Kesämassun kasvattajat 2009

Niinhän se on et sen nimen tietää varmasti vasta sit ku on vauvan nähny [:)] Voipi olla et nimi muuttuu tässä matkan varrella, mut ainaki toistaseks ollaan aika varmoja että nimi on hyvä [:)] Pientä galluppia pitää tähän väliin pistää, millasia mielihaluja esim. ruoista muilla ollu? Itelläni tullu älytön himo voipopkorneihin vaikka en oo ikinä voinu sietää niitä [:D] Jännästi tää masuasukki muuttaa ruokatottumuksia [:)]
 
Kävin viikonloppuna kaikki vakuutusyhtiöt läpi mitkä netistä löysin ja luin kaikki tuoteselosteet ja ehdot vakuutuksista. Loppujen lopuksi lähes kaikki vakuutukset korvaavat lähes samoja asioita. Sen kyllä huomasin, että kannattaa katsoa tarkkan että tosiaan ostaa sen Lapsen sairaskuluvakuutuksen, ettei sitten vaan pelkästään tapaturmavakuutusta.

Vakuutuksen eroina on se, että ottaako omavastuun esim. vuosisidonnaisena 100 e/vuosi, vai sairauskohtaisena esim. 50 e/sairaus. Omalla kohdallani olen hyötynyt tuosta sairauskohtaisesta omavastuusta, joka siis maksetaan vain kerran vaikka sairaudesta johtuvat kulut olisivatkin vuodesta toiseen jatkuvia. Omavastuun saa sairauskohtaisesti yleensä itse päättää: mitä korkeampi omavastuu sitä halvempi vakuutusmaksu. Lisäksi lähes kaikkiin vakuutuksiin tulee odotusajanvarausmaksu n. 90 e, mikäli vakuutus otetaan 3kk ennen laskettua aikaa.

Kaikissa vakuutusyhtiöissä lapsen sairausvakuutuksen saa paljon halvemmalla, jos samalla siirtää kotivakuutuksensa samaan yritykseen ns. keskittää. Itse olen kallistumassa tuohon sairauskohtaiseen vakuutukseen, joista parhaimmat tarjoukset mielestäni antavat Fennia ja Lähivakuutus. Alla Lähivakuutuksen Lapsen sairasvakuutuksesta lisää ja hintoja.

http://www.lahivakuutus.fi/FI/kotijaperhe/vakuutukset/henkilot/Lapset/Lapsensairaskuluvakuutus/Sivut/default.aspx

En osaa vielä sanoa mitkä seikat ovat esteenä vakuutuksen saamiselle, mutta ainakin ylipaino, diabetes ja epilepsia. Tosin usein korostetaan että äidin pitää olla raskausaikana terve, mitä tuo sitten tarkoittaakin??? Äidin pitää antaa itsestään ennen vakuutuksen saamista terveysselvitys, jonka perusteella vakuutus joko myönnetään tai sitten ei tai myönnetään tietyin ehdoin.
 
Mulla mielihaluina oli yhdessä vaiheessa hedelmät, etenkin mandariinit. Mulla oli myös koko ajan nälkä. Nyt on tilanne muuttunut niin, ettei oiekastaan tee erityisesti mitään mieli, joskin hedelmät maistuvat edelleen. Edes nälkä ei ole yhtään normaalia (=ennen raskautta) suurempi. Olenkin vakuuttunut siitä, että sanonta "pitää syödä kahden edestä" on todellakin täyttä humpuukia. Karkit (sekapussit) maistuvat turhan hyvin edelleen...
 
Aiemmin tykkäsin aika rasvaisestakin ruuasta. Nyt ei uppoa millään. Syön kyllä siis silloin tällöin esim. pizzaa, mutta ei samanlaista hinkua rasvaiseen ruokaan kuin oli ajoittain ennen raskautta. Ja annoskoko on pienentynyt.
 
Hassua, minulla taas alkoi roskaruoka maistua jo heti alussa. Ekalla kolmanneksella maistuivat ranskalaiset ja sipsit todella hyvin, vaikka olo oli muuten aika pahoinvoiva enkä ole niitä normaalisti syönyt juuri ollenkaan. Se ei kyllä taatusti perustunut vauvan tarpeisiin, koska eihän niistä ole mitään hyötyä sille, painvastoin. Onneksi pahin rasvan ja suolan himo meni oli, ja nyt syön aika normaalisti, joskin paljon enemmän lihaa kuin ennen (tuntuu ettei muuten lähde nälkä).
 
