kesäkuun vaavit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Miilo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heissan mammat! Joka päivä lueskelen, mut ei vaan jaksa ite kirjotella mitään! Mut jos nyt vaikka reipastuis!
Tänään käytiin ultrassa (istukka-kontrolli), ja kaikki oli hyvin vaavelil. Istukka noussu pois edestä, ja vaavi pää alaspäin siellä köllötteli! Kovasti varjeli jalkoväliään vieläkin, eli loppuun asti mennään  sukupuolen arvauksella, sekä äidin vaiston kertomalla! [:D]

Julmettu flunssa iski päälle viime perjantaina, ja tuntuu vaan pahenevan koko ajan...olot on tosi kurjat ja väsymys kova! Sattumalta vaan kahdella vanhimmalla lapsosella on/oli täs viikon sisää synttärit, eli on niinkun vieraita riittäny! Huomen viel tytön kaverisynttärit pitäis jaksaa kestitä (8 viis-kuus-vuotista [:-]), ja sit hellittäis!! Luojalle kiitos parasetamolista! (vaikka se ei kauaa autakaan). Loppuviikon tämä mamma meinaa levätä ihan tosissaan!!!

Pakko purkaa tänne paskaa oloaan, kun ei viitsis miestä koko ajan kiusata purnauksella! Anteeksi teille!!
Mutta..kertokaahan oonko mä ihan paska ihminen, kun en ole yhteyksissä, enkä anna lasten tavata heidän "isomummoaan"...

Tapaus on siis seuraavanlainen: Mun kaksi vanhinta lastani on edellisestä liitosta, josta olen lähtenyt lätkimään silloin kun lapset oli 2,5 sekä 1/2-vuotiaita! seuraavan vuden lapset tapasivat "isäänsä" vielä muutaman kerran, mutta sen jälkeen eivät ole enää tavanneet kuin satunnaisesti ja viimeiseen kahteen vuoteen eivät ollenkaan! (ja hyvä niin!!!!) Exsäni on väkivaltainen, käyttää huumeita ja on oikein perus-esimerkki narsistisesta ihmisestä! Hän pahoinpiteli minua, ja siksi sitten vihdoin lähdinkin!
Koko miehen sukuun en ole ollut missään yhteyksissä eron jälkeen, enkä tule olemaankaan! Ainut kuka on väkisin yrittänyt pitää lapsiin yhteyttä on tämä ed. main. iso-mummo! Mutta koska hän laukoo suustaan mitä järettömämpiä asioita ,kuten että naista on hyvä vähän piestäkin, jos se vaan kerran "mäkättää", tai että avioliitossa nyt sattuu ja tapahtuu (tämä silloin kun minulla naama sinisen-kirjava) ja että sen kanssa pitää vaan elää, niin en halua lasteni olevan tekemisissä hänen kanssaan.

Hän sitten soittelee, ja pamauttaa pihaan ja väkisin sisälle (ilmoittamatta), vaikka minä en vastaa hänen puheluihinsa, enkä todellakaan halua hänta sisälle meidän kotiimme!! Lapsilla on hyvä isä ("uusi" mieheni), ja hyvin tasainen, rauhallinen, elämä. Niitä jälkiä joita pahoinpitelyjen näkeminen esikoiseeni jätti, on korjattu pitkään ja hartaasti. Mutta nyt elämä hymyilee ja voin vihdoin sanoa lastenkin olevan onnellisia ja rauhallisia! Tasainen tylsä elämä on ihanaa!

Olenko siis väärässä kun en tuota iso-mummoa elämäämme halua!! Mielestäni minulla ei ole velvollisuutta pitää häneen yhteyttä, vaan lapset saavat sitten vanhempina itse valita haluavatko kyseisen ihmisen osaksi elämäänsä!! vai kuinka!

Anteeksi tämä purkaus ja pitkä tarina! Toivottavasti tästä edes jotain saa selkoa!! [:)]
 
