Kesämassun kasvattajat 2009

Täällä ahdistaa, väsyttää, ahdistaa ja väsyttää.. Sitten jos kumpaakaan noista ei tee, niin sitten pissattaa alvariinsa ja se on sitten sitä liruttelua. [&:] Justiin miehelle tuumasin että seittämän viikkoa reilut pitäs vielä jaksaa tätä ahdinkoa ja homma ei ku menee vaan tukalammaksi.
Onneksi tosiaan viileni ilma, olin ihan tuskissani tuon paahteen takia. Sisällä kolkyt astetta lämmintä ja mikään vippaskonsti ei sitä viileemmäksi saanu, ihana asua kämpässä jossa vain etelään päin ikkunat, alapuolella tupakoivia (-> ovi pidettävä visusti kiinni) ja pakopaikkoja hyvin vähän eli ei ollenkaan. No ei saa valittaa, kesä on niin lyhy täälä Suomen maassa että pitää vaan nauttia lämmöstä, mutta joo.
Meillä kaveri on edelleen oikea ikiliikkuja, en tiiä mistä se virtansa saa, mutta jos vauvat normaalisti nukkuu 95% kohdussa oloajastaan, niin meillä se liikkuu varmasti 50% ajastaan. [:D] No eipä tarttee ainakaan arvailla että onko kaikki hyvin. Justiin neuvolassa tuumasin että vois välillä vähän rauhottua kun vatta alkaa olla hieman arka jo sieltä missä enimmäkseen viihtyy ja myllää. Eli peppua pukitaan koko aika tuohon navan yläpuolelle ja sitten nivusiin tulee tehokkaan puoleisia iskuja. Ja autappa sitä pissarakon mylläystä... *huh*
Tervetuloa Ja_nalle tänne kesämassuilijoitten joukkoon! [:)] Kyllä se pikkunen sieltä maailmaan tulee varmasti piakkoin, konstilla jos toisella, tuppaavat kuiten haluamaan mahan tälle puolen jokainen vaikka vähän hitaasti toiset siihen ajatukseen kypsyvätki.
Mitenkhän muuten äitipuolella tuon olotilan kanssa, kun ei ole kuulunut aikoihin..? Toivottavasti sielä on kaikki hyvin.
Noh, tämä lähtee venyttämään ja vanuttamaan itteensä, ettei kangistu ihan tuon nukkumisen ja loikoilun kanssa. Pitäs varmaan koittaa jotain liikuntaakin tänään harjottaa, mutta saa nähä sitten.
Mukavaa päivän jatkoa kaikille, toivotaan että saatais kuitenki sitä aurinkoa vaikka se vähän ahistamaan pistääki! [8D]
 
Mullakin potkut alkanut heikkenemään.. yhtenä päivänä pelästyin kun tein liiketestin kolmeen kertaan, enkä saanut tarvittavia 10 potkua tuntemaan. Sairaalassa käytiin sydänkäyrillä, ja tietenkin meitin vaavi päätti silloin sitten piristyä ja aloin itsekin taas potkut tuntemaan. Mutta oli todella paljon liikkeitä, joita en itse tuntenut..

Ja_nalle tervetuloa.. et varmaan kauan ehdi täällä enään olemaan..[:)] Käynnistämisestä olen sen kuullut, että kivut saattavat olla todella paljon kipeämpiä kuin normaalisti. Mutta voipi olla tämäkin niin yksilöllistä.. Itsekin aatellut nyt, että tämä raskaus menee yliaikaiseksi.. Kyllä ajattelin ensi viikosta käydä päivittäin saunassa.. ja siivoilla.. jos pystyy.. voivat aloittaa synnytyksen..

Heti huomaa, että turvotus paljon vähäisempää kun ei ole hellettä. Jalat ei ollenkaan nyt turvonneet.. Ja viime yön sain nukuttua taas kunnolla.. jei..[:D] toivottavasti ensi yö kanssa menee hyvin..
 
