Kesämassun kasvattajat 2009
- Ketjun aloittaja TiiNaLiiNa
- Aloituspäivämäärä
Äitipuoli, onpa hyvä kuulla kuulumisiasi - ikävähän tässä ehti jo tulla. Onnenhalauksia ja jaksamisia koko perheelle! Varmasti kova koettelemus kaiken kaikkiaan. Toisaalta, jos yhtään lohduttaa, niin perusvauva-arki on tuon jälkeen "Walk in the park" niin sanotusti. Meidän Papunen on vielä tiukasti mahassa, tasan kuukausi laskettuun aikaan tänään eli kovin kauan ei tarvitse enää vaappua. Ilmoittele taas kuulumisianne, kun joudat ja jaksat.
Paljon onnea äitipuoli, varmasti rankka kokemus mutta pysyhän vahvana, minityttöhän vahvistuu päivä päivältä ja on pian kotona vaatimassa reippaana vanhempien aikaa ja huomiota kuin kuka tahansa pikkuinen [:D]
Tässä aikaisemmin mukisin univajeestani ja sen seurauksista... Tää vaan pahenee [:-] Huomenna pitäisi muuttaakin, joten kun pikkuinen on unten mailla, keksin hirveästi tekemistä nukkumisen sijaan. Tekemiset vaan alkaa menemään pahasti mönkään kun on pää niin kainalossa... Esimerkkejä: Palautin pulloja kauppaan n. 12 euron arvosta ja kävelin tyytyväisenä kotiin -ilman palautuskuittia. Pesin kännykkäni pesukoneessa ja ihmettelin vaan tyhmänä rummun kolinaa, olin monta tuntia ilman kännykkää ennenkuin tajusin omistavani varapuhelimen... Huoh!!!! Ymmärrän tarvitsevani unta, mutta en yksinkertaisesti malta! Ollaan puhuttu miehen kanssa josko hän pitäisi ensi viikon vapaata ja auttaisi enemmän kotona, mutta mitäpä tuo auttaa jos silti vaan häärään ta teen kaikkea "tarpeellista" enkä nuku.. Psykologin puheilleko pian? [:-]
Pikkuneiti on hirmu kiltti, 10 pv vanhana tosin ei kauheasti muuta tehdä kuin nukutaan, syödään ja kakataan [:)]. Joka päivä ollaan käyty pienen lenkin rattailla, hän nukkuu makeasti ulkoilmassa. Olen pitänyt masullaan lyhyitä hetkiä (valvonnassa tietenkin), tästä suutahtaa aina [:D] No kai nyt ottaa päähän kun ei itse pysty vielä kääntymään siitä asennosta. (B-b-b-YÄÄÄH.) Itkut erotankin jo selvästi, mikä on nälkäitku, mikä märkä vaippa ja mikä mahakipu [&:].
Kukahan seuraavaksi massuilijoista "poksahtaa"... [:D]
Tässä aikaisemmin mukisin univajeestani ja sen seurauksista... Tää vaan pahenee [:-] Huomenna pitäisi muuttaakin, joten kun pikkuinen on unten mailla, keksin hirveästi tekemistä nukkumisen sijaan. Tekemiset vaan alkaa menemään pahasti mönkään kun on pää niin kainalossa... Esimerkkejä: Palautin pulloja kauppaan n. 12 euron arvosta ja kävelin tyytyväisenä kotiin -ilman palautuskuittia. Pesin kännykkäni pesukoneessa ja ihmettelin vaan tyhmänä rummun kolinaa, olin monta tuntia ilman kännykkää ennenkuin tajusin omistavani varapuhelimen... Huoh!!!! Ymmärrän tarvitsevani unta, mutta en yksinkertaisesti malta! Ollaan puhuttu miehen kanssa josko hän pitäisi ensi viikon vapaata ja auttaisi enemmän kotona, mutta mitäpä tuo auttaa jos silti vaan häärään ta teen kaikkea "tarpeellista" enkä nuku.. Psykologin puheilleko pian? [:-]
Pikkuneiti on hirmu kiltti, 10 pv vanhana tosin ei kauheasti muuta tehdä kuin nukutaan, syödään ja kakataan [:)]. Joka päivä ollaan käyty pienen lenkin rattailla, hän nukkuu makeasti ulkoilmassa. Olen pitänyt masullaan lyhyitä hetkiä (valvonnassa tietenkin), tästä suutahtaa aina [:D] No kai nyt ottaa päähän kun ei itse pysty vielä kääntymään siitä asennosta. (B-b-b-YÄÄÄH.) Itkut erotankin jo selvästi, mikä on nälkäitku, mikä märkä vaippa ja mikä mahakipu [&:].
Kukahan seuraavaksi massuilijoista "poksahtaa"... [:D]
Onnea ja voimia äitipuolelle! Kaikki menee varmasti hyvin kunhan kotiudutte, ja siinähän sitä saa sitten olla vauvan kanssa kotona niiiiin pitkään että alun sairaalaviikot unohtuu varmasti. Kaverille kävi just samalla lailla kuin teille, tuli 2kk etuajassa ja sit piti rampata sairaalassa syöttämässä, mutta kasvoi sitten huimaa vauhtia ja nyt on potra poika jo nelivuotias.