YLPEÄ MAMMA.. Kuinka tietoisia ne sun lapset on niiden oikeasta isästä? Ymmärtävätkö kuka se iso-mummo on jne? Tähän varmaankin pätee ne samat säännöt kuin muihinkin vähänkin vaikeisiin sukulaisuus suhteisiin, joihin on periaatteessa "pakko" olla yhteydessä. Itehän sä sen päätöksen tietysti teet, että annatko vai etkö anna lasten tavata mummoaan, mutta onko noista tapaamisista ihan oikeesti lapsille haittaa, vai tuntuuko ne tapaamisista VAIN susta rasittavilta? Kuinka kauan uskot, että tuo mummo ylipäätään on hengissä? Koska sen mummon puheet ei uskoakseni hirveästi sun lapsiis vaikuta, kunhan tuo tapailu ei ole tyyliin viikottaista.
Mulla oli ex-anoppi vähän vastaavanlainen, tai siis sen jutut oli jotain niin.. huh huh. En käynnyt siellä kuin pari kertaa vuodessa, ja ne käynnit todellakin riitti mulle. Lapset kävivät isänsä kanssa, koska kuitenkin pidän tärkeänä sitä, että lapsilla on isovanhempia. Tai no ylipäätään tuttuja vanhoja ihmisiä.
Jos olisin sun asemassa, en kaiketi kieltäisi tapaamisia, mutta sanoisin ihan päin naamaa, että järin usein niitä en halua. Ja joka kerta ilmoitus ennen pihaan ajoa.

Mulla on karkin syönti VÄHENTYNYT. Suolaistakaan ei tee juuri mieli syödä, ja silti painoa tullut jo sen 16kg. Muutama kilo ehtii vielä tulla [:D][:D]
 
Samoilla linjoilla katusutariinan kanssa.. Mutta en kyllä tahtois, että joku sukulainen kylväis ajatusta omille lapsille, että on ok jos isä on lyönyt äitiä tai miehet naisia ylipäätään. Onneksi oot lähteny tosta suhteesta vielä kun lapset olleet noinkin pieniä, niin ei hirveesti luulis huonoja muistoja lapsille jäävän.Toivon vaan että olis omakin äiti aikanaan tehnyt saman ratkaisun ajoissa, ettei ihan kaikkea tarvis itse muistaa. Mutta olenpahan ainakin jotain oppinut oman äitini virheistä, ettei tarvi kaikkea kokea oman kantapään kautta, tai siirtää omille lapsille. Tosin ei ole sellasesta mitään pelkoakaan tässä suhteessa.
 
mohomaha: Jaa karkkihimo vai [8D], samassa veneessä ollaan... Aikaisemmin en juuri karkkia syönyt (suklaata kyllä silloin tällöin) mut nyt menee kaikki makea; karkit, pullat, kakut, munkit ja JÄÄTELÖ. Mä jopa laitan teemukiin 6 lusikallista sokeria [&:].

Ylpeä mamma: Aika kinkkinen tilanne. Ymmärrän hyvin että et halua iso-mummoa elämäänne. Mutta mutta... Miten lapsesi, haluavatko he nähdä iso-mummoa, oletko kysynyt? Jos he haluavat, niin mielestäni sitä ei voi silloin kieltääkään. Voisit hyvinkin jutella asiasta mummon kanssa, selittää miksi et halua olla tekemisissä koska tilanne on varmasti sinullekkin aika stressaava. Hän on muistutus siitä vanhasta elämästä josta olet onneksi päässyt pois.

Omaa napaa: Täällä tilanne edelleen rauhallinen [:)]. '
Mulla iski silloin sairalaassa paniikki kun hankinnoista puuttui vaikka mitä joten eilen haimme Baby Oz:sta vaunut+sadesuojan+hoitolaukun (Brio Happy Kombi), turvakaukalon (Britax Baby Safe plus), hoitoalustan ja vauvajumpan (Brio). Mukaan tarttui muutama vaatekappalekkin ja harsoja. Täytyy sanoa että kyllä helpotti, sekä oloa että lompakkoa [8D] (tasan 700€ meni, mies kyllä sai puhuttua aika hyvät alennukset). Nyt alkaa olemaan kaikki koossa, äitiyspakkausta edelleen odottelen.

Koiraihmiset: oletteko harjoitelleet koiranne/koirienne + vaunujen kanssa liikkumista? Mulla kun on 2 pientä ja pirun liikkuvaista koiraa niin ajattelin lähteä jossain vaiheessa harjoituslenkeille. Toisen koiran olen ajatellut kiinnittäväni juoksuhihnasysteemillä vyöterölle (siis sitten kun vauva on syntynyt) koska sillä on tapana singahdella sinne tänne ja se vetää kieli sinisenä ja toisen hihnan pidän kädessä (koska on rauhallisempi tapaus ja kulkee kauniisti remmissä). Kauniisti kävelemistä ollaan kyllä treenattu (ilman kärryjä) jo viikkoja ja onneksi tuloksiakin on jo saatu aikaiseksi mutta vielä riittää työmaata.
 
