Kesämassun kasvattajat 2009

Hei vaan pitkästä aikaa!!
Sen verran on ollu kiireitä, etten oo ehtiny kuulumisia kirjottelee. Eipä tässä paljon uutta ees oo. Masu kasvanut jo sen verran, et ulkopuolisetki huomaa. Töissä on asiakkaat kyselly, et onko vauva tulossa. Raskaus on edennyt tosi hienosti. Ei oo ollu pahoinvointia koko aikana. Saan varmaan olla tosi kiitollinen siitä[;)]. Rakenneultra on parin viikon päästä. Kiva päästä näkeen pikkunen. Vähän ois jo ikävä. Viikkoja mulla on nyt 18+3. LA siis 16.7.09. Sellasia hassuja "muljahduksia" ja kutitettulua on tuntunut masussa; mahtaako olla vauvan liikkeitä vai vaan "kasvukipuja"??!? Kokeilen samalla, et toimiiko toi teidän toisten käyttämä hieno raskauskalenteri. Sivulla 9 oli Minniksen hyvät suomenkieliset ohjeet, mut tiedä silti ymmärsinkö oikein. (0len entinen blondi[;)])


 
Heis vaan kaikille pitkästä aikaa.

Tuohon eläin asiaan. Meillä on yksi kissa joka rakastaa vain ja ainoistaan itseään niin ja viihtyy parhaiten omassa seurassa.[:D] Eikä meillä olla edes keskusteltu kissasta luopumisesta ellei sitten lapsi ole allerginen. Meillä kissa ei ole koskaan nukkunut samassa sängyssä meidän kanssa. Pennusta pitäen ollaan se ns. ajattu pois sängystä ja nykyään se ei edes tule sänkyyn. Ja hyvä näin.

Olettako muuten kertoneet neuvolassa lemmikeistänne? minkälaista kommenttia olette sieltä saaneet? Minä en ole vielä kertonut että meillä on kissa, jotenki ei vain ole tullut puheeksi. Pitäiskö kertoa onko se mitenkään tärkeää?
 
Huomasin tossa, et teillä muilla on tein tietojen alareunassa noita kuvakkeita. Mulla ei sellasia oo. Mites ne saa lisättyä ja jääkö mun toi "kalenteri" näkyvii vai tarviiko mun joka kerta se käydä lisäämässä? Eix se oo se allekirjoitus? Mulla ei oo tota "nörtin" vikaa nii paljoo et käsittäsin näitä juttuja.[8|]
 
Kiitoksia Himmeli linkistä :) Meillä on kans kolme kissaa.. Nyt ollaan jo alettu ettimään niille hyvää kotia.. Kyllä me ollaan suunniteltu, että tuo pienimmäinen 2kk pitkäkarvanen ehkä jätetään meille. Ei niistä kaikista raski luopua! Ja sekin pittää sitten seurata, et miten se käyttäytyy pienten lasten kanssa.

Mulla oli taas viime yönä sitä vihlaisua alaselässä ja alavatsassa.. On se jännä kun se iskee illalla ja yöllä! Menis äkkiä nyt tämä aika, niin päästään kultsin kanssa käymään neuvolassa :) Onko teillä kuulunu eka neuvola käynnillä ne sydänäänet?
 
No me asutaan nyt matin kanssa kaksiossa, 55,5 neliötä. Kyllä me ollaan suunniteltu et jos tämä nyt vaan saadaan menemää loppuun, niin koitetaan saada asuntoa tuosta ihan kylän vierestä ja sitte kolmio.. Onhan se kuitenki jossain vaiheessa hommattava isompi kämppä kun se pikkuinen kasvaa ja tarvii omaa huonetta..