Pitäiskö vauvoille tehdä kartta, että tietää, mistä pääsee ulos, meillä yrittää väärästä paikasta koko ajan. [:D] Neuvolatäti nauroi ja sanoi, että paras keino mennä yöllä pimeäen komeroon ja näyttää taskulampulla jalkojen välistä, että täältä kannattaa tulla. Kai se voi sitten viimeiseksi konstiksi kokeilla [:D]
 
Nyt se sitten alkoi virallisesti - kauan odotettu äitiysloma[:)]. Reilu kolme viikkoa ehdin kylläkin olla jo saikulla. Eilen olin töissä parissa kokouksessa ja perehdyttämässä jatkajaani, kiva 10tuntinen päivä... Kyllä huomasi, että on syystä ollut poissa. Montakohan päivää kestää elpyä? Ja päässä pyörii hulluna ajatuksia, että mitäköhän unohdin ja hoksaakohan sen sijainen tämän ja tämän asian[8|]. No pitää aktiivisesti yrittää unohtaa koko mesta. Eikä se maailma kyllä kaadu, vaikka joku juttu unohtuisikin tai tehtäisiin eri lailla kuin olin suunnitellut.
 
Miulla on alkanut ressiä pukkaamaan juuri muiden mainitsemista asioista - liikkuuko vauva tarpeeksi, kuinka synnytys sujuu, onko lapsi terve...Poden huonoa omatuntoa siitä, etten rekisteröi tarpeeksi lapsen liikkeitä. Sitten koitan järkeistää itselleni, ettei kukaan voi koko ajan seurata, onko 10 liikettä tunnissa. Lapsi kyllä liikkuu vähemmän kuin ennen paitsi, että välillä saa hepuleita ja hikkakohtauksia. Tänään on neuvola, pitää puhua siellä.
 
Eipä ole Äitipuolesta kuulunut, niin kuin joku totesikin. Toivottavasti kaikki hyvin! 
 
Greippi taitaa päästä kohta tositoimiin.. [:)] Täälläpäin sitten taas ne kivuliaat supistukset hävinnyt..??!! Eilen tuli vain kerran.. Hyvä näin varmaan.. viime yönä taas pissarallia. En oikeen tiedä mitä tähän keksisi.. vaipat varmaan..[:D]
 
Heips!
Äkkiä tänne kirjoitan, tunnin päästä neuvolaan.. Verenpaineet pompsahti korkeelle ja varmaan täytyy lähtee käymään synnytyssairaalassa. Toiveessa olis että voisivat jo käynnistää. Mutta ilmoittelen mitä sanotaan, voihan olla että pistävät takaisin kotiin.


[/align][/align]
 
Hei,
ja kovasti jaksamista Ja_nalle ja muille joilla h-hetki on jo lähellä! Itse olen vielä asennoitunut niin, että tässä on hyvää aikaa ja ettei synnytys ole millään muotoa vielä ajankohtainen (niinkuin ei olekaan), koska arvaan kyllä että sitten parin viikon päästä hermostunut odotus alkaa kuitenkin [:)]. Asiaa auttaa sekin, että kuten Kaikokin sanoi, olo on oikeastaan parempi kuin muutama viikko sitten: enää ei närästä ja olen ainakin viime yöt nukkunut tosi hyvin - olen jopa tainnut kääntää kylkeä niin etten ole herännyt!

Mun vatsa ei ole vielä varsinaisesti laskeutunut, mutta on se vähän tainnut tulla alemmaksi. Kipujakaan ei ole vielä ollut, mutta muutaman kerran on vähän alavatsaa vihlaissut. En tiedä onko ne niitä kipeitä supistuksia vai jotain muuta. Mustakin tuntuu hassulta, että kun olo on tähän saakka koko ajan "vaikeutunut", niin miten voi olla että nyt se raskaana olon tunne ikäänkuin vähenee?! Toivottavasti kaikki on hyvin kuitenkin.