Tänään olin neuvolassa, ja näyttäisi ettei mitään hirveän suurta vauvaa ole tulossa: sf-mitta oli TAAS kasvanut vain 0,5cm. Eli kolmessa viikossa kasvua yhteensä huimat 1cm! Mitta on nyt 32cm, joten käyrän tuntumassa ollaan kuitenkin vielä, ja yritän olla huolestumatta.[&:] Katsotaan miltä näyttää ensi viikolla.. Mun painokin oli täsmälleen sama kuin viikko sitten [:o]. Aina sitä saa olla jostain huolissaan.
Hemoglobiini oli taas laskenut, joten palaan niihin tabletteihin. Yritin nyt viikon verran juoda rautamehua, mutta se ei näemmä riitä kun Hb laski 116. No, mieluummin ummetus kuin väsymys.
Ja onnittelut Minille, ihan mahtavaa jos hän päätti itse kääntyä sittenkin raivotarjontaan! Varmistuiko asia ultrassa?
Ihanat vaatteet Kaiko, ja sopii mustakin molemmille sukupuolille. Itse en valitettavasti ole oikein neulojatyyppiä, mutta miehen enon vaimo lähetti meillä juuri ihanat kudotut&virkatut kaksi villapaitaa, housut, pipon ja villasukat, kaikkine virkattuine koristereunoineen. Juu, sukuun ei ole vähään aikaan tullutkaan vauvoja, joten tätä ensimmäistä odotetaan jo kovasti monella taholla. [:)]
Tänään olin neuvolassa, ja näyttäisi ettei mitään hirveän suurta vauvaa ole tulossa: sf-mitta oli TAAS kasvanut vain 0,5cm. Eli kolmessa viikossa kasvua yhteensä huimat 1cm! Mitta on nyt 32cm, joten käyrän tuntumassa ollaan kuitenkin vielä, ja yritän olla huolestumatta.[&:] Katsotaan miltä näyttää ensi viikolla.. Mun painokin oli täsmälleen sama kuin viikko sitten [:o]. Aina sitä saa olla jostain huolissaan.
Hemoglobiini oli taas laskenut, joten palaan niihin tabletteihin. Yritin nyt viikon verran juoda rautamehua, mutta se ei näemmä riitä kun Hb laski 116. No, mieluummin ummetus kuin väsymys.
Ja onnittelut Minille, ihan mahtavaa jos hän päätti itse kääntyä sittenkin raivotarjontaan! Varmistuiko asia ultrassa?
Ihanat vaatteet Kaiko, ja sopii mustakin molemmille sukupuolille. Itse en valitettavasti ole oikein neulojatyyppiä, mutta miehen enon vaimo lähetti meillä juuri ihanat kudotut&virkatut kaksi villapaitaa, housut, pipon ja villasukat, kaikkine virkattuine koristereunoineen. Juu, sukuun ei ole vähään aikaan tullutkaan vauvoja, joten tätä ensimmäistä odotetaan jo kovasti monella taholla. [:)]
Äitipuoli, onnea pikkuisen puolesta ja onneksi hän saa kuitenkin hyvää ja tärkeää hoitoa sairaalassa. Kaikennäköistä sitä näköjään sattuu ja tapahtuu. Mukava kuulla eri tarinoita kun aina odotus ja synnytys ei tosiaan mene täysin oppikirjan mukaan. Osaa ehkä suhtautua omaankin "suoritukseen" lempeämmin ja ilman kauheita ennakko-odotuksia.
Sonja09. Mulla on sellainen käsitys että SF mittaa tärkeämpää on että siinä ei tule _suuria_ muutoksia. Mullakin SF on poukkoillu alarajalta nyt ylärajalle, mutta kukaan ei ole ollut huolissaan kun se on vielä rajojen sisällä kutakuinkin. Kyllä ne neuvolassa alkaa asiaa tutkimaan tarkemmin jos se näyttää hälyyttävältä, eikö? Keskivertovauvoja kun ei ole olemassa kuin tilastoissa [:)]
Kävin yksityisellä Femedassa ultrassa ja on se edelleen väärinpäin / perätarjonnassa. Lääkärikään ei osannut sanoa käsikopelolla varmasti, mutta ultra ei valehtele. Viime yö meni miettiessä, murehtiessa ja itkiessä. Aamulla soitin vielä Äitiyspoliklinikalle ja juttelin kätilön kanssa. Yritin vielä kysyä perätilasynnytyksen riskeistä vs. tavallinen synnytys ja sektio, mutta sellaisia tietoja ei kuulemma ole saatavilla (?). Eivät myöskään osanneet kertoa kuinka monta prosenttia perätiloista synnytetään ja monta sektiolla. Netistä olen löytänyt jotain tutkimustietoa ja paljon positiivisia perätilasynnytys-tarinoita. Tuntuu oudolta että tietoa ei ole saatavilla! Naistenklinikalla ja Femedassa molemmissa oltiin kuitenkin perätilasynnytyksen kannalla kun lantioni on ok ja vauva siro, mutta että saisin itse päättää; sektio yhtä hyvä vaihtoehto.
Sain tehtyä päätöksen ja heti helpotti. Päätin että yritän synnyttää alateitse laskettuun aikaan asti. Jos vauva ei ole tullut 26.6 mennessä niin sitten sektio. Eivät kuulemma laskekaan yliaikaiseksi / isoksi. Ja jos mieli muuttuu niin voin koska tahansa nyt soittaa Naistenklinikalle ja varata sektion...