Karkinsyöntiä olen yrittänyt vähentää, koska olen aina ollut oikea sokerihiiri, mutta tosi vaikeata se on...
 
 
Mulla kans hävinny tuo halu roskaruokaan, mitä ennen raskautta tuli syötyä paljonki [:D] Oon kans samaa mieltä tost sanonnast, ihan puppua, tuntuu ainaki et ennen raskautta oli paljon parempi ruokahalu.. Karkit on kyllä aina varma valinta, ne menee alas aina, tosin ku jäätelöt [:'(] Ennen rakastin kaikkia jäätelöitä mut nykyään meinaa tulla paha olo jo pelkästä jätskipaketin näkemisest..  
 
No hassua todellakin! Mulla ihan päinvastoin kuin sulla Sonja09. Olin ennen nimittäin myös kova syömään lihaa, nyt ei uppa sitten millään. Pelkkä lihan näkeminen puistattaa. Kanaa kyllä syön ja kalaa. Ja karkkia taasen en syönyt kauheasti ennen raskautta, mutta nyt on tullut mätettyä liiankin paljon.
 
Alkuraskaudesta maistui hedelmät ja raikkaat salaatit, nyt prinsessakakut, täytekakut, leivokset, laskiaispullat, nammmmm[:D]
 
Kiitos Typylityy vakuutusvinkeistä. Olen myös itse kallistumassa tuon Lähivakuutuksen puoleen. Meillä ongelmana on miehen ikivanha sairasvakuutus johon on sidottu kotivakuutus. Emme halua vaihtaa yhtiötä koska uusi vakuutus tod näk rajaisi pois selkärankareumasta aiheutuvat kulut. Järkevin ratkaisu taitaa olla ottaa Lähivakuutuksen lapsivakuutus extra kotivakuutuksella. Myös vuokraisännällämme on asuntoomme vakuutus ja minulla Nordean kotivakuutus. Täytyy olla kannattavaa tämä vakuutusbisnes ;)
 
Raskauden alussa ruoka ei maistunut, nyt jo ruokahalu entisellään. Välipaloja on ehkä täytynyt lisätä, mutta puhutaan siis 1 hedelmä tai voileipä lisää / pvä. Mulla on tosiaan ollut lievää syömishäiriötä joten olen superonnellinen että olen pystynyt antautumaan raskauden (kilojen) vietäväksi. Mulle herkuttelu on tosin kaikkea muuta kuin roskaruokaa; hyviä juustoja, laadukasta suklaata, äidin tiikerikakkua...
 
Pieniä himoja on ollut kuten mandariinit ja appelsiinit joita syön 1-3 / pvä. Raskauden alussa ostin myös pari kertaa nachoja joita en siis koskaan normaalisti söisi enkä pidä niitä mitenkään 'herkullisina'. Varmaan joku suolan puutos? Silloin ruoka ei maistunut ja ajattelin että on syötävä mitä saa alas, vaikka sitten nachoja [:D]
 
Täytekakku, nams [:D] Justiinsa lauantaina leivoin ison täytekakun ja söin yksinäni yli pyolet siitä [:D] Ei kovin terveellistä mut kyllä sitä vähän voi herkutella ku viimein alkanu maistumaan. Vasta 16. raskausviikolla meni pahoinvoinnit ohi, toki on kyl vieläki joinaki aamuina pahaa oloa mut onneks suurimmaks osaks ohi menny. Sillon ei kyllä pystyny syömää oikee mitää ku oli niin huono olo, ja painoki lähti vähän tippumaa. Mut nyt on oikein hyvä ruokahalu [:D]
 
Mulla oli kanssa alkuraskaudessa kauhea mandariiniensyöntihimo, sitten piti lopettaa niiden ostaminen kun oli ripulia joka päivä.

Muuten on kaikki ruuat maistuneet tai olleet maistumatta entiseen tapaan. Karkit ovat myös mun paheeni ja joka päivä poden huonoa omaatuntoa, kun astelen lähikauppaan karkkiostoksille. Meille tuleekin varmaan 5 kg kokoinen sokerilapsi!

Kylläpäs Minillä on koti vakuutettuna[:D]
 
Hyvä, että saatiin tuohon tervetulolahjakysymykseenkin vastaus. Itsellenikään ei nimittäin ole pakettia kuulunut.
 
