Kesämassun kasvattajat 2009

Huomenia kaikille!
 
Tänään olis sitten neuvola ja lastenlääkäripäivä, saas nähdä kuin meidän neito on kasvanut, laitan asiasta lisätietoa iltapäivällä. [:)]
 
äidiksi_2009 mitä lääkitystä olet saanut siihen ettei maito nouse? Mulle ei annettu muuta neuvoa kun tissität usein tai pumppaat, juot paljon, nukut hyvin (huvittava kommentti osastokätilöltä [:D] ) ja syöt riittävästi. Sitten kun nännit oli imetty riekaleille, hermo mennyt vauvalta liki tuhat kertaa, hirvee huuto ja äiskä itkee tihrustanu kaiken aikaa niin mieheni lämmitti korviketta ja sanoi että nyt saa riittää toi tuhraaminen missä molemmilla menee hermo. Vauva joi hyvin pullosta korvikkeen ja oli niin tyytyväinen että taas tuli itku siitä mielipahasta etten ollut itse kyennyt sitä mielihyvää hänelle antamaan. Ja sitä maitoa ei sitten todellakaan tullut, kolmisen viikkoa pumppailin ja juotin pullosta, koska neiti on niin hätänen että hermo meni heti jos maitoa ei alkanu heti tulemaan tissistä, paino ei alkanu nousemaan ihan toivotulla tavalla tissittelyn takia, koska imettämällä ei yhtään tiennyt minkä verran maitoa vauva saa, ja ilmeiseti liian vähänhän se sai, koska pulloruokinnan alotettuani neiti kasvaa huimaa vauhtia ja painokin nouseen hyvin. Ja neuvolan täti sanoi että tyhjän tissin tissittämisen ongelmana on se että vauva tottuu tyhjään tissiin ja siihen ettei se saa kuin muutaman tipan maitoa, eikä näinollen vaadikkaan lisää vaikkei maha ole täynnä [:(] Ja tuo oli kyllä viimenen  niitti mun tissittämiseen, ajattelin että pääasiahan on kuitenkin se että vauva saa tarpeeksi ruokaa, kasvaa ja voi hyvin, joten läheisyyttä nautimme sitten ihan muuten vaan.
 
Mutta nyt pitää lähtee aamutoimille ja kohti neuvolaa.
 
Sonja09, kerroin miehelle tuosta kommentista, että synnytys lähestyy, kun verenpaine nousee. No, mies teki päätelmän, että perjantaina se sitten syntyy [:D]. Tämäkään päätelmä ei kuitenkaan aiheuttanut muutosta pinnasängyn maalaamiseen. Kuulemma tänään maalaa. Eilen jo kerroin miten tuo sänky pitää pedata (eli mistä löytyy lakanat yms) siltä varalta, että sänky valmistuu vasta sillä aikaa kun ollaan sairaalassa. Täytyy sitä jotenkin koittaa vauhdittaa.

Pakko kai varautua tosiaan siihenkin ajatukseen, että maitoa ei tule. Tosin jos sukuuni tulen (äiti+siskot), niin ongelmaa ei ole siitä etteikö maitoa tulisi, vaan pikemmin päin vastoin. Miten teillä, joilla on ollut ongelmia maidon tulossa / nousemisessa, tihkuiko teillä maitoa nänneistä odotusaikana? Voikohan siitä päätellä mitään maidon nousemisesta? Meillä kysäistiin tuosta perhevalmennuksessa, ja siellä näytin olevan ainoa (olisko meitä 5-6 ollut), jolla maitoa on pikkuisen tihkunut jo odotusaikana (silleen muutama pisara yöpaitaan).

Enää viikko laskettuun aikaan...
 
Täällä kanssa hermoillaan imettämisen kanssa.. nännit niin arat ja rikki, että imetys ei ota onnistuakseen.. Tänään ostamaan rintakumeja.. Josko niistä olisi apu.. Korviketta täälläkin annettu.. Tosiaankin tuntuu siltä, että on epäonnistunut kun joutuu antamaan korviketta.. Itkuja täälläkin tiherretty...

onko teillä kokemusta sähkökäyttöisistä rintapumpuista?? kannattaako ostaa?? mulla nyt käsikäyttöinen.. ja hankaluuksia sen kanssa.. hermot menee..