Vauvan rytmikin on tainnut mukautua mun rytmiin: hän nukahtaan samaan aikaan kun mä menen nukkumaan. Sitten viiden aikaan herätään kun minä käyn vessassa ja vauva vähän venyttelee, ja sitten nukutaan taas aamuun saakka. Vauva herää sitten kun itse nousen sängystä ja lähden liikkeelle. Tuntuu varsin helpolta tapaukselta [:)]. En ole tehnyt 10 liikkeen testiä, kun tuommoista hiljaista möyrintää on melkein koko ajan päivän mittaan. Oon huomannut että en aina edes tunne liikkeitä (istukka on edessä), mutta kun katson mahaa, niin huomaan että se liikkuu hienokseltaan kuitenkin ihan omia aikojaan. Mutta tietysti kun peppua tungetaan navan yläpuolelta, niin sen kyllä tuntee [:D]. Raskausarpia en ole vielä huomannut, mutta välillä tuntuu kuin siihenkohtaan pitäisi tulla vähintäänkin joku verenpurkauma! Muuten liikkeet on lähinnä venyttelyä (jalat suoraksi mun oikeaan kylkeen ja peppu ylös).
En ole huolestunut potkujen harvinaisuudesta, koska neuvolassa sanottiin että ei ne raasut mahdu enää niin paljoa mahassa liikkumaan. Olen ajatellut että kunhan jotain liikettä on havaittavissa niin hyvä on. Ja yleensä kun mahaa vähän tuuppii tai siirtelee, niin jonkinlainen vastaus tulee sisäpuoleltakin.

Minäkin olen välillä miettinyt mitä äitipuolelle kuuluu. Ehkä hän on joutunut loppuajaksi sairaalaan? Toivottavasti laittaa kuulumisia jossain vaiheessa kuitenkin!
 
Ja taas on neuvolassa käyty, kuten monet muutkin... Masuasukas oli sitten kääntynyt pää alaspäin, en muistanu kysyä johtuuko jatkuva pissalla juokseminen siitä, että pää painaa jotenkin enemmän virtsarakkoa.
Verenpaine oli kyllä parempi kuin koskaan neuvolassa mitattu, että ei voi valittaa. Vähän vaan väsyttää ja välillä on supistuksia, muttei mitään pahempia kipuja niin en ole niistäkään huolissani. Liikkeitä en ole laskenut erikseen, sen verran tiheästi liikkeitä tuntuu edelleen olevan, potkuja vähemmän, mutta muuten möyrintää ja muuta pienempää liikettä.
 
Hei taas!
Kotiin laitettiin jo neuvolasta, eli ei tarvinnu käydä lopuksi synnärillä ollenkaan. Paineet oli ihan ok neuvolassa. Nyt sit vaan mittailla kotona paineita ja jos nousee liian korkeelle, niin heti täytyy synnärillä lähtee käymään.
Huomenna ja maanantaina taas neuvolaan ja sit tiistaina äippäpolille, jos ei nyt ennemmin tuu mitään ihmeellistä. Olisin kyllä ihan valmis jo synnyttämään. Tosi usein on alamaha niin kipeä, ettei meinaa päästä kunnolla kävelemäänkään.

Olen kans huomannu ettei äitipuolesta ei ole kuulunut hetkeen, eikä myös maam80, ole kirjoitellut aikoihin. Toivottavasti heillä kaikki kunnossa.


Lilypie[/align][/align]
 
Heissuli kesämassut!

Kirjottelinki tossa jo tonne"omalle"puolelle,mut koska nyt oon virallisesti kesäkuun odottaja,ni toimin nyt kaksoisagenttina loppuajan[:D]

Eli tänään tosiaan semmonen käänne pitkään odotukseen,et miehen kanssa mentiin normaalille neuvola-ajalle(oli sattumoisin eilen päättäny pitää tämän päivän vapaata ja siksi oli mukana)ja vastassa oli uusi terveydenhoitaja.Edellinen terkkari vaihto neuvolaa ja uusi terkkari sitten kerkes mut vielä mahan kera näkemään vaikka niin uhosinki,et vauvan kanssa seuraavan kerran tullaan..[;)]No kaikki oli ihan kunnossa kunnes aikansa sydänääniä kuunneltuaan(olin istuma-asennossa kun toi selkä on niin pitkään jo kipuillu)totes et"nyt vauvansydänäänet on romahtanu niin alas,et te lähette tästä samantien päivystykseen!"Itkuunhan mä siitä parahdin samalla ku terkkari soitti päivystykseen ja kyseli et voidaanko tulla omalla autolla vai pistetäänkö ambulanssiin.Luojan kiitos mies oli mukana!Mitähän siitä olis tullu kun olisin sille töihin itkien soittanu et oon pii-paa-autossa menossa päivystykseen..No onneksi näin.