Ja nykyään saa hyvänkuntoisen kämpän paremmin jos on tosiaan tulossa tai tullut pienokainen.. Esim. Meidän tapauksessa. Me asutaan nyt täällä peräkylällä vanhassa kerrostalossa. Ikkunat vuotaa ja tulee kylmää, mutta muuten ok! Ei vauvan kanssa voi olla tämmösessä asunnossa, joten kunnan on pakko hommata parempi kuntosempi asunto. Mutta sekin on vasta sitten kesän/syksyn aikaan.. [:)]
 
Mä kysyin viimeksi neuvolassa noista eläimistä. Eli olen lähes kokoajan eläinpölyn kanssa tekemisissä. Kysyin että onko suurempi riski, että lapsesta tulee allerginen kun on niin paljon eläimiä. Niin meidän neuvolan täti sanoi että sen mielestä ei ole riskiä, tulee vain parempi vastustuskyky, tai jotain tällaista.

Meillä kuunneltiin ekalla neuvolakäynnillä sydänääniä ja ne kuului. Raskausviikot oli silloin 8+6

 
 
En nyt halua huolestuttaa ketään, mutta onko kaikilla kissan omaavilla odottajilla muistissa, että kissa saattaa tartuttaa toksoplasmoosia. Eli erityisesti kissan ulosteisiin ei kantsisi koskea. Toksoplasmoosihan aiheuttaa kehitysvammaisuutta ja tauti tarttuu herkimmin raskauden loppupuolella.

Meille hankitaan hoitopöytä yläkerran makuhuoneeseemme ja alakerrassa hoitopöytänä saa kelvata kodinhoitohuoneen pöytä, joka on sen 60 cm. Sukulaiseni vaihtaa edelleen vaippaa 1 ½ vuotiaalle lapselleen tuon kokoisessa pöydässä. Alustana on vain sellainen muovitettu pehmuste mitä saa esim. Prismasta (m. 15-25 E).

Mä sain kuulla ensimmäistä kertaa sydänäänet neuvolassa vasta raskausviikolla 17. Kävimme varhaisultrassa yksityisellä, mutta sielläkään ei ollut laitetta josta olisi sydänäänet kuuluneet.

Kaverillani kävi koirien kanssa jo raskausaikana niin että ne vaistosivat raskauden ja koirat alkoivat pitää odottavaa äitiä "lauman johtajana"! Koirista tuli todella tottelevaisia ja lapsen synnyttyäkään ei ollut mitään ongelmia, ennemminkin niin että koirat tulivat ilmoittamaan äidille, jos vauva oli esim. herännyt sängyssään. Mutta varmaan tuo on paljon koira- ja rotukohtaista.
 
Meillä kaksi kissaa. Emmekä aio niistä luopua, ellei ole ihan pakko. Neuvolassa tietävät, että kisuja meillä on. En ole kauhean huolestunut toksoplasmoosista. Siivoan jopa itse kissanhiekkalaatikon. Huolehdin hyvästä käsihygieniasta ja käytän kertakäyttöhanskoja hiekkoja vaihtaessa. Toksoplasmoosin voi myös saada huonosti pestyistä kasviksista jne. Harvemmin tätä toksoplasmoosia sisäkissoilla edes on. Näin siis olen lukenut netistä. En tiedä kuinka paikkaansa pitäviä tietoja, mutta en ole huolissaan asiasta.
 
Me asutaan kaksiossa. emme aio ainakaan nyt muuttaa isompaa. Kämppiä ollaan katottu, mutta vaan hinnan takia. Asumme siis vuokralla ja vuokrakämppää katotaan sivusilmällä...
 
Hei pitkästä aikaa! Minulla on pidellyt niin kiirettä, etten ole täällä ehtinyt hetkeen käydä. Monta sivua olikin luettavana alkutekijöiksi.[:)]

Eilen alkoi rv 20+0, eli puoliväli saavutettu! Perjantaina oli ru ja kaikki oli hyvin, la:ksi vahvistettiin 4.7. Tyyppi oli kasvanut valtavasti! Sukupuolta täällä Vaasassa ei kerrota kovinkaan helposti, päätettiin miehen kanssa odottaa muutenkin sitten sinne synnytykseen asti että kumpi sieltä tulee.. <3 Liikkeitä on tuntunut jo kolmisen viikkoa ja nyt ne ovat tosi selkeitä, mies vaan harmikseen ei ole niitä tuntenut, tyyppi lopettaa heti kun yritetään tunnustella..ehkä muutaman viikon päästä.