Pojan keltaisuus huolestuttaa... Koko ajan hermoilen, että on liian väsynyt...

Huomenna onneksi neuvola.. Ajattelin ottaa mukaan korviketta,mutta miten sen siellä lämmittää? Imettämään en siellä ala.. kun muutenkin vaikeuksia.. saati sitten muiden edessä...
 
Täällä on tutti-, tuttipullo- ja rintakumisoppa kiehumassa...

Kaiko, käsittääkseni maidon nousu ja imetyksen onnistuminen eivät ole yhteydessä tihkumiseen raskausaikana. Erittyminen voi nimittäin olla niin pientä, ettei sitä huomaa tai sitten ei erity ollenkaan. Mie en oo huomannu, että ois tihkunu muuten kuin, että nänneihin on kuivunut valkoista riitettä.

Huomenna olis neuvola ja pe se kauan odotettu laskettu aika. Loppujen lopuksi aika on kyllä menny tosi nopsaan, paitsi nää viimeiset päivät=( Kovasti oon koittanu touhuta, ettei koko ajan vaan pohtis, että milloin mennään. Eilen tein pihahommia niin, että nyt on paikat hellänä. Pitää tänään hieman rauhoittua, jos pystyy...

Aurinkoista päivän jatkoa ja voimia kaikille.
 
On sitten ainakin selvinnyt miksi niitä imetysoppaita jaetaan joka paikasta! Yhtään niistä en ole kyllä lukenut, mutta alkaa tuntua siltä, että ne kaikki tulee vielä luettua moneen kertaan siinä toivossa että jostakin löytyy hyödyllisiä neuvoja siinä vaiheessa kun kaikki sairaalan ja neuvolan ohjeet on kokeiltu kymmeniä kertoja... Vaikeaa tuntuu olevan kovin monella, siitä voisi päätellä että samat ongelmat odottavat minuakin. Jos nyt näitä juttuja etukäteen lukeneena osaisin edes jotenkin suhtautua asiaan järkevästi, kotiin ostetaan ainakin valmiiksi korvikkeita ja pari tuttipulloakin on jo varmuuden vuoksi ostettuna.

Omasta mielestäni olen voinut viime viikkoina yllättävän hyvin, jotenkin kuvittelin että ei jaksa enää tehdä mitään viimeisinä viikkoina. Tietysti väsyttää välillä, kun on yöheräily-harjoituksia niin usein, mutta muuten menee vielä ihan hyvin. Varsinkin aamupäivisin tuntuu olevan virtaa ihan hyvin, iltaa kohti vauhti aina hidastuu. Ja supistuksiakin on välillä iltaisin, tosin niitä harjoitusversioita ilman kipuja, mutta onhan tässä vielä aikaa.
Sairaalakassiakin aloitin pakkaamaan varmuuden vuoksi, ei siellä montaa tavaraa vielä ole, mutta aloitettu kuitenkin. LA on kuitenkin jo vajaan kahden viikon kuluttua, jos masuasukas vielä ottaa jonkunlaisen loppukirin eikä viihdykään paria ylimääräistä viikkoa sisätiloissa...
 
Heips kaikille!

Tulin vierailemaan toukokuulaisten puolelta tänne ja pakko ottaa hieman osaa teidän imetyskeskusteluun (toivottavasti ei haittaa että tunkeudun [:)]).

Mutta siis.. Tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu kun imetys alussa takkuaa. Luulin ite kun olin raskaana että imetys on ihan helppo nakki; tissi vaan vauvan suuhun ja siitä se lähtee. Mutta eipä ollutkaan! Maito kyllä nousi ihan hyvin, noin kolmantena päivänä synnytyksestä. Aluks tuntuikin että se ihan hyvin alkoi mutta sit kipeyty nännit. Ja sattui ihan hemmetisti kun neiti nappas tissistä kiinni! [:@] Molemmat nännit meni rikki ja koko imetys alko takkuamaan. Oli myös hankaluutta löytää kunnon imetysasentoa.