Päivystyksessä olin sitten tunnin piuhoissa kiinni ja vauvan sykkeet oli lääkärin mukaan oppikirjoista.Sisätutkimuksenki teki ja ultralla tarkisti napavirtaukset ja lapsiveden määrän ja kaikki oli siis todella hyvin.3cm olin auki ja kohdunkaulaa pari senttiä jäljellä.Yhtään kivuliasta supistusta en oo vielä tuntenu,mut kyllä ne kivuttomatki näköjään jotain tekee[:)]Loppupäätelmänä lääkäri totes,et todennäkösesti terkkari kuullu mun sykkeet vauvan sijaan,mut parempi näin..mieluummin yksi kerta liikaa kun liian vähän!

Lauantaille antoivat virallisen yliaikaiskontrolliajan ja jos siellä kaikki edelleen hyvin,niin toivon mukaan antavat ajan käynnistykseen.Sais ees tietää,et koska tää loputtomalta tuntuva odottaminen päättyy..Kotidopplerin piilotan johonkin kaapin perälle,etten vaan vahingossakaan rupee nyt ite kuuntelemaan ja hysteriaa lietsomaan..Tarkkailen vaan liikkeitä,joka kuulemma tärkein asia kun näin pitkällä mennään.

Greipille tsemppiä mahdollisesti piakkoinkin alkavaan koitokseen[:)]

Mä ainakin Tuuli joudun juoksemaan vessassa varsinki öisin hyvinki useaan otteeseen just sen takia et vauva painaa niin pirusti rakkoa vasten.Sitten kun pöntölle pääsee,niin lirahtaa just sen verran et vessapaperi kastuu..[:D]Parhaimmillaan käyn 8-10 kertaa yhen yön aikana vessassa..Mut luojan kiitos sekin"herkku"päättyy kohta[8D]

Tekstiä tuli yhen iltsadun verran,mut kylläpä helpotti kun pääs vähän purkamaan..Mukavaa loppuiltaa kaikille ja jaksamista loppuodotukseen(josta ei toivon mukaan tule kamalan pitkä[:)])!
 
Heipä hei täällä ollaan kans yhessä kasassa vielä.. Hyyh aattelin siitä ceridalöljyllä venyttelystä mainita et eiiii ainakaan mun juttu, on sen verran epämukavaa touhua, yhtä "miellyttävää" ku se synnytystapa-arvio, samanlaista.. [:@] 
 
Vauva alkaa painaa sen kolme kiloa varmaan mun masussa jo.. Paino eioo noussu juurikaan lisää et se 11-12kg on tullu kaikkiaan..
 
Tänne ei oo sadellu vauvauutisia kyllä paljoa.. IRcissä ja kaksplussalla kesäkuiset poksahtelee alituiseen[:D]
 
Heipsan!

Mua kiinnostaisi sellainen asia, kun että miten teidän kaikkien miehet ovat teitä "passanneet" nyt loppuraskaudessa? Itse tein vielä viimeviikolla remonttia ja nyt maanantaina päätin jäädä "löhöilemään" kotiin eli olen siivonut ja pessyt lattioita, pyykkiä, käynyt kaupassa (ja kantanut vielä kaikki ostokset kolmanteen kerrokseen), leiponut, tenhyt ruokaa jne jne. Eilen törmäsin vanhassa vauvalehdessä juttuun jossa käsiteltiin miten loppuraskaudessa miehet ovat ottaneet suuren vastuun mm. kotitöistä... Meillä se ei kyllä näy... tosin haluan kyllä päivällä tehdäkin jotain, enkä pystyisi viikkotolkulla vaan lepäilemään. Päikkärit ovat ainoa juttu mitä olen alkanut tässä harrastamaan päivittäin [:D]