Mulla alkaa roskaruokavaihe mennä vähän ohi, onneksi. Yhdessä vaiheessa himoitsin hillittömästi hampurilaisia... Onneksi hedelmät on kuuluneet himolistalle myös koko ajan, erityisesti kiivit ja omenat. Karkkia en juurikaan mässytä, mutta jäätelö maistuu...
 
Mun mahani on jo aika kookas ja tuntuu kasvavan joka päivä tällä hetkellä. Aika ihanaa...
 
Nivusissa on myös ollut viiltävää kipua silloin tällöin. Erityisesti nopeita liikkeitä tehdessä. Ja mäkeä kiivetessäni puuskutan.
 
Mitä tulee kummeihin, niin sitä ei olla vielä oikein ajateltu. Mieheni on piinkova ateisti ja itsekin olen kirkosta eronnut. Olen itse yhden pienen prinsessan "kummitustäti", kun kirkon virallisiin papereihin ei voinut kirkoon kuulumatonta laittaa. Mutta eiköhän mekin silti pyydetä sisarruksia kummeiksi tai kummitustädeiksi tai sediksi. Eihän sillä ole mitään merkitystä, onko kummi virallisesti vai ei, lasta voi silti rakastaa ihan yhtä paljon [:)]
 
Ollaan naurettu, että meidän lapsi on varmaan kymmenenvuotias ennenkuin hänelle saadaan nimi. Mieheni on britti ja haluaisimme nimen, joka on helppo ääntää sekä suomeksi että englanniksi. Ja vaikka tätä ylimääräistä päänvaivaa ei olisikaan, niin emme silti kumpikaan tahoillamme keksi montaakaan nimeä, josta pitäisimme todella. Hmm... Onko netissä olemassa jotain nimilistoja, joita voisi lueskella?
 
Miten on muuten leidit, oletteko jo huomanneet tämän kuuluisan raskausajan hehkeyden puhkeavan kukkaan? [:D] Itse kun näytän mielestäni todella kamalalta. Selkä on finnejä täynnä, joita ei minulla ole ikinä ennen ollut, ja naama on kalpea. Lisäksi naapurin rouva kysyi eilen, että olenko värjännyt hiuksiini VIHREITÄ raitoja? Vastaus on, että en... Peilistä katsoessani en ihan vihreää sävyä löytänyt, mutta sellasta harmaata raitaa kyllä. Eli en oikein tunne vielä olevani kovinkaan hehkeä... Toivossa on silti hyvä elää [:)]
 
 
 
Mussa ei kyllä hehku minkäännäköinen raskaushehku. Naama alkuraskaudessa alkoi kukkimaan finnejä. Iho muutenkin huonossa kunnossa. Tukka ei kiillä eikä loista millään tavalla. Äijä kiroilee, kun mun tukkaa on jokapuolella kämppää. Sitä vaan lähtee koko ajan. Onneks olen sentään säästynyt aamupahoinvoinnilta. Ettei kaikki huonot jutut osunut kohalle..=)
 
Hehkua, hah...
 
No, ei ole naamassa kyllä finnejä mutta selässä, ei ole koskaan ennen ollut. Murr. Nestettä on kertynyt hirveästi, joten naamakin on kuin mikäkin joogapallo.. Sitäpaitsi raskaus on ollut sydämelleni rankkaa, ja puuskutan hulluna pienilläkin lenkeillä. Olemukseeni on kuulemma tullut rauhallinen, äidillinen hehku, se voi sinäänsä pitää paikkansa, olen kuin viilipytty nykyään. :)
 
Alkuraskaudessa olin hulluna greippeihin joita en voinut ennen sietää, sitten aloin syömään foolihappolisää ja himo loppui (greipeissä runsaasti foolihappoa). Suolaista teki mieli, ja minulle sanottiinkin että voi lisätä -olen aina käyttänyt liian vähän suolaa kuulemma! No, tuo suolahan myös sitoo nestettä joten tässä ollaan...
 