Sukulaiset ovat kaikki sitä mieltä että sektio on parempi vaihtoehto, mutta perustavat tämänkin täysin mutu-tuntumaan. Muutenkin mielipiteitä on helppo laukoa kun ei itse tarvitse sitä päätöstä tehdä. Oon kokenut tämän aika painostavana ja en ole ilmoitellut nyt sitten heille mitään. Ajattelin että lähetän postikortin synnäriltä [:D] No ei sentään. Miehen tuki on kyllä nyt ollut kullanarvoista! [;)]
Sonja09. Mulla on sellainen käsitys että SF mittaa tärkeämpää on että siinä ei tule _suuria_ muutoksia. Mullakin SF on poukkoillu alarajalta nyt ylärajalle, mutta kukaan ei ole ollut huolissaan kun se on vielä rajojen sisällä kutakuinkin. Kyllä ne neuvolassa alkaa asiaa tutkimaan tarkemmin jos se näyttää hälyyttävältä, eikö? Keskivertovauvoja kun ei ole olemassa kuin tilastoissa [:)]
Kävin yksityisellä Femedassa ultrassa ja on se edelleen väärinpäin / perätarjonnassa. Lääkärikään ei osannut sanoa käsikopelolla varmasti, mutta ultra ei valehtele. Viime yö meni miettiessä, murehtiessa ja itkiessä. Aamulla soitin vielä Äitiyspoliklinikalle ja juttelin kätilön kanssa. Yritin vielä kysyä perätilasynnytyksen riskeistä vs. tavallinen synnytys ja sektio, mutta sellaisia tietoja ei kuulemma ole saatavilla (?). Eivät myöskään osanneet kertoa kuinka monta prosenttia perätiloista synnytetään ja monta sektiolla. Netistä olen löytänyt jotain tutkimustietoa ja paljon positiivisia perätilasynnytys-tarinoita. Tuntuu oudolta että tietoa ei ole saatavilla! Naistenklinikalla ja Femedassa molemmissa oltiin kuitenkin perätilasynnytyksen kannalla kun lantioni on ok ja vauva siro, mutta että saisin itse päättää; sektio yhtä hyvä vaihtoehto.
Sain tehtyä päätöksen ja heti helpotti. Päätin että yritän synnyttää alateitse laskettuun aikaan asti. Jos vauva ei ole tullut 26.6 mennessä niin sitten sektio. Eivät kuulemma laskekaan yliaikaiseksi / isoksi. Ja jos mieli muuttuu niin voin koska tahansa nyt soittaa Naistenklinikalle ja varata sektion...
Sukulaiset ovat kaikki sitä mieltä että sektio on parempi vaihtoehto, mutta perustavat tämänkin täysin mutu-tuntumaan. Muutenkin mielipiteitä on helppo laukoa kun ei itse tarvitse sitä päätöstä tehdä. Oon kokenut tämän aika painostavana ja en ole ilmoitellut nyt sitten heille mitään. Ajattelin että lähetän postikortin synnäriltä [:D] No ei sentään. Miehen tuki on kyllä nyt ollut kullanarvoista! [;)]
Sonja09 suotta huolehdit hemoglobiinista, painosta ja sf-mitasta, kuten Minikin jo kirjoitti. Toki hemppa voisi olla korkeampikin, mutta sen kuuluu laskea raskauden aikana - se on vauvan etu. Ns. laihempi veri kulkee paremmin/ nopeammin istukan kautta.
Sf-mitta voi pienentyä loppua kohden, kun vatsa laskeutuu ja on joka tapauksessa vain suuntaa antava. Myös odottavan paino voi laskea ja silti vauva kasvaa normaalisti. Ystäväni paino on noussut joka (3) raskaudessa 6kg ja loppuraskaudessa hän on laihtunut - viimeisin lapsi painoi syntyessään yli 4,5kg ja istukka 900g.
Sf-mitta voi pienentyä loppua kohden, kun vatsa laskeutuu ja on joka tapauksessa vain suuntaa antava. Myös odottavan paino voi laskea ja silti vauva kasvaa normaalisti. Ystäväni paino on noussut joka (3) raskaudessa 6kg ja loppuraskaudessa hän on laihtunut - viimeisin lapsi painoi syntyessään yli 4,5kg ja istukka 900g.
natsku
Satasella mukana keskusteluissa
MOikka
eilen on käyty syntymätapaarviossa, eikä ollut miellyttävä kokemus, varsinkin se häntäluun tutkiminen. Mutta onneksi se on ohi, vauvan pitää mahtua ihan hyvin. Kävelin neuvolaan ja takaisin tietämättä, että suuntaan tulee 3 km, itse arvioin sen matkan oelvan 1 km, ja siitä tai lääkärin tutkimuksesta alkoin kauheat selkä- ja alavatsakivut. Oliko nää supistuksia tai jotain? paniikissa ripesin sairaalakassia pakkaamaan mutta illalla tilanne rauhoittui, jäi vaan suonivedot. Tänään on sitten ihan loistava olo!!!
No, kai niitä hälytykisä tulee nyt loppuvaiheessa, kun ei ensi raskaudessa tietää, mitä odottaa...
