä viikko ennen keskenmenoa tuli kamala epävarmuus, entä jos liikun tai teen jotain väärin? Kuitenki tapahtuu jotain, että uskallanko iloita tästä täysillä. Sitten alkoi verinen niukka vuoto. Vaikka googlettelinki, että tämä voi olla ihan normaalia alkuraskauden vuotoa, jotenkin vaan oli vahva tunne, että tämä oli nyt tässä. Seuraavana päivänä soitin neuvolaan ja sieltä lähetteellä synnärille. Runsaampi vuoto alkoi lääkärille odotellessa ja keskenmeno olikin jo vastaanotolla aivan selvä. Tuona päivänä rinnat eivät olleet enää kipeät, mitä ne olivat olleet koko alkuraskauden ajan. Kotiin sain vielä cytotec-tabletteja.
Pikkuinen oli tuolloin 7+3, raskaus ja keskenmeno oli meidän ensimmäinen
 
Raskaus sujui hyvin, oireet oli aika lieviä. Oli pientä pahoinvointia ja rinnat turposi+oli arat. Kylmä oli koko ajan. Oltiin ekassa neuvolassa rv9 paikkeilla. Ultratessa löytyi sikiö, mutta sydänääniä ei. Pienen koko vastasi viikkoja 7+4. Mulla ei ollut mitään keskenmenoon viittaavia oireita. Ei vuotoja, ei kipuja. Ainoastaan muistan heränneeni yksi yö kamalaan vatsakipuun, joka kesti n. 15min. Tuo yö oli juuri niihin aikoihin kun raskaus on mennyt kesken. Lääkkeellinen tyhjennys tehtiin viikko neuvolan jälkeen. Raskaus ja keskenmeno oli myös meillä ensimmäinen.
 
Keväällä 2018 varhainen km 5+5. Raskaustesti näytti tosi haaleaa ja vasta pari päivää sen jälkeen kun kuukautisten olisi jo pitänyt alkaa. Oltiin juuri saatu lähete lapsettomuustutkimuksiin, kun plussa tuli.

Olin luullakseni tuntenut kiinnittymisen vihlaisuna (limakalvon ohuus ollut ongelma) ja tuolloin oli pari päivää tiputtelua. Viikolla 5 oli samanlainen vihlaisu 5, ja sitten alkoi vatsa- ja selkäsärky ja punaisenruskea tiputteluvuoto, ja 5+5 sitten kunnon vuoto.

Kävin ultrassa 6+0 ja tuolloin jo kohtu oli tyhjentynyt täysin ja hcg hyvin matala. Vuotoa jatkui joitakin päiviä, ja kontrollilabra oli 6+3 ja tuolloin hcg jo alle 5.
 
Kirjotan tarinani tänne, tekee mieli purkaa tämä kaikki jonnekin. Juhannussunnuntaina (5+1) aloin tiputella rusehtavaa verta kipujen kera, kävin päivystyksessä ja kaikki ok. Hcg oli 3009. Maanantaina verta tuli enemmän ja kivut kovemmat, naistenpolille, jossa ultrattiin ja näkyi ruskuaispussi, ei sikiökaikua. Eilen aloin vuotaa kuin seula, taas päivystykseen ja siellä sanottiin että 90% todennäköisyydellä keskenmeno. Hcg oli kuitenkin noussut 3550 2 vuorokaudessa. Kotiin tullessa vuoto lakkasi, nyt tullut paperiin pyyhittäessä vain enää. Huomenna uusintalabra, jossa katsotaan onko hcg alkanut laskea. Tämä epätietoisuus on hirveää, minua on käsketty varautumaan pahimpaan, mutta silti haluaisin toivoa ihmettä :(
 
Mulla ei ollut mitään keskenmenoon (kkm) viittaavia oireita. Oli voimakastakin pahoinvointia, rinnat arat jne. muita samoja normaaleja raskausoireita kuin aiemmassakin raskaudessa. Mutta jostain syystä jossain syvällä takaraivossa oli tunne, että kaikki ei ole hyvin. Sen kuitenkin pistin vain normaaliin asiaan kuuluvan huolen piikkiin. Vuotoja tai kipuja ei ollut missään vaiheessa ja keskeytynyt keskenmeno todettiin nt-ultrassa rv 12+4 :sad001
 
Mulla todettiin ultrassa rv 8+6 että raskaus pysähtynyt rv 6+1. Mikään ei viitannut keskenmenoon, paitsi ehkä vähäinen ruskea vuoto, mutta sitähän voi olla vaikka kaikki olisi hyvinkin. Aloin kyllä silloin hermoilla ja googletella, mutta jatkoimme haaveilua ja varhaisultran odottamista kuten siihenkin asti.