Kyselin silloin joskus muita masun kanssa rakentaneita.. Meillä on tilanne mennyt nyt siihen asteeseen, että tänään oli meidän kämpän eka näyttö!! Oon puunannu huushollia koko viikon, että jos tämä ei kaupaksi mene ainakin on suursiivot tehty alta pois.[:D] Mutta jos saadaan myytyä, aloitetaan samantien taloprojekti, avaimet käteen... Pitäkää peukkuja!

Meilläkin on kaksi karvakaveria täällä kotona, koiruuksia. Kovin lapsirakkaita ovat, vanhempi varsinkin, että ei tarvitse ainakaan pelätä etteivätkö tulokasta hyväksyisi. Eläin on tietysti aina eläin, että ainakin alkuun tutustutaan pikkuhiljaa.

Mulla ei ole vieläkään pahoinvointi täysin helpottanut. [:@]  Toisaalta alun 4x päivässä tilalla on n.4 x kk:ssa, on  parempi vaihtoehto.. Pepsodent hammastahna on ainakin pannassa!! Yäk. Muuten olo on mitä mahtavin, virtaa piisaa. Koirien lenkityksen lisäksi jumpassakin jaksaa vielä käydä kolme kertaa viikossa, toki tahtia on jo höllätty. Saa nähdä kuinka sitten kun masu kasvaa tästä... Painoa on tullut jo sen verran että uusi kymmenluku puntarissa on, mikä on tosi outoa(![:)]), mutta normaalia painonnousua silti. Mammavaatteetkin on saanut ottaa jo käyttöön, omat housut tuntuivat jo ahdistavilta. Mutta olen ylpeä kasvasta masustani! <3 Mieskin sitä katselee ihaillen. [:D] Verenpaine jatkaa matalaalinjaansa 100/50 (normaalistikin matala) ja hemoglobiini oli tipahtanut 116, saa nähdä antavatko rautaa ensikerralla.. Mutta väsynyt olo ei ole.

Oikein ihanaa odotusta teille kaikille! [:)]
 
Meillä on parivuotias labradorinnoutaja, joka on kuten labradorit yleensä, sydämellinen kaikkia ihmisiä kohtaan ja etenkin lapsia. Olen seurannut sitä viime aikoina ystävien lasten käydessä kylässä entistä tarkemmin ja aika hyvillä mielin olen hänen käytöksestään. Pienten lasten kanssa on erityisen varovainen ja isompien kanssa sitten retuutellaan nallea ja nuollaan poskia. Mutta tottakai silti täytyy totuuttaa varovasti ja muistaa huomioida myös hänet lapsen tullessa taloon. Kaveri on sitäpaitsi niin isokokoinen, että jo sen takia täytyy olla varovainen. Häntä on jo sellainen jötikkä, että sen viuhumisella saa tuhoa aikaan ihan ilman mitään tarkoittamatta [:)]
 
Mietin tässä, että miten te, jotka remontoitte vauvalle omaa huonetta, aiotte järjestää nukkumisen. Tarkoitan, että laitatteko lapsen nukkumaan omaan huoneeseen jo ihan alusta lähtien ja käytte sitten siellä ruokkimassa vai mikä on suunnitelma? Vai tuleeko vauvan sänky ensi alkuun ihan oman sänkynne viereen imettämisen helpottamiseksi? Meillä kun periaatteessa olisi yksi huone, jonka voisi laittaa vauvaa varten, mutta se on vähän kaukana omasta makuuhuoneestamme. Ajattelin, että jos laittaisi ensin sängyn oman sängyn viereen ja sitten kun imetyskerrat vähenevät, niin siirtäisi lapsen nukkumaan toiseen huoneeseen. Mutta mutta..., taitavat helpolla tottua siihen, että vanhempien vieressä köllötellään ja saattaisi siis olla hankalaa myöhemmin muuttaa nukkumispaikkaa.
 