Sf-mitta 34
paineet normissa
paino noussut reilusti viime kahden viikon aikana, mahtaako olla turvoitus?
eilen on käyty syntymätapaarviossa, eikä ollut miellyttävä kokemus, varsinkin se häntäluun tutkiminen. Mutta onneksi se on ohi, vauvan pitää mahtua ihan hyvin. Kävelin neuvolaan ja takaisin tietämättä, että suuntaan tulee 3 km, itse arvioin sen matkan oelvan 1 km, ja siitä tai lääkärin tutkimuksesta alkoin kauheat selkä- ja alavatsakivut. Oliko nää supistuksia tai jotain? paniikissa ripesin sairaalakassia pakkaamaan mutta illalla tilanne rauhoittui, jäi vaan suonivedot. Tänään on sitten ihan loistava olo!!!
No, kai niitä hälytykisä tulee nyt loppuvaiheessa, kun ei ensi raskaudessa tietää, mitä odottaa...
Sf-mitta 34
paineet normissa
paino noussut reilusti viime kahden viikon aikana, mahtaako olla turvoitus?
Tänään neuvolassa th mittasi sf-mitan ja kun mitta oli 1 cm pienempi kuin edellisellä kerralla, niin ei näyttänyt yhtään tyytyväiseltä... Oli vielä eri th kuin yleensä niin itse en olisi koko asiaan kiinnittänyt huomiota, kaikki mittaa kuitenkin vähän eri tavalla, mutta th alkoi heti miettiä pitäisikö mennä kontrollikäynnille jo ensi viikolla ja koska mulla on lääkäriaika. Lääkäri on onneksi heti juhannuksen jälkeen, niin voi sitten siellä mitata ja ihmetellä taas asiaa, en nyt millään halua tästä asiasta stressiä itselleni, kun kerran kaikki muuten tuntui olevan hyvin.
No joo, onhan sitä turvotusta edelleen, mutta ei ole sen pahempi kuin aikaisemminkaan, niin en sitäkään kauheasti mieti.
Onnea myös pikkuprinsessan äidille, toivottavasti tyttö kasvaa ja voi hyvin ja pääsee pian kokonaan kotiin!
Onko kaikki tähän mennessä synnyttäneet kesämassun kasvattajat saaneet tytön?
No joo, onhan sitä turvotusta edelleen, mutta ei ole sen pahempi kuin aikaisemminkaan, niin en sitäkään kauheasti mieti.
Onnea myös pikkuprinsessan äidille, toivottavasti tyttö kasvaa ja voi hyvin ja pääsee pian kokonaan kotiin!
Onko kaikki tähän mennessä synnyttäneet kesämassun kasvattajat saaneet tytön?
Tänään tuli postissa Vau-kirjan tervetuliaispaketti. Tykkäsin kyllä kovasti paketin sisällöstä. Tuli tietysti taas itku kun luin kirjaa "kirja sinusta".
Mulla irtos tänään limatulppa, tai osia siitä on tullut vähän pitkin päivää. Toivon kovasti että synnytys nyt käynnistyisi, mutta monellahan menee monta päivää, viikkojakin ettei mitään tapahdu! Alkaa olo olla aika kärsimätön ja aika käy todella pitkäksi! [:@]
Mulla irtos tänään limatulppa, tai osia siitä on tullut vähän pitkin päivää. Toivon kovasti että synnytys nyt käynnistyisi, mutta monellahan menee monta päivää, viikkojakin ettei mitään tapahdu! Alkaa olo olla aika kärsimätön ja aika käy todella pitkäksi! [:@]
Tsemppiä Himmeli, varmaan alkaa jo pinnaa kiristää. Mutta hyvähän se miun on tsempata, kun otellaan vielä loppusuoraa ja hermoja raastavin odotus vielä edessä.
Tuuli, miekin olen seurannut, että pelkkiä tyttöjä tulee. Saas nähdä kuinka käy!? Kummallista, että th hepuloi sf-mittaa, se pieneneminenhän on normaalia ja kiinni muutenkin mittaajasta.
Mm. TerveSuomi sivustolla oli seuraava teksti: "Synnytyksen lähestyessä ja sikiön pään laskeuduttua syvälle lantioon, pienenee myös kohdun pohjan korkeus. Pään painaessa lantion aluetta äidin virtsaamistarve kasvaa ja häpyliitos saattaa kipeytyä entisestään. Raskauden loppupuolella kohtu painaa alaonttolaskimoita ja saattaa aiheuttaa suonikohjuja ja äidin maatessa selällään heikotusta."
Mie edelleenkin muuten odotan tervetuliaispakettia, liittymisestähän on vasta puoli vuotta...[:@]
Tuuli, miekin olen seurannut, että pelkkiä tyttöjä tulee. Saas nähdä kuinka käy!? Kummallista, että th hepuloi sf-mittaa, se pieneneminenhän on normaalia ja kiinni muutenkin mittaajasta.
Mm. TerveSuomi sivustolla oli seuraava teksti: "Synnytyksen lähestyessä ja sikiön pään laskeuduttua syvälle lantioon, pienenee myös kohdun pohjan korkeus. Pään painaessa lantion aluetta äidin virtsaamistarve kasvaa ja häpyliitos saattaa kipeytyä entisestään. Raskauden loppupuolella kohtu painaa alaonttolaskimoita ja saattaa aiheuttaa suonikohjuja ja äidin maatessa selällään heikotusta."