Jälkeenpäin mietittynä mulla olikin todella epäuskoinen olo raskaudesta ja sellainen epävarmuus, mutta kai kaikilla on varsinkin ensimmäisessä raskaudessa? Raskausoireita oli hyvin vähän. Hölmönä uskoin vakuutteluja, että oireettomuus on normaalia.
 
Kkm on pahinta ikinä kun on uskonut ja tarkkaillut oireita, että jos verenvuotoa niin sitten huolestuu. Itse kyttäsin ja pelkäsin jokaisella vessareissulla verenvuotoa ja kun sitä ei ollut luulin päässeeni selville vesille. Rv 12 todettiin ultrassa keskeytynyt keskenmeno, sikiö vastasi kokoa 8 ilman sykettä, varhaisultrassa rv 7 näkyi syke. Minullakaan ei raskausoireita, takaraivossa tunne, ettei tämä lapsi tule syntymään koskaan
 
Olen pahoillani Tahara. :sad001

Minäkin luulin, että kunnon verenvuoto tarkoittaa keskenmenoa. En tiennyt, että keskenmeno voi olla myös huomaamaton. Lääkärikään ei antanut vastausta siihen, miksei vuoto sitten aina ala, vaikka alkion kehitys pysähtyy.
 
Mulla oli keskeytynyt keskenmeno muutama viikko sitten. Vuotoa ei tullut, mutta menin yksityiselle gynelle epämääräisen alavatsakivun vuoksi. Kipu ei ollut kovin voimakasta, mutta tuli tunne, että kaikki ei ole hyvin. Raskausoireita oli edelleen. Rintojen kipu tosin oli hävinnyt, mutta siitä en huolestunut vaan ajattelin että voi mennä ohi vaikka kaikki olisi hyvinkin.
 
Mulla oli keskeytynyt keskenmeno muutama viikko sitten. Vuotoa ei tullut, mutta menin yksityiselle gynelle epämääräisen alavatsakivun vuoksi. Kipu ei ollut kovin voimakasta, mutta tuli tunne, että kaikki ei ole hyvin. Raskausoireita oli edelleen. Rintojen kipu tosin oli hävinnyt, mutta siitä en huolestunut vaan ajattelin että voi mennä ohi vaikka kaikki olisi hyvinkin.

Pahoittelut myös sinulle Anselmiina. :Heartred

Ehkä sitä nainen osaakin aavistaa ja jotenkin tietää kehostaan aika paljonkin, milloin jokin on vialla. Eihän se aina mene niin, mutta olen tässä matkan varrella muidenkin kokemuksia luettuani alkanut vahvemmin uskoa siihen, että ne tuntemukset eivät tule ihan sattumalta. Myös onnistumisen tunne voi ilmeisesti olla hyvin vahva, että "tämä raskaus menee loppuun asti, nyt meille tulee vauva", ja kaikki menee hyvin.
 
Mulla ei ollut juuri mitään oireita keskeytyneestä keskenmenosta. Ehkä ainoa oli se selittämätön tunne, että täytyy päästä uudestaan varhaisultraan, vaikka muutama viikko sitten kaikki oli ultrassa hyvin. Toiseen keskusteluun kirjoitinkin oman kokemukseni lääkkellisestä tyhjennyksestä ja mainitsin siinä, että olisin varmasti iloisena nt-ultraan asti luullut olevani raskaana. Varhaisultrassa kun oli tosiaan kaikki hyvin ja sykekin näkyi ja raskausoireet jatkuivat yhä.

Näin reilu kahden kuukauden jälkeen ajateltuna raskausoireet kuten pahoinvointi ja rintojen arkuus alkoi kyllä hieman jo vähentyä, mutta sekin olisi voinut olla aivan normaalia, vaikka kaikki olisi ollut hyvin.

En tiedä onko tämä varsinainen oire, mutta vaikka varhaisultrassa syke näkyi, niin alkio oli reilu viikon pienempi mitä kuukautisista laskettuna olisi pitänyt olla. Silloin en siitä huolestunut mutta näin jälkikäteen ajateltuna se ei varmasti ollu hyvä merkki. Kehitys oli loppunut melkein heti varhaisultran jälkeen.