Täällä kanssa vessareissut yleistyneet varsinkin iltaisin klo 21-24 ja tuntuu turhauttavalta rampata veskissä jonkun lirauksen takia.... sitten vielä naapurit ihmettelivät että mitä me oikein rampataan täällä jatkuvasti iltaisin. [:@]
 
Typylityy, meillä mies on osallistunut enenevissä määrin kotitöihin viime syksystä asti, kun minä pahoinvoin seitsemän viikkoa... Jako menee kokolailla niin, että minä teen mitä jaksan, ja mies loput ja tietysti mies tekee nykyään kaiken, mikä edellyttää kumartelua lattiatasoon tai painavien esineiden kantelua. Ennen raskauttakin meillä oli kotitöissä tietty jako, mä en esimerkiksi ole täyttänyt tiskikonetta kovinkaan montaa kertaa (elämässäni), kun taas pyykinpesu on ollu aiemmin täysin mun heiniä, ja on kokolailla sitten vieläkin. Molempien inhoama ikkunanpesu jaetaan kristillisesti tasan, ja imurointi tapahtuu kokolailla vuorotellen. Vessasiivoukset yms. jaetaan joka kerta erikseen, tilanteesta riippuen. Minä enimmäkseen laitan ruuat, mutta jos parempaa ruokaa tarvitaan, niin mies joko kokkaa tai neuvoo [:D] Kauppakäynnit on mies luvannut alkuun hoitaa yksinään, kun vauva kotiin tulee, muuten ne on yleensä hoidettu yhdessä. Uskoisin, että meillä jatkuu tuo jako kokolailla samanlaisena vauvan tulon jälkeen, kuin mitä se oli ennen raskauttakin.

Pissalla saa tosiaan öisin rampata tunnin välein (lirulla) ja sängystä nouseminen alkaa olla yhtä tuskaa, kun lonkat on jäykät ja kipeät. Ekat askeleet menee kuin 80-vuotiaalla, onneksi se siitä sitten aina vähän helpottaa.

Tänään oli taasen neuvola, vauva on aavistuksen laskeutunut, mutta ei vaikuta kovin halukkaalta ulkomaailmaan vielä saapumaan, vaikka itse olisin enemmän kuin valmis. Supistuksia mulla ei ole enää edes reippaasti kävellessä, kuten aiemmin, eikä mitään muutakaan merkkiä synnytyksen lähestymisestä, joten veikkaanpa, että pitkäksi menee ja reilusti. Onneksi olo on muuten ihan ok, ja ne helteet helpotti ainakin toistaiseksi... Jos tässä jaksaa suhtautua tilanteeseen niin, että tää nyt menee sen kaksi viikkoa yli, niin ehkä sitten pääkin kestää. [:D]
 
Täällä mies ei pahemmin ole passanut. Imuroimisen, pyykinpesun, tiskikoneen tyhjennyksen ja täytön hoidan minä.. Jotenkin se tuntuu reilulta, kun ollut jo pitkään kotona. Imuroimisen kanssa ongelmia hiukan ja vaikeat paikat mies imuroi. Kaupassa käymisenkin usein minä hoidan. Meillä täytyy imuroida joka 2. päivä kissojen takia.. Kyllä mies varmasti imuroisikin, mutta sitä saisin odottaa liian kauan..[:)]

Mies lähtemässä viikonlopuksi pois. Toivottavasti synnytys ei ala. On muutama ystävä lupautunut tulemaan mukaan synnytykseen, mutta luulisin etten halua heitä sinne. Omaa äitiänikin ajattelin hätätapauksessa pyytää, mutta tulin siihen tulokseen, ettei minulla menisi muutakuin hermot..[:D] No mutta epäilen vahvasti sitä että synnytys nyt alkaisi. Taitaa mennä vielä tovi.. Laskeskelin, että vähän reilu kuukausi, niin sitten viimeistään on vaavi sylissä.. Eikö se käynnistämisen raja ole se 14 päivää?? jos ei mitään muita onkelmia ole...
 