Mie edelleenkin muuten odotan tervetuliaispakettia, liittymisestähän on vasta puoli vuotta...[:@]
Mini, kuulostaa hyvältä tuo sinun päätös, noin saat ainakin mahdollisuuden alatiesynnytykseeen. Ainakin minulla on se käsitys, että on lääkärin kokemuksesta kiinni, suositteleeko perätilasynnytystä vai ei (ja tietenkin lantio riittävä). Eli kokeneempi lääkäri tietää sen onnistuvan myös peppu edellä [:)]
Huh huh, aika hurjia tarinoita saisi koottua tämänkin palstan jo koetuista ja tulevista synnytyskertomuksista. Voipi vain todeta että aina voi suunnitella, mutta aika näyttää miten suunnitelmien käy.
Silittämisestä. En juurikaan silitä omiakaan vaatteita, joten en myöskään silitä vauvan vaatteita. Juu, vaatteet ovat hieman kovempia puhtaana mutta siihen tottuu ja mielestäni puhtaan pyykin kuuluu tuntua juuri siltä!
Hormonit heittävät jonkinlaista loppuhuipentumaa täällä. Mieliala heittää kuperkeikkaa vähän väliä, pillahdan itkuun milloin mistäkin, pienistäkin asioista (päätöksenteossa) on tullut hirvittävän vaikeita. Ärsyttää.
Äsken herkuttelin olan takaa mansikoilla ja kirsikoilla, molempia meni litra [;)] Hyviä olivat, toivottavasti ei kostaudu yöllä...
Huh huh, aika hurjia tarinoita saisi koottua tämänkin palstan jo koetuista ja tulevista synnytyskertomuksista. Voipi vain todeta että aina voi suunnitella, mutta aika näyttää miten suunnitelmien käy.
Silittämisestä. En juurikaan silitä omiakaan vaatteita, joten en myöskään silitä vauvan vaatteita. Juu, vaatteet ovat hieman kovempia puhtaana mutta siihen tottuu ja mielestäni puhtaan pyykin kuuluu tuntua juuri siltä!
Hormonit heittävät jonkinlaista loppuhuipentumaa täällä. Mieliala heittää kuperkeikkaa vähän väliä, pillahdan itkuun milloin mistäkin, pienistäkin asioista (päätöksenteossa) on tullut hirvittävän vaikeita. Ärsyttää.
Äsken herkuttelin olan takaa mansikoilla ja kirsikoilla, molempia meni litra [;)] Hyviä olivat, toivottavasti ei kostaudu yöllä...
idaho
Puuhakas puhuja
Natsku: Juu se häntäluun tsekkaaminen oli aikast ikävää.. Mulla ei ees lääkäri varottanu etukäteen mitään.. Tuli kyllä äklö olo..[:'(]
Täällä ei mitään erikoista, muutakuin että yhtenä päivänä todella kovat liitoskivut. Tuntui että alapää ja nivuset tulessa.. Kaksinkerroin täytyi kävellä.. Ja nykyään mulla ihan hirvee nälkä jatkuvasti.. koko ajan täytyisi jotain syödä. Koita tässä sitten seurata verensokereita..[:)]
Minustakin on "turhaa" silittää vaavin vaatteita. Nostan kyllä hattua niille, jotka silittävät. Ja nostan hattua uudestaan niille, jotka silittävät kun vauva on syntynyt..[:)]
Näyttää tulevan nätti ilma. Jos jaksaisi puistoon mennä istuskelemaan..[8D]
Täällä ei mitään erikoista, muutakuin että yhtenä päivänä todella kovat liitoskivut. Tuntui että alapää ja nivuset tulessa.. Kaksinkerroin täytyi kävellä.. Ja nykyään mulla ihan hirvee nälkä jatkuvasti.. koko ajan täytyisi jotain syödä. Koita tässä sitten seurata verensokereita..[:)]
Minustakin on "turhaa" silittää vaavin vaatteita. Nostan kyllä hattua niille, jotka silittävät. Ja nostan hattua uudestaan niille, jotka silittävät kun vauva on syntynyt..[:)]
Näyttää tulevan nätti ilma. Jos jaksaisi puistoon mennä istuskelemaan..[8D]
Minnis; vasta 35 viikolla menossa, joten ehkä th ajatteli ettei se lapsi vielä ole niin innolla alaspäin tunkemassa, mutta tuntuu kyllä selvästi erilaiselta tämä olo kuin aiemmin. WC:ssä saa juosta tiheämmin ja välillä semmoinen olo, että on pakko mennä just nyt pissaamaan eikä voi odottaa yhtään. Niin ja semmosia ikäviä vihlaisukipuja tulee joskus kävellessä, ei kovin usein mutta jos ne on sitten niitä liitoskipuja. Pitkään aikaan ei ole ollut oikein mitään kipuja, niin en edes muista millaisia aiemmat oli (ihme dementikko!). En nyt kauheasti stressa näistä, voi olla että kysyn lääkäritutulta kun nähdään viikonloppuna, jos alkaa mitta-asia vielä mietityttämään.
Vastasinkohan jo tuohon silitysjuttuun; no kuitenkin, ei ole mun suosikki kotitöistä mutta vauvan lakanat oli pakko silittää pesun jälkeen, olivat niin kovat ja inhottavan tuntuiset. Vaatteita en silittänyt, enkä aio edes hankkia silitystä "vaativia" vaatteita vauvalle, luulen että riittää tekemistä muutenkin ettei tarvi enää lisätyötä kerätä. Pari muotoonommeltua superpehmeää aluslakanaakin tuli jo ostettua, eipä tarvi kaikkia lakanoitakaan silittää!