No sitten vielä iski rintatulehdus... [&:] Olin tosi kipee ja kuumetta 39 astetta. Eli rintatulehdus, molemmat nännit rikki, asento aina hankala (tuli itellä niskat+muut paikat kipeeks) että meinasi kyllä huumori loppua!
Muistan kun monesti itkin ja imetin... Varsinkin ne ekat imasut oli yhtä tuskaa ja tuskan hiki nous pintaan kun ajattelikin tissin laittamista tytön suuhun.
Sanoin monesti miehellekin että jos tää ei ala helpottaa niin lopetan koko homman ja siirryn korvikkeisiin kokonaan!

ONNEKS kuitenkin jatkoin urhoollisesti ajatellen päivän kerrallaan ja nyt vihdoin 7 viikkoa synnytyksestä imetys tuntuu hyvältä [:)] Näin on ollut parin viikon ajan. Eli minulla ainakin se reilu kuukausi meni että imetys alko helpottaa. Ajoittain vieläkin ekat imasut nipistää mutta se on niin pientä kipua että hyvin kestää.

Joten tsemppiä kaikille kenellä on imetyksen kanssa ongelmia! Koittakaa jaksaa ainakin se kuukaus yrittää ja hakekaa apteekista Bepanthenia tai Lasinoh rasvaa jos nännit on rikki tai kipeät, minulla ainakin tuo lansinoh autto enemmän. Ja rintakumia käytin 1-2 viikkoa, oli myös hyvä apu. Ja ilmakylpyjä suosittelen myös, haavat paranee nopeammin. [:)]

Hyvää kesän jatkoa kaikille!! [:)]

Vielä lisäystä että tarkoitin tän lähinnä niille kellä maitoa tulee mutta imetyksessä muuten ongelmaa. Sehän on tärkeintä että vauva kasvaa ja voi hyvin joten jos maitoa ei ala tulemaan niin tottakai korvikkeet käyttöön. [:)]
 
Hellurei taas!
 
Neuvolassa käyty ja lääkäriäkin käytiin moikkaamassa, lady 54cm ja 4000kg eli hyvin kasvetaan. Lääkäri tutki tyttösen ja kaikki on oikein hyvin, ei huomauttamista ja tänään ei edes pissattu pöydälle... [;)]
 
KaiKo : ennen synnytystä minäkin luulin että tottakai minulta tulee maitoa ihan normaalisti, koska äitini imetti minua ja siskoani yli 6kk molempia ja sisareni imettänyt molempia lapsiaan esikoista 7kk ja kuopusta 8kk ja minulta tuli sitten ne hikiset tipat ja siihen loppui.
 
idaho : mulla on sähköinen pumppu ja olen ehdottomasti sen kannalla, mikäli tarttee enemmän pumppailla. Sehän toimii myös pattereilla, joten helppo ottaa myös matkalle mukaan.
 
Ja eiku syömään!!!!
 
Helpottavaa jotenkin kuulla, että muilla imetyksen kanssa samoja onkelmia.. kai nä sitten täytyy jaksaa.. Nämä kivut siis.. toivottavasti löydetään pojan kanssa yhteinen sävel ja imetys alkaa sujumaan.. nyt annettu muutama syöttökerta pelkkää korviketta.. nännit niin arat...
 
Moi Killi,
 
Lääke jota maidonnousuun määrättiin on nimeltään Primperan. Se on pahoinvointilääke, joka sivuvaikutuksena saattaa nostattaa maitoa. Tuota määrätään ilmeisesti aika useasti maidonnousu ongelmiin, ainakin näin olen ymmärtänyt.
 
Huomenia!

Neuvolassa käyty vaihteeksi ja sitten vaan odotellaan... Papunen jumppasi kovaa vauhtia, mutta ilmeisesti oli vihdoin laskeutunut hieman ainakin tunnustelujen ja puoli senttiä pienentyneen sf-mitan perusteella - toivottavasti!!! Pitänee viettää päivä lasketumista ja kiinnittymistä edistävien asioiden parissa...toivossa on hyvä elää... Maanantaiksi sain ajan lääkärille, joka katsoo kiinnittymistä ja kainaloon ilmestynyttä märkivää pattia - kiva lisä muiden vaivojen oheen=(. Torstaille varattiin seuraava neuvola-aika, toivottavasti jää käyttämättä!