Tämä on paha kun melkein kaikki oireet voivat viitata johonkin täysin normaaliin mutta toisaalta ne voivat olla huono merkki. Jos vielä joskus alkaa uusi raskaus, toivon että en hysteerisenä tarkkaile jokaista oiretta ja pelkää pahinta :angelic:
 
Mulla ei ollut juuri mitään oireita keskeytyneestä keskenmenosta. Ehkä ainoa oli se selittämätön tunne, että täytyy päästä uudestaan varhaisultraan, vaikka muutama viikko sitten kaikki oli ultrassa hyvin. Toiseen keskusteluun kirjoitinkin oman kokemukseni lääkkellisestä tyhjennyksestä ja mainitsin siinä, että olisin varmasti iloisena nt-ultraan asti luullut olevani raskaana. Varhaisultrassa kun oli tosiaan kaikki hyvin ja sykekin näkyi ja raskausoireet jatkuivat yhä.

Näin reilu kahden kuukauden jälkeen ajateltuna raskausoireet kuten pahoinvointi ja rintojen arkuus alkoi kyllä hieman jo vähentyä, mutta sekin olisi voinut olla aivan normaalia, vaikka kaikki olisi ollut hyvin.

En tiedä onko tämä varsinainen oire, mutta vaikka varhaisultrassa syke näkyi, niin alkio oli reilu viikon pienempi mitä kuukautisista laskettuna olisi pitänyt olla. Silloin en siitä huolestunut mutta näin jälkikäteen ajateltuna se ei varmasti ollu hyvä merkki. Kehitys oli loppunut melkein heti varhaisultran jälkeen.

Tämä on paha kun melkein kaikki oireet voivat viitata johonkin täysin normaaliin mutta toisaalta ne voivat olla huono merkki. Jos vielä joskus alkaa uusi raskaus, toivon että en hysteerisenä tarkkaile jokaista oiretta ja pelkää pahinta :angelic:

Mulla on samantapainen tarina kuin sulla. Rv 7 + 2 näkyi syke ja koko vastasi 6 + 6. Virhemarginaali on kuulemma +- 4 pv eli meni normaalin marginaalin sisälle. Rv 11 aloin tuntea sähköiskumaista tunnetta alavatsalla ja että kaikki ei ole hyvin. Vatsaa turvatti ja ramppasin pissalla koko ajan eli oireita oli. Ultrassa todettiin keskeytynyt keskenmeno.

Oliko sulla ekassa ultrakuvassa raskauspussi pyöreä? Mulla se oli litteä / pitkulainen ja jälkeenpäin ajatellen se ehkä oli varoitusmerkki. Pussin pitäisi olla pyöreähkö ja symmetrinen.
 
Mulla on samantapainen tarina kuin sulla. Rv 7 + 2 näkyi syke ja koko vastasi 6 + 6. Virhemarginaali on kuulemma +- 4 pv eli meni normaalin marginaalin sisälle. Rv 11 aloin tuntea sähköiskumaista tunnetta alavatsalla ja että kaikki ei ole hyvin. Vatsaa turvatti ja ramppasin pissalla koko ajan eli oireita oli. Ultrassa todettiin keskeytynyt keskenmeno.

Oliko sulla ekassa ultrakuvassa raskauspussi pyöreä? Mulla se oli litteä / pitkulainen ja jälkeenpäin ajatellen se ehkä oli varoitusmerkki. Pussin pitäisi olla pyöreähkö ja symmetrinen.

Mulla se oli ekassa vielä pyöreähkö mutta siinä tokassa sitten ei enää ollut. Mun viikkojen piti ekassa varhaisultrassa olla 7+4 mutta oli vaan 6+1. Syke kuitenkin näkyi. Vaikka oli tosi iso heitto niin lääkärin mukaan ei ollut syytä huoleen, niin en itsekään pitänyt silloin sitä huonona merkkinä. Vaikka toki vähän ihmettelin miten noin iso heitto voi olla mahdollinen.

Tuo oireiden jatkuminen meni mulla ihan samalla lailla eli niistä ei olisi voinut päätellä että on mennyt kesken. Mulla jatkui oireet (tosin vähäisempinä) vielä koko sen parin viikon ajan kun olin jo saanut tietää keskenmenosta mutta odottelin että pääsen polille ja tyhjennykseen.
 
Minulla alkoi tiputteluvuoto pian plussan jälkeen. Verikokeen mukaan raskaushormoni oli kuitenkin oikein hyvällä tasolla ja klinikalta vakuuteltiin, että kaikki on hyvin. Tiputtelua ja selkäsärkyä jatkui viikon, jolloin soitin neuvolaan. Siellä sanottiin vaan, että varmaan kaikki hyvin vuodosta huolimatta, jos tulee kovat kivut, mene päivystykseen. Klinikalta suositeltiin hcg:n kontrollointia ja iltapäivällä hoitaja soitti huonot uutiset, hcg oli laskenut edellisestä viikosta. Aamulla olikin jo alkanut vuotaa vähän enemmän ja kirkkaampaa vuotoa. :( Jos vielä joskus onnistun raskautumaan, en enää ikinä usko että harmitonta vuotoa on olemassa.
 