Vielä pitäisi 1kk jaksa koulussa, ei kyllä tod kiinnosta. Vaikka olen aamuvirkku, niin se lähteminen... [:@]
 
Juuripa niin HEHKUA..... [:@]
 
Alkuraskauden hillitön pahoinvointi, iho on kuiva ku santapaperi ja otsa täynnä näppylöitä... [:-] Voihan totakin todella sanoa etä puhkeaa kukkaan, en vaan ole ennen moita kukkaa nähnyt...[;)] No onneks pahoinvointi on loppunut ja aikaa sitten ja tilalle on tullut virkeys, iho pysyy jotenkin hallinnassa jokapäiväisellä Ceralanilla hölväämisen ansiosta ja juuri leikattu otsatukka peittää otsakukinnan.... Mutta olo ei todellakaan tunnu miltään maailman viehättävimmältä, no ehkä tästä selvitään,eihän tämä ole pysyvä olotila ja kun tietää minkä takia näistä oireista kärsitään niin kestää kaiken kunnialla, lopussa kiitos seisoo...
 
Himoja: appelsiinimehu, greippimehu, banaanit ja ruisleipä, ne on tällä hetkellä sellaset eväät joilla minut saa tekemään ihan mitä vaan. [:)] Naposteltavat kuten karkit ei uppoo eikä liiemmin suolasetkaan naposteltavat, salaattia vois narskutella paljon mielummin. Ja voi hyi nakit!!! Ennen nakeista pitäneenä koin järkytyksen kun tekemäni nakkiateria jäi lautaselle sen takia etten pystynyt pistämään yhtään nakinpalaa suuhuni... [:-] 
 
Eiköhän siinä ollut tälle aamulle riittävästi hehkua, joten ahtaudun vatsan kohdalta pinkeisiin toppahousuihini ja lähden pihalle nauttimaan ihanasta talvipäivästä. Aurikoista odotusta kaikille masukkaille! 
 
Joo en mäkään kyllä todellakaan tunne hehkuvani..näppylöitä,rasvaiset hiukset yms kaikkea..ja tuntuu että kaikki iho karvat on kasvanu ihan himomittoihin..miehellekki tässä yks päivä kirosin että millon se raskaushehku alkaa näkyä tai tuntua?! Himoja ei oo ollu..karkkia syön aikas lailla paljon..roskaruokaa syötiin ennen mut nyt vähentyny..Pahoinvoitia oli aluks mut siitä oon pääsy eroon onneks!
Tänään olsi viimein se 4D ultra...jos sitäei taas peruta..sen piti olla jo maanantaina mut se peruuntui..pitäkää peukkuja että kaikki on kunnossa ja ylipäänsä että päästään sinne asti!
 
Mä olen onneksi säästynyt kyllä monelta, siis lähinnä, että iho on hyvässä kunnossa, mitä nyt vähän kuiva, joka mulle ihan normaalia, hiukset on kiiltävät, tai kuinka kiiltävät luonnonkiharat nyt voi olla.. Ja hiustenlähtö on kyllä vähentynyt roimasti. Raskausarviltakin olen välttynyt TOISTAISEKSI vaikka painoakin on kertynyt jo ihan liikaa, ja vasta 26.viikolla mennään..
Himoja ei liiemmälti ole, muuta kuin juuri tuo Sonja09 "ongelma" eli kun alussa mulla ei pysynyt mikään oikein sisällä, niin ranskalaiset sitten senkin edestä. Onneksi ne on voinut jättää pois. Yökötyksen aiheita sitten onkin riittämiin: kaikki leikkeeleet leivän päälle, lohi (syö tässä nyt sit kalaa ;) ) työpaikan salaatti (muu kyllä uppoaa?!), tietyt hajut: esim. yksi työtovereistani haisee niin pahalle (ei siis dödö, vaan ihan ominaishaju) että eilen meinasi tulla lounas ylös, kun hän oli hieman aikaa samassa huoneessa. Huisia..
 
Sitä tässä ihan lähdin kyselemään, että onko muilla ollut jalkojen kanssa ongelmia? Siis vaikka istumatyötä suurimmaksi osaksi tekevät: Puutuuko teillä jalat, loppuuko veri, turpoaako? Mulla ei turvotusta ole missään muualla, kuin juuri jaloissa, ja vain työpäivän jälkeen. Lenkillä ja salilla on PAKKO käydä, että saa jalat taas toimimaan. Mulla maha on niin alhaalla ilmeisesti, että painaa suuret suonet ja hermot tukkoon.. pääsen lääkäriin asiasta onneksi jo tänään.. Vaiva on kyllä ollut jo useamman viikon, mutta nyt se on tuonut mukanaan unettomat yöt, pahan olon, ja vauvan liikkeiden vähenemisen. Ei kiva. Viikonloput sujuvat kuin unelma, koska pystyn edelleen kävelemään koirieni kanssa pitkiä lenkkejä, vaikka vauhti onkin ehkä hieman hidastunut, selkäni on VIELÄ moitteettomassa kunnossa sun muuta. Kai jokaisella vaan joku paikka alkaa ns. präkäämään jossain vaiheessa..
 