Päivällä vointi ok, mutta yöt alkaa olla tuskaisia etenkin aamua kohden. Lonkat on niin hellänä, ettei meinaa voida olla kyljellään ja muutenkin koskee joka paikkaan ja vatsaa aristaa, sängystä ei meinaa ilman apua ylös päästä. Viime yönä piti taas ottaa Rennieitä, kun heräsin sappinesteet suussa, YÖK! No kaipa tätä vielä hetken kestää.

Meitä pallomahoja ei kai taida enää monta täällä olla?! Itsekin siirtyisin mielummin keskustelemaan vauva-asioista;) Alkaa olla pukamat ja muut ihanuudet aika loppuun kaluttuja aiheita...
 
Toivottavasti Minnis pääset pian siirtymään pallomaha-kaudesta vauva-aikaan; mua kyllästyttää tämä mahan kans oleilu jo vaikka vasta 39 viikko menossa. Eikä toivoakaan, että tulis kiire sairaalaan vielä vähään aikaan, sf-mittakin kasvanut puoli senttiä viime viikosta (ja sama th mittasi). Muuten oli kaikki kunnossa aamulla neuvolassa käydessä, paino oli vaan vaihteeks hypännyt kunnolla ylöspäin. Se voi olla kyllä turvotusta kaikki, kun oli aamulla herätessä sormetkin ihan punkerot.
Jotain kivaa tekemistä yritän keksiä, että kuluis aika paremmin. Viimeisimpänä projektina on mobilen rakentelu... Outoa, mutta pitää mun jotain edes aavistuksen hyödylliseltä vaikuttavaa tehdä, kun sitä siivousvimmaa ei tunnu osuvan mun kohdalle ollenkaan!
 
Erityissympatiat muille mahan kanssa sinnitteleville kanssasisarelta. Vaikka vointi on edelleen ihan tavallisen hyvä (paitsi öisin kyljet ja reiden syrjät puuttuu pahasti) niin silti alkaa ärsyttää tämä tietämättömyys syntymäajankohdasta. Olisi aika paljon helpompi orientoitua jos tietäisi vaikka päivämäärän kahden viikon päästä. Ja kyselijöitä on riittämiin ja jatkuvasti saa vastata vaan, että kyllä se tän kuun aikana tulee. Päivät on tänään siis 39 + 3 eli käynnistys on neuvolan mukaan viimeistään heinäkuun viimeisellä viikolla.

Kiitos taas kaikille vauvan koko -huoltani helpottaneille. On kyllä totta, että useammin olen kuullut kokoarvion hyppäävään yläkanttiin kuin olevan alakanttiin. Se lohduttaa. Lisäksi kuulemma synnytyskipujen ja vauvan koon välillä ei ole olemassa korrelaatiota, joten ehkä se on eniten omissa mielikuvissa se pelko jättivauvasta ja sen saattamisesta maailmaan.

Jännää on muuten myös se, että omat ajatukset ja mielikuvitus riittää helposti synnytykseen mutta ei juurikaan sen jälkeiseen aikaan. Mies taas ajattelee selkeästi enemmän aikaa sitten kun vauva on jo maailmassa.

Perätilasta  vielä sen verran, että vauvan kääntymistä voi yrittää helpottaa oleilemalla konttausasennossa joko kämmenet lattiassa tai kyynärpäät lattiassa 15 minuuttia kerralla. Tässä asennossa vauvalla on eniten tilaa kääntyä. Helsingissä on kuulemma myös joku lääkäri, joka antaa akupunktiohoitoa, jonka tarkoituksena on avittaa vauvaa kääntymään! Mulla siis vauva olikin kääntynyt itsestään, mutta ennen kuin sain tästä varmuuden kuulin useampia onnistuneita tarinoita sekä perätilasynnytyksestä että sektiosta.

Mini  - hienoa kuulla, että sektiokokemuksesi oli positiivinen ja onnea kovasti siis!! Tsemppiä, jaksamista ja voimia vielä alkuaikoihinkin. On hienoa, että te kaikki synnytyksen kokeneet olette jaksaneet tulla jakamaan tänne kokemuksianne ja kertomaan tarinanne. Siitä on meille odottaville vielä hurjasti apua.

Itsellä seuraava neuvola ensi viikon keskiviikkona. Silloin pitäisi tavata toista kertaa raskauden aikana varsinainen oma neuvolaterkkarini. Mulla on ollut hurjasti huonoa tuuria ja olen tavannut kaikkiaan neljää eri terkkaria neuvolassa koko raskauden aikana.