Mukavaa, kun vihdoin alkaa äitiysloma, tuntuu siltä että saa ihan aikuisten oikeasti ja hyvällä syyllä olla lomalla, eikä tarvi käyttää lomaa mihinkään hyödylliseen, jos tuntuu että haluaa vaan olla ja levätä.
Himmelille vielä voimia odotuksen viime metreille, toivottavasti ei tarvi viikkoja odotella!
Vastasinkohan jo tuohon silitysjuttuun; no kuitenkin, ei ole mun suosikki kotitöistä mutta vauvan lakanat oli pakko silittää pesun jälkeen, olivat niin kovat ja inhottavan tuntuiset. Vaatteita en silittänyt, enkä aio edes hankkia silitystä "vaativia" vaatteita vauvalle, luulen että riittää tekemistä muutenkin ettei tarvi enää lisätyötä kerätä. Pari muotoonommeltua superpehmeää aluslakanaakin tuli jo ostettua, eipä tarvi kaikkia lakanoitakaan silittää!
Mukavaa, kun vihdoin alkaa äitiysloma, tuntuu siltä että saa ihan aikuisten oikeasti ja hyvällä syyllä olla lomalla, eikä tarvi käyttää lomaa mihinkään hyödylliseen, jos tuntuu että haluaa vaan olla ja levätä.
Himmelille vielä voimia odotuksen viime metreille, toivottavasti ei tarvi viikkoja odotella!
kleopatra84
Jostain jotain jo tietävä
onnea äitipuoli![:D]
Täällä tuskastellaan jo isoilla viikoilla! Enää 6 päivää laskettuun.. Mä oletan kätilön puheitten mukaa et ku on kyseessä toinen raskaus niin ei mee välttis yliaikaan[:-]
---------------->neuvolaan
Täällä tuskastellaan jo isoilla viikoilla! Enää 6 päivää laskettuun.. Mä oletan kätilön puheitten mukaa et ku on kyseessä toinen raskaus niin ei mee välttis yliaikaan[:-]
---------------->neuvolaan
Perheonnea kaikille vauvansa saaneille!
Mä olen silittänyt kaikki vauvan vaatteet näin aluksi, en kyllä aio silittää jatkossa yhtä aktiivisesti.
Kaikki tuntuu odottavan jo vauvan syntymää, meillä mies on odottanut kärsimättömästi jo kaksi viikkoa, mutta mä en vielä, kun on ollut niin hyvä olo. Taidankin olla lähes ainoa?, jonka olo on vaan koko ajan parantunut. Nyt kun vauva on jo laskeutunut niin henkikin kulkee taas hyvin. Väsymyksestäkin olen päässyt kun aloitin viime viikolla raudan syönnin. Ainoastaan haittaa tällä hetkellä se, että yöt ovat liian valoisia ja kun käyn aamuyöllä vessassa ja aurinko paistaa niin eipä tule uni silmään enää kun sänkyyn pääsee...
Mikäs sen ihananpaa onkaan nyt kun olen unohtanut kaikki työasiat ja saa lähteä äitiyslomalla olevien ystävien kanssa päivällä syömään tai kaupungille tai sitten vaan voin maata sohvalla ja lueskella vauvalehtiä, ja mikäli joku yrittää muistuttaa velvollisuuksista niin aina voi vedota raskauden tuomiin esteisiin [:D]
Heti alkoi tekemään mieli mansikoita ja kirsikoita... pakko saada niitä [:D]
Mä olen silittänyt kaikki vauvan vaatteet näin aluksi, en kyllä aio silittää jatkossa yhtä aktiivisesti.
Kaikki tuntuu odottavan jo vauvan syntymää, meillä mies on odottanut kärsimättömästi jo kaksi viikkoa, mutta mä en vielä, kun on ollut niin hyvä olo. Taidankin olla lähes ainoa?, jonka olo on vaan koko ajan parantunut. Nyt kun vauva on jo laskeutunut niin henkikin kulkee taas hyvin. Väsymyksestäkin olen päässyt kun aloitin viime viikolla raudan syönnin. Ainoastaan haittaa tällä hetkellä se, että yöt ovat liian valoisia ja kun käyn aamuyöllä vessassa ja aurinko paistaa niin eipä tule uni silmään enää kun sänkyyn pääsee...
Mikäs sen ihananpaa onkaan nyt kun olen unohtanut kaikki työasiat ja saa lähteä äitiyslomalla olevien ystävien kanssa päivällä syömään tai kaupungille tai sitten vaan voin maata sohvalla ja lueskella vauvalehtiä, ja mikäli joku yrittää muistuttaa velvollisuuksista niin aina voi vedota raskauden tuomiin esteisiin [:D]
Heti alkoi tekemään mieli mansikoita ja kirsikoita... pakko saada niitä [:D]
Moikka,
ja kiitos sf-mitta ja painokommenteista, ehkäpä osaan sitten itsekin olla miettimättä liikaa asiaa! Ehkä täytyy kuitenkin muistaa syödä vähän paremmin, koska mulla on nyt sellainen jatkuva nälkä kadonnut tyystin. Se voi tietysti johtua siitä että töiden ja liikkeelläolon sijaan päivät sujuu helposti sohvalla istuessa ja lukiessa... Ja suklaata napsiessa, hmmm.