Mulla on selkeesti pesänrakennusvietti meneillään. kun siivoan kaiken maailman komeroita ja muuta... Virtaa piisaa aina hetken aikaa kunnolla, mutta sen olen huomannut, että työntäyteistä päivää seuraa väsynyt päivä....  (kuten tänään, vedin juuri kaden tunnin tirsat...)
 
Mulla on myös todella arat rinnat. On oikeestaan aina ollut ja nyt tietysti vielä enemmän. Ei tulisi mieleenkään venytellä nännejä näin etukäteen, iik!
 
Kyllä täälläkin tiedetään toksoplasmoosista. Mies ei ole antanut edes käsineet kädessä mun siivota kissanastioita. Hyvä näin=)

Meillä vauvalle tulee 2 sänkyä, toinen alakertaan jossa saa päivisin nukkua, eli vauvan omaan huoneeseen ja sit yläkertaan meidän makuuhuoneeseen, jossa vauva yöt nukkuu.

 
Mulla otettiin toksoplasmoositesti joulukuussa kun lähdettiin trooppiseen matlkakohteeseen. Matka oli varattu jo keväällä ja raskaus oli matkan aikana just 11-12 viikoilla. Toinen testi oli tarkoitus tehdä sitten matkan jälkeen, jos sieltä olisi jotain sitten tullut.. varotoimenpide. Tuli ilmi sitten ennen matkaa että olin saanut sen joskus aikoja sitten, voidaan puhua vuosista. Ja että nyt sitten ei tarvinnut pelätä kun siihen kuulemma tulee immuniteetti. Lääkäri puhui kyllä niin sekavasti, ettei sitä maallikkona meinannut ymmärtää, mutta sen kohdan tajusin, että tästä ei ole sikiölle vaaraa. Kaiken maailman pöpöjä..
 
Maajussi, meillä laitetaan vauvalle oma huone, joka on vastapäätä meidän makkaria. Aluksi vauvan olisi tarkoitus nukkua pinnasängyssä meidän huoneessa (imettämisen helpottamiseksi), mutta puolen vuoden kieppeillä aion kyllä siirtää vauvan omaan huoneeseen. Kavereiden kanssa keskusteltuani, sitä kuulemma nukkuu paljon paremmin (sekä äiti että vauva) kun ei koko ajan kuule pienimpiä ääntelyitä. Ja jos vauvalla on oikeasti jokin hätä, niin huutoon herää takuuvarmasti. Kaikki makuuhuoneet ovat yläkerrassa. Alakertaan ei sänkyä tarvita, sillä meillä vauva tulee nukkumaan aina päivisin pihalla. Paitsi ehkä jos on ihan tuhottoman kuuma.
 
Hoitopöydän olemme hankkineet ja se tulee yläkerran vessaan. Tämä on loogisin paikka sille, koska on vauvan makuuhuoneen vieressä (jossa siis kaikki puhtaat vaatteet) ja siellä saa vauvan pyllyn pestyä helposti. Loppujen lopuksihan hoitopöytä on aika lyhytkäyttöinen, koska heti kun vauva osaa itse kääntyä, niin on melkein turvallisempaa vaihtaa vaipat lattialla pyyhkeen päällä.
 
Haahaa nyt onnistuin! En tosiaan oo mikää tekniikan ihmelapsi [:D] Ja noita eri linkkejäki neljä mistä piti arvailla et mikä toimii [&:]
 
Aurinkoista iltapäivää!
 
Kyllä se on moneen kertaan tieteellisesti todistettu, että altistuminen eläinpölylle vähentää allergisoitumista. Tietty yksilöllistä, mutta tässäkin tapauksessa poikkeus vahvistaa säännön.
 
Meillä on koti yhdessä kerroksessa. Aluksi pikkuihminen tulee meidän makkariin, joka on wc:n vieressä (samoin hoitopöytä tulee meidän makkariin). Todnäk puolen vuoden kieppeillä saa häädön omaan huoneeseen, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan. Lähipiirin kokemuksella paremmat unet sekä vanhemmille että lapselle, kuten Äitipuoli jo kirjoittikin.
 