Mä en oikein tiedä mitä ajatella. 5+5 alkoi vuoto, tulvimalla. 5+6 Ultrassa näkyi tyhjä sikiöpussi. Otettiin hcg, joka melkein 10000. Vuoto jatkuu, hyytymiä ja klönttejä. 6+2 hcg noussut jonkinverran, 13000. Lääkäri ei anna lopettaa tukilääkkeitä ja varataan uusi ultra. Alkaa kovat menkkakivut ja pakko ottaa kipulääkettä. Tänään 6+5 ultrassa SYKE, mutta alkion koko (4mm) puolet siitä mitä pitäisi. Ja nyt taas vuotaa, eli viikon on nyt tulvinut. Tukilääkkeitä ei taaskaan lopetettu ja viikon päästä taas ultra. Järki sanoo et ei tästä mitään tule, mutta sykkeen näkeminen sykähdytti. Onkohan näillä spekseillä mitään mahiksia.....
 
Moikka,

Vanhempi ketju, mutta tulen kirjoittelemaan minäkin tähän tuntemuksiani, jospa jotain auttaisi. :)
Meillä kai siten epätyypillinen tilanne, että en tiennyt olevani raskaana näin pitkällä, vaikka yritimme, hormonit ei nousseet kuten piti ja havahduin raskauteen vasta sitten, kun hakeuduin kipujen vuoksi sairaalaan rv 7 ja epäiltiin vahvasti kohdun ulkopuolista raskautta. Normaalit kuukautiset tuli lähes ajallaan, niukempana ja ilman hyytymiä, kesto oli 7 päivän sijaan 4 mutta en kiinnittänyt siihen huomiota, kun ne kuitenkin tulivat.

Mulla ennen km oli todella paljon migreeniä ja turvotusta alavatsalla. Oikeastaan raskausoireita oli muutoinkin tosi vähän. Keskenmeno alkoi ruskealla vuodolla, joka ei yltänyt edes siteeseen asti. Kipu oli vasemman munasarjan kohdalla pistävää kipua, ei missään vaiheessa kohdun tienoilla tai molemmin puolin. Ensimmäisen vuoto päivän yönä vatsani oli niin sekaisin, että mikään ei pysynyt sisällä vaan ripuloin kaiken ulos, samaan aikaan sydän tykytteli, olin kalpea ja kylmänhikinen raajoista, enkä pystynyt kuin istumaan. Palleaan säteili ja alavatsaan koski toispuoleisesti. Tärisin ja luulin kuolevani. Vuodon tunne tuli jostain hyvin syvältä, mutta tuntui, että mitään ei tullut ulos ja jos makasin vuoto valui väärään suuntaan. :wideyed: Pahoinvointi oli valtava.
Selvisin kuitenkin seuraavaan aamuun joten kuten ja sitten tuo solumöykky tipahtikin pois minusta, kun tuli tarve ponnistaa. :facepalm: oireet helpotti, mutta toispuoleinen alavatsakipu jatkui ja vuoto ei ollut missään vaiheessa runsasta, vaan 3 kertaa pelkkää kirkasta koko tuon 11 päivän aikana, muutoin lähes mustaa tai ruskeaa tuhrua, ei hyytymiä muistaakseni.
Lääkäriin lähdin 6 päivän kohdalla, kohtu tyhjä, limakalvo lähes paperisen ohut ja vasen munasarja kääntynyt kohdun taakse, aiemmin olleet kauniissa linjassa. Ultrassa kohtu täynnä vanhaa verta ja vasenta munasarja ultratessa koski niin, että henkeä piti pidätellä. Kaveri oli tullut kuitenkin pois itsekseen onneksi ja hormonit laskusuunnassa, joten seurantalinja. Vatsakalvoa oli ärsyttänyt tuo vuoto ja jos olisin ollut fiksu, olisin sinne lääkäriin lähtenyt jo tuon pahoinvointikohtauksen aikana. Paikat kuitenkin säilyneet ehjänä eikä tarvittu toimenpiteitä.
Raskas tilanne kuitenkin kaikkineen. :sad001
Tunsin myös ennen km. Kun jokin vasemmalla puolella hajosi, siis aivan kuin solu olisi jakautunut tai kuihtunut, vaikea selittää, samalla puolen oli myös ihottumaa. Hartiaan vetäviä pistoksia myös tunsin, mutta luulin lihasjumeiksi kun urheilen.