Oi, tule heti kertomaan Lumienkeli, miltä ultrassa näytti.. Saitteko paljon kuvia yms..Meillä se on edessä ensi viikon tiistaina, ja innolla kyllä odotan!
 
Mulla on nyt oikeastaan paras olo kuukausiin: väsymys on poissa ja turvotus on joko vähentynyt tai sitten olen vain tottunut siihen. Ja mikä parasta, ruuansulatuskin on alkanut toimia miltei normaalisti, kun tähän saakka mahalaukku on turvonnut aina ihan hillittömästi pienestäkin ruokamäärästä. Muutama tuttu on maininnut mun jotenkin säteilevän, varmaan se on just sellaista tyyneyttä (=hitautta?) jonka hormonit saa aikaan. Hiuksetkin tuntuu pysyvän päässä tavallista paremmin (toki nukkuminen ja hyvin syöminenkin auttaa siihen).
 
Mä söin mandariineja paljon alkuraskauden (pahoinvoinnin) aikana, minkä takia mä en voi sietää enää niiden hajuakaan. Harmi vaan että mies pitää niistä yli kaiken. [;)] Olen siirtynyt omenoihin ja banaaneihin. Jotenkin peruna on missä tahansa muodossa alkanut maistua enemmän, vaikka aikaisemmin olen ollut vankka riisi-ihminen.
 
Mullakin jalat puutuu helpommin kuin ennen. Asentoa pitää vaihtaa koko ajan istuessa, varsinkin pitkissä palavereissa tuntuu ettei mukavaa asentoa meinaa löytää. Ja työpäivän jälkeen huomaa ettei jalat meinaa mahtua saappaisiin... Olen nyt yrittänyt olla nukkumatta selälläni öisin, koska jalat puutuu, jolloin ilmeisesti siirrän jalat koukkuun (jos en herää), ja sitten ihmettelen herätessäni että miksi jalat tuntuu niin oudoilta.
 
RU takana ja vauvalla kaikki hyvin =) Ja selvisi myös, että tyttö on tulossa. Eli salainen toiveeni siis toteutuu. Tästä on hyvä jatkaa. Tänään ainakin "säteilen", naama yhtä hymyä. Muutenkin olen mielestäni aika hyvinvoiva. Näpyt eivät ole lisääntyneet (normaalistikin niitä jonkun verran naamassa ja rinnassa), turvotusta ei ollenkaan, eikä pahoinvointia ollut koko raskauden aikana. Ainoa ongelmani on kova vatsa/ummetus, mikä johtuu pitkälti omasta laiskuudestani suödä luumuja sekä rakkaudestani vaaleaan leipään. Nyt on ollut myös viikon verran kaamea väsymys, en tiedä mistä se johtuu. Hiuksissa en ole havainnut muutoksia.
 
Maajussi, netissä on paljonkin nimilistoja, joissa voi surffailla. Luin juuri yksi päivä (muistaakseni vauva.fi -sivustolla) samanlaisesta perheestä, toinen vanhempi ulkomaalaistaustainen, ja heidän nimipohdinnoistaan. Päätyivät muistaakseni nimin Melike (tyttö) ja Nicolas (poika). Googlaa ihan "kansainvälinen nimi" tai jotain vastaavaa.
 
Kiva kuulla Äitipuoli, että vatsa pikkuasukas voi hyvin! Mie en voi hyvin. Ei tää kai ole mahatautia, normaalia voimakkaampaa närästystä vaan. Aina kun luulen, että oksennan, tuleekin röyhtäys - tosi kivaa... Sitten tuli vielä eilisiltana outoja vatsakramppeja. En tiedä olivatko jonkin asteisia suppareita, kun vatsa meni kovaksi. Ei ne kyllä niiltä tuntuneet tai ainakin, miltä kuvittelisin niiden tuntuvan. Soitin aamulla polille ja neuvoivat seurailemaan tilannetta. Taidan mennä sinne tänään vielä käymään. Dopplerilla kyllä kuului äänet ja kovasti pyöri, mutta silti hieman ahdistaa.
 
Takaisin
Top