Typylityy, mulla on myös olo nyt parempi kuin muutama viikko sitten. Olen päässyt taas nauttimaan aamukahvista ja monena iltana olen jättänyt aiemmin välttämättömän Rennienkin väliin, kun ei närästä enää. Turvotus on nyt myös poissa, varsinkin vatsaturvotus, mikä parantaa oloa huomattavasti! Viileistä säistäkin on tietysti ollut apua.
Mulla on sellainen lentokonesuojus, jonka vetäisen silmille aamuviiden vessakäynnin jälkeen, jotta saisin unta valosta huolimatta. Varusteisiin kuuluu myös korvatulpat, jos miehen aamutoimet häiritsee liikaa.. [:)]
Mutta alkaa kyllä jo tylsistyttää tämä odottaminen, vaikka olen yrittänyt kehittää joka päivälle jotain ohjelmaa. Toisaalta on tylsää istua kotona, mutta toisaalta väsyttää tehdäkään mitään (tosin odottelen vielä uuden rautakuurin vaikutusta). Ja kaikki tapahtuu niin paljon hitaammin kuin normaalisti! Huohh. Ja vielä kolme viikkoa laskettuun aikaan.
Minä silitin vaatteet, kun tuntui hyvältä tehdä jotain ikäänkuin asian edistämiseksi, mutta tuskin jaksan niitä silittää enää jatkossa. Mä linkoan vaatteet, ja ne on musta sen jälkeen ihan riittävän pehmeät. Lakanat kyllä tuumasin silittää jatkossakin.
Mini, mustakin tuo sun ratkaisu kuulostaa oikein hyvältä. Kyllähän perätilasynnytyksiä tehdään koko ajan (tuntuu kuin kavereistakin iso osa on tullut peppu edellä), eikä kai ne ole sen kummoisempia kuin pää edellä synnytyksetkään, jos kerran vauva mahtuu hyvin tulemaan. Ja jos sairaalassa synnytät, niin kyllähän ne luotsaa sitten samantien leikkaussaliin jos jotain kummallista synnytyksessä ilmenisi?
On kyllä hämmästyttävää kuinka paljon mielipiteitä ihmisiltä - varsinkin sukulaisilta - tuntuu löytyvän, vaikkei asia heille mitenkään kuulu. Huomasin saman taannoin omia häitä järjestellessä: jokainen osasi sanoa miten asioiden "pitäisi olla", vaikka ainoa minkä pitäisi merkitä on se miltä meistä itsestä tuntuu! Ja vaikka kuinka yrittäisi olla kuuntelematta "neuvoja", niin kyllä ne häiritsevät silti.
ja kiitos sf-mitta ja painokommenteista, ehkäpä osaan sitten itsekin olla miettimättä liikaa asiaa! Ehkä täytyy kuitenkin muistaa syödä vähän paremmin, koska mulla on nyt sellainen jatkuva nälkä kadonnut tyystin. Se voi tietysti johtua siitä että töiden ja liikkeelläolon sijaan päivät sujuu helposti sohvalla istuessa ja lukiessa... Ja suklaata napsiessa, hmmm.
Typylityy, mulla on myös olo nyt parempi kuin muutama viikko sitten. Olen päässyt taas nauttimaan aamukahvista ja monena iltana olen jättänyt aiemmin välttämättömän Rennienkin väliin, kun ei närästä enää. Turvotus on nyt myös poissa, varsinkin vatsaturvotus, mikä parantaa oloa huomattavasti! Viileistä säistäkin on tietysti ollut apua.
Mulla on sellainen lentokonesuojus, jonka vetäisen silmille aamuviiden vessakäynnin jälkeen, jotta saisin unta valosta huolimatta. Varusteisiin kuuluu myös korvatulpat, jos miehen aamutoimet häiritsee liikaa.. [:)]
Mutta alkaa kyllä jo tylsistyttää tämä odottaminen, vaikka olen yrittänyt kehittää joka päivälle jotain ohjelmaa. Toisaalta on tylsää istua kotona, mutta toisaalta väsyttää tehdäkään mitään (tosin odottelen vielä uuden rautakuurin vaikutusta). Ja kaikki tapahtuu niin paljon hitaammin kuin normaalisti! Huohh. Ja vielä kolme viikkoa laskettuun aikaan.
Minä silitin vaatteet, kun tuntui hyvältä tehdä jotain ikäänkuin asian edistämiseksi, mutta tuskin jaksan niitä silittää enää jatkossa. Mä linkoan vaatteet, ja ne on musta sen jälkeen ihan riittävän pehmeät. Lakanat kyllä tuumasin silittää jatkossakin.
Mini, mustakin tuo sun ratkaisu kuulostaa oikein hyvältä. Kyllähän perätilasynnytyksiä tehdään koko ajan (tuntuu kuin kavereistakin iso osa on tullut peppu edellä), eikä kai ne ole sen kummoisempia kuin pää edellä synnytyksetkään, jos kerran vauva mahtuu hyvin tulemaan. Ja jos sairaalassa synnytät, niin kyllähän ne luotsaa sitten samantien leikkaussaliin jos jotain kummallista synnytyksessä ilmenisi?
On kyllä hämmästyttävää kuinka paljon mielipiteitä ihmisiltä - varsinkin sukulaisilta - tuntuu löytyvän, vaikkei asia heille mitenkään kuulu. Huomasin saman taannoin omia häitä järjestellessä: jokainen osasi sanoa miten asioiden "pitäisi olla", vaikka ainoa minkä pitäisi merkitä on se miltä meistä itsestä tuntuu! Ja vaikka kuinka yrittäisi olla kuuntelematta "neuvoja", niin kyllä ne häiritsevät silti.