Niin tosiaan, sellainen tarkennus tuohon passaus- ja kotityöasiaan meidän perheessä, että meillä minä olen käynyt töissä kodin ulkopuolella (niin kauan kuin pystyin), kun taas mies tekee työnsä kotoa käsin ja erittäin liukuvalla työajalla, joten hänen on ollut melko helppokin aina tehdä reilu osa kotitöistä.
Mutta silti olen sitä mieltä, ettei tämä loppuraskaus kipuineen ja vaivoineen mitään lomaa ole, vaikka kotona saa ollakin. [:D] Toki, jos olo on ihan hyvä, niin mikäs siinä puuhastellessa. Minä en pääse aina edes sängystä kunnialla ylös, joten turha siinä on itseään rääkätä yrittämällä mahdottomia, kun kerran on mies, jolta apua pyytää. [;)]
 
Heippa,

Kotitöistä. Me ollaan lanseerattu "Homeservice" eli jos tarvitsen raskauden takia apua jossain niin pyydän "Homeservicen" paikalle. Useimmiten pyydän tuomaan tyynyä tai vettä, nostamaan, kantamaan ym. Mies on tykännyt näin auttaa kun tietää että en vain turhanpäiten "kyykytä" vaan oikeasti kaipaan apua ja tukea raskauden takia. Muuten olen tehnyt vielä kotitöitä nyt kun kotona olen, mutta mies on auttanut enemmän kuin aikaisemmin.

Nyt RV 37+0. Vauvan ulkokäännös epäonnistui joten vaihtoehdot on synnytys peppuedellä (perätilasynnytys) tai sektio. Kävin lantion magneettikuvassa ja ensi viikolla tulee tulokset onko alatiesynnytys olleenkaan mahdollinen. Pää hajoaa ja kauhea stressi kun pitäisi päättää mitä tehdä [:o] Kaikilla (sukulaisilla) on mielipiteensä mitä pitäisi tehdä. Naistenklinikalla tuntui olevan periaate että perätilasynnytystä suositellaan mieluummin kuin sektiota jos lantio vaan on normaali. Yritin pyytää lisäinfoa asiasta, mutta mitään kättä pidempää ei saanut mukaan. Nyt sitten olen netistä lueskellut. Melkein toivoisi että joku _ammattilainen_ sanoisi selkeän mielipiteensä että mitä kannattaisi tehdä. Mistä minä mitään tiedän... Tottakai päätös pitää olla sellainen että se tuntuu itsestä hyvältä.

Olen ehkä kallistumassa sektioon, mutta päätetään miehen kanssa ensi viikolla. Tod näk sektio ajoittuisi juhannukseksi [:)] Todellinen juhannusvauva...

Perätila tarkoittaa myös sitä että jos synnytys alkaisi niin en voi jäädä kotiin odottelemaan vaan kurvata suoraan synnärille.
 
Hei kaikille, niin uusille kuin vanhoille!

Mies on passannut minua ihan kiitettävästi jo pitkään, hoitaa niin kaupassa käynnit, noukkimiset niin lattialta kuin pesukoneesta, imuroimisen, tiskikaapin tyhjäyksen, lähes kaiken jos vain malttaisin odottaa. Idahon tavoin kärsin liitoskivuista ja sen takia ei paranisi oikein mitään tehdä. Suppareita tullut koko raskauden ajan ihan pienimmästä kauppakassistakin, joten 3kg:aa enempää en ole kanniskellut piiitkään aikaan. Mutta on mahdottoman vaikeaa olla tekemättä mitään, varsinkin, kun vaatimustasot poikkeavat toisistaan. Nyt mies on poissa viikonlopun, ja mietinkin minkälaista tekemistä itselleni kehittelisin jotta malttaisin jättää tietyt hommat odottamaan. Onneksi on sukkapuikot ja ompelukone.