Olisi mielenkiintoista kuulla onko teillä ollut mitään edeltäviä oireita ennen km? Mulla siis alkoi kovin kivuin ilman vuotoa, kivut tuli sykleissä eikä minusta muistuttaneet kk. kipuja kun en pystynyt kuin istumaan tai makaamaan pää korotettuna. Kipu myös säteili nivuseen, reiteen ja selkään samalle puolen. Myös unettomuutta oli paljon tämän kivun lisäksi.
Kaiken kaikkiaan tosi outo vuoto ja oireet, raskaus oli kohdallani tapahtunut, mutta hyvin todennäköisesti väärään paikkaan.
Tsempit kaikille!
 
Mulla todettiin eilen rv 7+3 Kkm. Alkio vastasi rv 6+5, mutta ei sykettä. Huomiseksi aika sairaalaan, että saan tyhjennys lääkkeet. Ei mitään oireita keskenmenosta. Ei kyllä koskaan tullut mitään raskausoireitakaan.
Heti alussa jo huolestutti kun raskaustestillä joka toinen päivä testasessa ei näkynyt merkittävää vahvistumista. 2 viikon jatkuvan testaamisen jälkeen sain kuitenkin tasavahvat viivat, joten ajattelin että kyllä se hormoni ainakin koko ajan nousee, vaikka hitaasti.
Toivon että lääkkeellinen tyhjennys sujuisi kerralla..
 
Mulla alkoi yhtäkkiä viime viikon perjantaina hieman verinen ja limainen vuoto rv 19+4, kävin heti yksityisellä lääkärissä mutta lääkäri ei vaikuttanut vielä huolestuneelta, määräsi muutaman päivän sairaslomaa jotta saisin ottaa rauhassa. Pe-la yönä vuoto alkoi olla kuitenkin yhtä runsasta kuin kuukautiset ja lisäksi oli lieviä alavatsakipuja. Menimme heti aamulla päivystykseen (ei kuulemma tarvinnut yöllä vielä mennä) ja päivän aikana vuoto pysyi samana mutta kivut yltyi aina välillä. En osannut olla kunnolla vielä koko päivänä huolestunut, mutta jälkikäteen tajusin että kivut oli supistuksia. Illalla kun pääsin vihdoin lääkärille, todettiin että on valitettavasti keskenmeno käynnissä. Vauva oli elossa, vastasi täysin viikkoja ja lapsivettä oli normaali määrä mutta kun synnytys/keskenmeno oli jo käynnissä, niin mitään ei ollut enää tehtävissä.

Oli siis kyllä ihan selvät keskenmenon oireet eli runsastuva verenvuoto ja alavatsakivut. Sitä yritti viimeiseen asti ajatella, että vuodolle ja kivuille voi olla joku muu syy kuin keskenmeno, vaikka oikeasti oireet olivat ihan selkeät nyt kun asiaa miettii. Keväällä kun oli alkuraskaudessa keskeytynyt keskenmeno, niin siitä ei taas ollut yhtään mitään oireita.
 
Soitin terveyskeskukseen alkuraskauden ruskehtavan vuodon ja selkäkivun takia. Sieltä sanottiin, että tk:ssa ei ole ultraa, mutta voidaan tehdä sisätutkimus. Kysyin vielä, että onko siitä sitten mitään hyötyä, jos ultraan ei pääse ja ajanvaraaja vakuutteli, että kyllä siitä voidaan jotain päätellä. No tyhmänä menin tk-lääkäriin joka ronkki paikat ja kyseli vain klamydian mahdollisuudesta ja määräsi virtsatieinfektiotesteihin. :bored: Mistään keskenmenon mahdollisuudesta lääkäri ei sanonut mitään, vaikka kysyin. Testitulokset olivat OK ja samana iltana alkoi verinen runsaampi vuoto. Soitin Naistenklinikalle, josta käskettiin vain odottelemaan, en saanut lupaa mennä sinne tarkistettavaksi. Menin sitten seuraavana aamuna yksityiselle gynekologille ultraan, jossa todettiin spontaanisti alkanut keskenmeno. Lääkäri ei määrännyt edes lääkkeitä, kun näyttäisi siltä, että kaikki vuotaa ilmankin pois. Parin viikon päästä menen samalle yksityiselle tarkistamaan, että kaikki on mennyt OK. Jäi kyllä huono fiilis julkisen puolen toiminnasta ja koin jääneeni heitteille kun en saanut mistään apua. Onneksi oli varaa käydä yksityisellä, mutta huolettaa kyllä niiden puolesta, joilla sitä luksusta ei ole. :sorry:
 
Takaisin
Top