 
 
Hei taas kaikki!
 
Kyllähän se oli tiedossa että lapsen tulo muuttaa elämän  täysin, mutta mut on ainakin yllättänyt se, kuinka todella 100% ajasta menee vauvan hoitoon ainakin näin alussa. Ja ekan lapsen kanssa siis. Koko ajan mietityttää miten asioita pitäisi tehdä: esimerkiksi kun vauva kakkaa syöttäessä, niin pitääkö sen vaippa vaihtaa heti vai vasta ruokailun jälkeen - ja silloin se taas on yleensä uninen tai nukahtanut, jolloin pyllyn pesu tuntuu vähän ikävältä (plus se saattaa silloin herätä ja haluta lisää ruokaa)??
 
Me ollaan käyty pari kertaa lyhyellä kävelyllä vauvan kanssa, ja varsinkin eka kerta oli taatusti hauskan näköistä: parinkymmenen metrin välein jompi kumpi pysähtyi tarkastamaan ettei vauva ole tukehtumassa kaikkiin niihin vällyihin joihin olimme sen kätkeneet. Ihanaa kun on kesä niin että ilma on lämmin ja kostea, se on hyvä vauvalle!
 
Onko teillä ongelmaa vierailijatulvasta? Kavereita meillä ei ole vielä juuri käynyt, mutta innokkaat isovanhemmat ja kaikki paikalle sattuvat sukulaiset ramppaavat täällä joka päivä. Varsinkin molemmat mummot: "Tulin tuomaan tämän mehupullon" ja "ostin tällaisen pyyhkeen vauvalle" (joka piti tietysti tuoda saman tien). Tietysti on kiva ja terveellistäkin että näen muitakin ihmisiä kuin vain pikku murusen ja miehen, mutta vie se vähän kyllä voimiakin. Varsinkaan en jaksaisi yhtään keskittyä kuuntelemaan muiden ihmisten asioita juuri nyt...[:)]
 
Mutta kyllä tätä jaksaa, kun ajattelen että kuukauden päästä elo on jo varmasti helpompaa - ainakin jotain rutiineja on, ja ehkä osaan olla huolehtimatta liikaa.. Neiti herääkin kohta, ja edessä on taas tuntien ruokailutaistelu. Tai sitten ei. Päivisin se on ihan ok, mutta yöllä mä meinaan nukahtaa istualtaan, ja kaikkia lihaksia särkee. Enkä mä vieläkään osaa nukkua päiväunia, mikä on HUONO juttu!
 
Kovasti voimia sekä mahakkaille ja äideille! Kyllä me hyvin näitä murusia hoidetaan ja kasvatetaan joka tapauksessa! 
 
Juu todellakin yllätti kuinka kiinni tuossa vaavissa on. Minäkin hermoilin enemmän sitä synnytystä, kuin tätä sen jälkeistä aikaa. Mitään ei oikeen ehdi tekemään. Koneelle pääsen silloin kun poika nukkuu.. (todella harvoin nykyään) ja silloin kun mies saa pojan rauhalliseksi.. Sylissä koko ajan tai tissillä.. vaipan vaihdosta sain sen neuvon, että ennen syöttöä kannattaa vaihtaa.. alkuvaiheessa ei haittaa vaikka kakat siellä muutaman tunnin on.. Lämmittää vaan mukavasti vaavia..[:)]

Itkua tuherretaan vuorotellen kummatkin.. poika ja äiti.. Toivottavasti ei ole masennusta.. Näyttää kovin siltä että koliikkivauva meillä.. todella kivat ajat siis tulossa...[:(]
 
Kieltämättä tässä odottaa, että voisi ottaa osaa imetys/nukkumiskeskusteluihin. Mieskin kyselee aina vähän väliä, että supistaako. No juu, supistaa kyllä, mutta ne on noita kivuttomia harjoitussuppareita.