Helteestä vielä: oli aikamoisen absurdia kun turvotus iski jalkoihin (sormukset pyöri kiitettävästi). Jalkapöytäni hyllyivät oikeasti kaikesta nesteestä, kävin ostamassa crocsit kun mitkään kengät ei sopinu jalkaan.

Tiistaina on synnytystapa-arvio. Samalla pitäisi antaa keskipissanäyte (näyte ei täysin puhdas viimeksi), mietin jo pääni puhki miten siihen kykenen kun teidän muiden tapaan käyn tätä nykyä useimmiten lirulla. Taidan ottaa varmuuden vuoksi yöllisellä vessareissulla sen näytteen jos pystyn ja vien mukanani. Sittenpä ei tule neuvolassa suorituspaineita [;)]

Itsellä ei vielä ole malttamaton olo vauvan tulon suhteen. Pikemminkin toisin päin, miljoona asiaa vielä tekemättä. Ensi viikolla mennään ostamaan vaunut ja mm. hoitopöydälle alusta. Mullahan olisi aikaa käydä vaikka viikonloppunakin shoppailemassa (tosin se kävely ei onnistu), mutta kun mies haluaa olla kaikessa mukana niin maltan mieleni. Tuttinauhoja myöten on kaikki tavarat yhdessä valittu [:)]

Välilihan hierontaa kokeiltu ja tavaksi otettu. Ei mitään huippuhauskaa mutta ei nyt kamalaakaan. Meillä on jäänyt intiimipuuhat niin minimiin että molemmat totesimme että jos tämän venyttelyn varjolla voi jälkikäteen hetken köllötellä iho ihoa vasten niin loistava juttu. Muistaapa ainakin että ollaan naimisissa eikä vain kämppiksiä.

Hyvää viikonloppua! Ja muistakaa herkutella niin mansikoilla kuin uusilla perunoilla, tod.näk. emme syö niitä loppukesästä ollenkaan!
 
Moi!
 
Meillä mies kyllä auttaa auliisti kotitöissä, ongelmana on vain se että meidän käsitykset siitä mitä niihin kuuluu on vähän erilaiset [:)]. Molemmat kyllä pestään pyykkiä ja täytetään astianpesukonetta, mutta imuroinnin ja mattojen tamppaukset olen jättänyt suosiolla hänelle (vaikka se tapahtuukin silloin jokseenkin harvoin). Yhden vessan olen saanut hänet kerran pesemään, mutta mikäs siinä, mä voin hoitaa ne edelleenkin kun se ei niin rasita. Ja ruokaa hän laittaa enemmän kuin minä, tosin hän on on ollut aika paljon matkoilla.
 
Ihanaa että Scoolinan mies haluaa olla shoppailuissa mukana! Mustakin olisi niin kiva valita juttuja yhdessä, mutta mun vastuulle on jäänyt kyllä kaikesta rekvisiitasta huolehtiminen. Vielä puuttuu jotain (kuten tuttipullot ja hoitotaso+alusta), mutta kyllähän tässä vielä ehtii. Liikkuminen onnistuu vielä toistaiseksi, joskin hitaasti..
 
Onko vielä mahdollista että Minin vauva päättäisikin sittenkin kääntyä raivotarjontaan? Mäkin olen kuullut että perätilasynnyttämistä suositaan jos siihen ei liity ongelmia, mutta toisaalta sektiossa ei tarvitsisi tietysti hermostuneena odotella. Onnea ja voimia mietintään!
 
Ensi viikolla täytyy vielä muistaa mennä verikokeeseen, kun mulla on tuo negatiivinen Rh.
 
Sorruin muuten tänään ostamaan nimikirjan kun oli tarjouksessa. Sukupuolesta ei ole tietoa, eikä nimikään ole vielä selvinnyt. Nyt voidaan alkaa vetää listasta nimiä yli [:)]
 
Huomenta
 
Välillä vähän vaikeuksia päästä tänne foorumille, liekö jotain huoltokatkoksia.
 
Kävin miettimään tuota Minin vauvaa, tilat alkaa sillä käymään kääntymistä ajatellen aika ahtaaksi.  Oliko Mini kääntämisyritys kuinka kivulias tai millainen tilanne oli ylipäätään?
 