Olin muuten viikonloppuna täissö tapahtumassa, joka vilisi harrastavia lapsia ja heidän vanhempiaan. Tulipa taas monta hyvää esimerkkiä siitä, millainen vanhempi en halua olla - ihan vihaksi pisti[:@]. Yhdet laittoi sairaan lapsen telkemään suoritustaan ja toiset taas lähtivät kesken omana lapsen suorituksen. kunpa sitten jaksaisi muistaa nämä jutut, kun asia tulee ajankohtaiseksi!!!
 
Lasten harrastukset on todella monisäikeinen juttu. Olen periaatteessa sitä mieltä, että lapsilla ei saa olla liikaa harrastuksia. Nytkin meillä menee illat (ja joskus viikonloputkin) siihen, että juostaan kiikuttamassa lapsia harrastuksiinsa. Mutta kaikki nämä ovat harrastuksia, joihin lapset haluavat mennä. Emmekä anna heidän ottaa liikaa harrastuksia (max 2 harrastusta/lapsi). Olen kyllä sitä mieltä, että yksi liikunnallinen harrastus lapsella olisi hyvä olla. Näin lapsi oppii pienestä pitäen liikkumaan ja oppii samalla toimimaan ryhmässä. Meillä onkin oikeastaan pidetty linjaa, että yksi liikunnallinen harrastus on oltava, mutta sen saa itse valita. Harrastusta saa vaihtaakin (ei tietenkään jatkuvasti), mutta sitten on tilalle otettava toinen. Niin, kyseessä siis kouluikäiset lapset.
 
Mielestäni pienille lapsille tarkoitetut harrastukset, esim. vauvauinti, musiikkileikkikoulu ym, ovat kivoja pienissä määrin. Samalla äiti pääsee vähän kotiympyröistä pois ja tapaa muita äitejä.
 
Mutta välillä kyllä näkee tapauksia, jossa lapset pakolla harrastavat vain vanhempien toiveiden mukaisesti esim. kankea, pulska tyttö baletissa, koska äiti olisi aina halunnut osata tanssia balettia. Ja lapset tarvitsevat myös leikkiaikaa.
 
Kuten Minnis sanoit, vielä kun kaikki teoriassa hyvät asiat muistaisi sitten kun ne ovat ajankohtaisia...
 
 
Heips!
Joko olette kysyneet kummeja vauvalle? Ja missä vaiheessa olette kysyneet tai kysytte?
Mun tekisi jo kovasti mieli kysyä kummeja ja varmasti tässä lähiaikoina kysymmekin. Ajateltiin runon muodossa kysyä ja teksti laitettais ultrakuvan taakse! Onko teillä muita ideoita kummiksi pyytämiselle?

Ja 25 viikko lähtee käyntiin.[:D]


 
Himmeli, kummeista.

Ollaan keskenämme saatu sovittua että pidämme ristiäisten sijaan nimiäiset. Mieheni on ateisti, itse kuulun kirkkoon mutta oikeastaan 'vain tavan vuoksi'. Aikaisemmin haaveilin myös kirkkohäistä mikä on ollut osa syy etten kirkosta ole eronnut.

Nimiäiset käsittääkseni voi järjestää oman näköisesti ja toivomme lapsellemme myös kummeja. Itse ehdotin siskoani ja myös mieheni ehdotti yhtä siskoistaan. Nämä kaksi on siis valittu jos vain suostuvat. Ajattelin odottaa kyllä syntymään asti ennen kuin kysyn mutta en sitten tiedä miten on tapana?

Muutenkin uskontokasvatuksesta ollaan keskusteltu paljon koska esim. lapsen mummi on uskovainen. Mutta mielestäni hyvä vaan jos lapsi saa vaikutteita erilaisilta ihmisiltä, vanhemmilla on kuitenkin suurin vaikutus ja vapaus opettaa lapsilleen oma näkemyksensä maailmasta.
 
Takaisin
Top