Lumienkeli87
Satasella mukana keskusteluissa
Heipä hei kaikille!
Meille syntyi poika 7.6.2009, painoa pienellä miehellä oli huimat 4680g ja pituutta 52cm...alakautta syntyi, imukupilla piti avustaa koska vauvan syke laski supistuksen aikana! nyt olemme jo kotona ja kaikki hyvin..onnea myös muille jotka ovat lapen saaneet tässä kun en ole käynyt täällä keskustelussa!Hyvää kesän jatkoa kaIkille!
Meille syntyi poika 7.6.2009, painoa pienellä miehellä oli huimat 4680g ja pituutta 52cm...alakautta syntyi, imukupilla piti avustaa koska vauvan syke laski supistuksen aikana! nyt olemme jo kotona ja kaikki hyvin..onnea myös muille jotka ovat lapen saaneet tässä kun en ole käynyt täällä keskustelussa!Hyvää kesän jatkoa kaIkille!
Äidiksi_2009
Jostain jotain jo tietävä
Onnea Lumienkeli87!
Ihanaa kun vauvoja alkaa syntyä kesämassulaisille. Ei ole mullakaan kovin kauaa enää laskettuun aikaan jäljellä.
Ihanaa kun vauvoja alkaa syntyä kesämassulaisille. Ei ole mullakaan kovin kauaa enää laskettuun aikaan jäljellä.
Pitkästä aikaa kuulumisia ja onnittelut kaikille vauvan saaneille! Ja todella isot sympatiahalaukset Äitipuolelle! Vaikken voi sanoa että täsmälleen tiedän tunteen niin voin kuvitella, sen verran paljon olemme mekin tytön alkutaipaleesta sairaalassa viettännet. Eli meillä ollaan nyt neljän viikon ikäisiä ja jos kaikki menee hyvin, niin viimeinen sairaalakontrolli meillä olisi keltaisuudesta juuri ennen juhannusta. Meidän neitokainen meni siis kolme päivää syntymästään keltaiseksi ja saman vaivan kanssa olemme taistelleet tähän asti. Kaava on ollut aikalailla tänään kotona, huomenna sairaalassa, ylihuomenna kotona jne... Diagnoosi on nyt lopullisesti äidinmaidosta johtuva keltaisuus, eli mun maidossa on joku rasvaosa joka kellastaa häntä. Imetän kuitenkin koska äidinmaito on vaan niin paljon parempaa lapselle kuin korvike, mutta me sitten käydään kontrolleissa noin joka toinen päivä ja sitten välillä aina jäädään valon alle 24 h:ksi. Lapsen vieressä valvominen ei ole sitä kaikkista helpointa, mutta olemme onnellisia kuitenkin siitä, että päästä varpaisiin pitkittyneen keltaisuuden vuoksi tutkittu lapsemme näyttäisi nyt olevan muutoin terve. Viimeisimmässä lääkärin tutkimuksessa sydämestä kuului sivuääni, mutta pääsimme onneksi nopeasti sydänultraan jossa todettiin sydämen olevan anatomisesti normaali ja sivuäänen selittämätön. Eli ei syytä suurempaan huoleen siitä onneksi.
Itse jouduin myös sairaalaan kertaalleen, koska istukka ei ollutkaan poistunut kokonaan synnytyksen yhteydessä ja kohtu jouduttiin kaapimaan nukutuksessa. Toipuminen on onneksi mennyt hyvin ja alan olla jo ihan ennallani. Toivottavasti meidänkin vauva-arkemme nyt todella alkaisi kotona!
Kommenttina vielä vauvanvaatteita hankkiville, että kyllä niitä 50 cm vaatteita kannattaa muutamia olla, mutta ihan vaan muutamia, meillä alkaa olla jo pieniä kaikki vaikka tyttö oli syntyessään 46 cm pitkä. Eli neljässä viikossa ollaan menty jo 50 cm yli. Ja mä en oo edes voinu paljoa niitä hänellä päällä pitää, kun ollaan oltu niin paljon sairaalassa valon alla alasti [:(] Oon sitten aina vaan viikannu ne kauniisti näytille sängylle ja ihaillu niitä siitä [:)]
Itse jouduin myös sairaalaan kertaalleen, koska istukka ei ollutkaan poistunut kokonaan synnytyksen yhteydessä ja kohtu jouduttiin kaapimaan nukutuksessa. Toipuminen on onneksi mennyt hyvin ja alan olla jo ihan ennallani. Toivottavasti meidänkin vauva-arkemme nyt todella alkaisi kotona!
Kommenttina vielä vauvanvaatteita hankkiville, että kyllä niitä 50 cm vaatteita kannattaa muutamia olla, mutta ihan vaan muutamia, meillä alkaa olla jo pieniä kaikki vaikka tyttö oli syntyessään 46 cm pitkä. Eli neljässä viikossa ollaan menty jo 50 cm yli. Ja mä en oo edes voinu paljoa niitä hänellä päällä pitää, kun ollaan oltu niin paljon sairaalassa valon alla alasti [:(] Oon sitten aina vaan viikannu ne kauniisti näytille sängylle ja ihaillu niitä siitä [:)]