Torstaina käytiin neuvolassa (rv 34+6) ja siellä kaikki ok.
Paino noussut n. 50 g/ vk
Ei turvotusta tai pissassa mitään ihmeellistä.
Sf- mitta 32,5
Hemoglobiinia ei mitattu, kun arvot olleet ok.
Verenpainetta ei mitattu, koska mittaan kotona.
Raivotarjonnassa, muttei vielä kiinnittynyt. Papunen ei tykännyt kopeloinnista ja pulssi nousi yli 160, rauhoittui kuitenkin hetken päästä, joskin silloinkin vielä liikkumisesta johtuen +145.
 
Torstaina alkoi illalla supistelemaan ekaa kertaa vähän enemmän ja kivuliaammin, samoin eilen. Menee kuitenkin reilussa tunnissa ohi eli harjoitellaan vasta. Viikon päästä maanantaina lääkäri, joten siellä nähdään onko tapahtunut mitään.
 
Meillä mies on skarpannut selvästi kotihommissa, ennen ei tehnyt juuri lainkaan. Vaatii nytkin kyllä pientä painostusta, mutta kiltisti sitten tekee - paitsi haukkuu joka kerta imurin jne marinaa. Itseltäni vaatii opettelua hyväksyä, että hänen siivoustapansa on erilainen kuin minulla - ehkä sen joskus hyväksyn[8|] ja sen, että jatkossa koti tulee olemaan hieman aiempaa sekaisempi.
 
Vessassa ravaaminen nyppii. Mies ei meinaa uskoa, että hätä voi olla niin jatkuvaa. Pissanäytteen antoa haittaa todellakin tuo ns. liruttaminen sekä vatsakin on tod pahasti tiellä - suurin osa taitaa päätyä pönttöön ja käsille, ei purkkiin[:@]  
 
Hei kaikille pitkästä aikaa!
 
Hyvin on samanlaisia tuntemuksia täälläkin. Lonkkkia särkee, vessassa saa ravata alvariinsa ja yöunet alkaa jäädä vähiin. Mutta muutoin kuitenkin kaikki ihan hyvin [:)] Mulla on pikkuinen jo hyvin alhaalla, pää puskemassa virtsarakkoon. Mulla ei siis missään vaiheessa ollut maha mitenkään ylhäällä, vaan on jo pitkään ollut alempana. Neuvolassa sanoi, että joillakin ei ikinä nousekaan ylös ja asia ihan ok. On tarkottanut sitä, että missään vaiheessa ei ole tullut hengittämisvaikeuksia. Ja samoin, että ruokaa mahtuu edelleen reilusti... Mutta vessassa saa ravata teelusikallisen takia koko ajan...
 
Mulla on myös paljon harjoitussupistuksia. Aina jos teen liikaa töitä, niin illalla ja yöllä supistelee. Ensi viikolla on onneksi synnytystapa-arvio, eli näkee sitten, ettei vaan kaveri ole vielä tuloillaan. Sillä vaikka olo on jo välillä aika hankala, niin toivon kovasti, että kaveri pysyisi turvallisesti mahassa vielä monta viikkoa. Mun täytyis hoitaa vielä miljoona asiaa ennen lapsen tuloa...
 
Me ollaan mieheni kanssa kesäisin niin ylityöllistettyjä, että en ole hirveästi vaatinut häntä ottamaan enemmän osaa kotitöihin. On tärkeää, että hän saa omat työnsä hoidettua. Eli kuten yleensä kesäisin, huusholli on aika sekaisin mutta olkoon... Ei se maailma siihen kaadu. Vaikka kerran aiemmin valitin vanhemmistani, jotka asuvat aivan liian lähellä meitä, niin nyt kyllä taas näen jo etujakin asiassa... On esimerkiksi ihanaa, kun joskus kun mulla on ollut pitkä päivä töitä tehden, niin he kutsuvat illalla syömään.[:)]
 
Hyviä vointeja kaikille! Pian niitä nyyttejä alkaa ilmaantua kaikille meille!
 
Takaisin
Top