Tänään saatiin pinnasänky koottua (eilen maalattu) ja petasinkin sen. Pitäisikö kissat pitää poissa siitä aina, vaiko vain silloin, kun vauva ei ole siinä? Tai riittäiskö se, että opettaisin kissoille, että siihen saa mennä vain jos tuo peitto on sen päällä (puolivalmis peitto kuvassa, mutta voihan sitä puolivalmiinakin jo käyttää...). Ns. päiväpeitoksi/kissapeitoksi tuon muutenkin suunnittelin. Kun tuskin aina muistan makkarin ovea kiinni pitää. Öisin suljetaan ulos makkarista kissat toki.

Päikkäreiden nukkuminen tuskin tulee olemaan mulle ongelma. Viimeiset pari viikkoa olen melkein joka päivä ottanut päikkärit (n. 1 h), ainakin jos olen kotona ollut iltapäivällä. Siis sen lisäksi, että nukun öisin 8-9h. Täytyy nukkua varastoon kun kerta nukuttaa [:D]
 
Hei!

KaiKo ja ihanat rakkaat kisut. Lempeästi suosittelen, että opetat kisut pysymään kokonaan pois vauvan sängystä. Ihan turhaa altistaa vastasyntynyttä eläinpölylle ja kissankarvoille. Vaikka eläimet niin ihania onkin, niin pikkuisen teve tulevaisuus on tärkeää.

Pienikin altistus suojamattomille keuhkoille voi altistaa allergiaan tai astmaan. Lisäksi vauvan patjan olisi suositeltava hankkia ihka uutena. Perintöpatjat ovat AINA imeneet sisäänsä sievoisen määrän mikropöpöjä.

Ps. En halua pelotella ollenkaan. Mutta, jos ne kisut  oppii jotenkin vältää pikkuisen sängyn, niin ei siitä varmasti haittaa ole.
 
No tänään koittaa vihdoin se kauan odotettu laskettu aika! Tuskinpa kuitenkaan kuulun siihen 5%, jotka juuri silloin synnyttävät... Nyt alkoi ne todelliset piinapäivät ja odotus. Eilisiltana alkoi jo supistella semikipeästi ja tiheään, mutta loppui nopeasti=(. Yöllä sitten, kun koitin vääntäytyä vessaan, niin mieskin ponkaisi ylös, että joko mennään... Pitänee tänään lähteä vetämään porrasreeniä...

Heti pitää kommentoida KISSA-ASIAA. Ilman muuta Kaiko kissat kannattaa opettaa pysymään kokonaan pois vauvan sängystä, ettei satu vahinkoja. Mutta allergia ei todellakaan ole suuri uhka, pikemminkin päinvastoin. Tutkimusten mukaan altistuminen eläinpölylle nimenomaan vähentää eläinallergioita. Kissojen mukana voi kulkeutua muuten kaikkea vauvalle epäsopivaa (pöpöjä, punkkeja jne.) tai ne saattavat mennä nukkuvan lapsen päälle.

Vauvavalmisteluiden myötä tulee todellakin mieleen mitä ihmeellisempiä, yhtäaikaa tärkeiltä ja pöljiltä tuntuvia kysymyksiä (kuten tuo vaipanvaihtoesimerkki). Itse pohdin, että voiko samassa huoneessa olla lapsen kanssa tuuletin päällä, kun ovat niin kylmäarkoja? Toisaalta, jos lapsen suojaa suoralta puhallukselta, niin ei kai sen pitäisi olla ongelma?! Sitten tuli mieleen, kun keitin tutteja, että entäs tuttikotelo?! Mitä hyötyä on keittää tutit, jos ne laittaa sitten "likaiseen" tuttikoteloon? No vastaus löytyi onneksi kotelon sisältä eli senkin sai keittää.

Taidanpa lähteä vielä hetkeksi loikomaan ja kuulostelemaan vointia.
 
Saatiin Naistenklinikalta "perusresepti" eli kun vauva herää niin vaipan tarkistus / vaihto ja siitä rinnalle. Jos vauva nukahtaa tissille niin voi siirtää suoraan nukkumaan. Joskus syötöllä kuulee tai haistaa että nyt tulee tavaraa niin yötä vasten en ole laittanut likasella vaipalla nukkumaan. Muuten pienen pissan tai kakan se kestää hyvin jonkun aikaa. Näin meillä...

Työnjako on ollut että mies vaihtaa vaipat ja tekee suurimmalti kotitaloushommat ja minä imetän. Nukkuminen onnistuu parhaiten niin että mies hoitaa yösyötön yksin kun taas minä hoidan vauvan aamusta ja mies saa nukkua pidempään. Kaikki pitää koko ajan suunnitella. Nytkin vauva nukkuu ja pitäisi nopeasti mennä suihkuun [:D]

Tosiaan, meillä on alkanut vakiintua käytäntö että vauva saa 90 % rintamaitoa. Lisäksi annetaan korviketta puolenyön aikaan jolloin imetysmaratonista ei tulisi ikinä loppua. Näin vauva nukkuu n. 5 tunnin yöunet putkeen ja vanhemmatkin saa levättyä [;)]

Sonja09, tiedän miltä tuntuu kun sukulaisia riittää! Kiva että käyvät mutta joka kerta kun meillä on vieras niin se on yleensä se pieni aika jonka muuten käyttäisin päiväuniin. Melkein poikkeuksetta vierailupäivien illat ovat menneet itkuksi väsymyksen takia. Puhuttiin miehen kanssa tästä ja sovittiin että otetaan sukulaiset vastaan silloin kun vauvan kanssa touhuttaisiin joka tapauksessa. Eli sanotaan että voivat tulla esim aamupalalle, meidän kanssa lounaalle tai vaunukävelylle. Iltapäivä klo 15-18 on se aika kun itse yleensä voisi ottaa tirsat, joten silloin ei enää pyydetä vieraita.
 
Kyllä tuosta kissa-asiasta on tullut vängättyä esim. anopin kanssa. Hän kun varoitteli, että emme tule antamaan ikinä anteeksi itsellemme, jos(kun) lapsesta tulee astmaatikko ja allerginen kun meillä on kissoja. Mutta kuten Minnis totesi, itse asiassa tutkimukset osoittavat päinvastaista. Ja muistan lukeneeni, että myös äidin raskaudenaikainen altistuminen eläinpölylle olis vaan hyväksi. Terveisiä siis torkuilta telkkua katsellen kissa kainalossa. Syliin kun ei enää oikein mahdu.

Joku varoitteli, että kissat tunkevat vaunuihin. Enkä yhtään epäilisi näin käyvän. Jostain syystä nuo ovat (toistaiseksi) pysytelleet poissa vaunuista, vaikka vaunut ovat olleet sisällä. Tänään tosin toinen otti torkut siellä vaunujen alalaatikossa, mutta sitä en viitsi kieltää, kun ei siellä vauva oleile. Jospa tänään aloittaisin komentamaan pois pinnasängystä. Oppivat nuo ainakin sen, että sinne ei saa mennä, kun me näemme. Se on sitten eri asia mitä tapahtuu, kun emme ole vahtimassa... Sinänsä punkeista yms. ei ole kovinkaan todellista vaaraa, koska nuo ovat sisäkissoja, jotka ulkoilevat vain verkotetulla terassilla, sekä silloin tällöin kanssamme valjaissa.

Eilen illalla ekaa kertaa supisteli hiukan enemmän, ei vieläkään kovin kivuliaasti. Mutta nukahdin sitten. Mielessä kuitenkin kävi jo, että lähtö tosiaan lähestyy. Tosin tuntuu, että vatsa on muutenkin niin pinkeä, että ei noita harjoitussuppareita edes huomaa.

Mä voin jo kuvitella, että kun vauva on syntynyt, niin soittelen siskolle (jolla siis 2 vee ja 5 kk lapset) koko ajan ja kyselen 'tyhmiä'.
 
No niin! Taas kerran on käyty äippäpolilla. Vauva edelleen perätilassa ja kokoarvio 3,8kg. Kävin lantiokuvassa ja ens maanantaina saan niistä tietoa lisää. Lääkärit oli sitä mieltä ett synnytys alakauttakin on mahdollista, mutta kun vauva on lähes 4 kilonen niin sektio vois olla parempi vaihtoehto tässä tilanteessa. Vauva on siis peppu alaspäin ja niin alhaalla että tuskin enää kääntyy. Perjantaille antoivat uuden ajan, mutta taidan pyytää sektioaikaa maanantaina kun soittavat lantiokuvista. Pitää ny miettiä viikonlopun yli asiaa ja keskustella miehenkin kanssa. 
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top