Karkin syöntiin : Siihen ei ole tullut minkään sortin "himoa". Mutta täälä kans on tuo jäätelö [:)][:)][:)]Jäätelöä voisin syödän ihan paketista päin litroittain[8D] Ja ei ole väliä onko jäätelö ihan tavallista vanilia jäätelöä vai mehujäätelöä vai kenties jotain siitä väliltä; kaikki menee[8D][:D]


Ylpeä mamma --- Ei tuollaisiin tilanteisiin ole olemassa ns. oikeaa ratkaisua ja/tai keinoa. Nuo asiat ovat varmasti vaikeita mietittäviä. Lapsetkaan ei oikein ymmärrä tilannetta. hmmm.. noihin on todella vaikea edes antaa ns. " vinkkejä" koska kaikki tapaukset ovat erilaisia. Itse kans miettisin, että nauttiiko lapset olla hänen seurassaan ? Ja en myöskään tahtoisin, että omille lapsilleni höpötettäisiin koko ajan että on ok, jos jos löydään tai mies on väkivaltainen yms ! Koska asia ei todellakaan ole niin ! ! Ennemminhaluan korostaa, että niin EI iki päivänä tehdä kenellekään. Sinä kuitenkin olet sinun lapsiesi paras asiantuntija ja vain sinä tiedät mikä heille on parasta. Ei kukaan muu voi sitä sanoa tai määrätä. Asioilla kun on niin monta puolta. Varmasti uskon, että olen ajatellut kaikelta kannalta asiiaa. Mutta et minusta ole mitenkään väärin tehnyt, kun et ole antanut/halunnut lapsiesi tapaavan isomummoa. . .
Mä olen myös itse elänyt elämäni uusioperheessa. Ensin ensimmäiset 8 vuotta yksin; tai siis kahdestaan äitini kanssa. Oma äitini myös lähti biologisen isäni luota,kun olin puoli vuotias. Syystä, että ; alkoholin käyttö oli joka päivistä, ei töitä, vain velkaa, uhkailuja, kiristystä ja pettämistä. Äidilläni on/oli yksinhuoltajuus. Isääni olen kuulemma eron jälkeen nähnyt 2 kertaa; joista en itse mitään muista, koska niin pieni kun olin.
Biologisen isäni äiti; eli "mummoni", on 17 vuoden ajan lähetellyt äidilleni uhkauskirjeitä yms. että äitini ei muka anna heidän tavata minua. Joka ei paikkaansa pidä. He eivät vain itse ole tahtoneet. . . Lopulta isäpuolellani, jota pidän isänäni, meni hermot ja hän kielsi totaalisesti, kaikki yhteyden otot sieltä suunnalta muhun kohdistuen; ja se auttoi. Saatiin elää siloin rauhassa. [:)]
Mutta sitten kun 18- vuotta täytin, otti biologinen isäni ja mummoni taas minuun yhteyttä. He halusivat tavata. Tapasin heidät pari vuotta sitten kesällä ensimmäisen kerran ja voin kertoa ihan kokemuksesta, että en olisi kestänyt sitä tapaamista yhään aikaisemmin, kuin vasta aikuisena. Sieltä tuli niin plajon valheita,äidin syyttelyitä ja valheita valheiden perään. En olisi ymmärtänyt niitä, jos olisin heitä yhtään ennemmin tavannut; nyt ymmärrän, miksi äiti sanoi aina lapsuudessa, että " kun olet aikuinen, ymmärrät näitä asioita ; niin saat heidät etsiä käsiisi ja tavata ja ihan mitä haluat, mutta mieti aina ensin tarkkaan mitä uskot ja mitä et. " Ja mun mielestäni äiti toimi oikein ! Ja olen ylpeä hänen ratkaisustaan.

Nyt on mennyt pari vuotta, ettei heistä ole taas kuunulut mitään. Enkä toki odotakkaan mitään ! Ja en myöskään itse pidä sinne suuntaan mitään yhetyksiä; mulla on oma perheeni ja se "uusioperhe" missä kasvoin ja vartuin ja sain elämän ohjeeni sieltä; se on se mun oikeia perhe, vaikkei joka suuntaan biologisia juuria olekaan. Sukulaisia kun ei saa valita, ikävä kyllä. Mutta siis pointti on, että olen erittäin onnellinen näin [:)][:)]


Mihinkään asioihin, ei ole yhtä tietä, vaan pikemminkin monihaaraisia risteyksiä, joista pitäisi osata valita se "oikea" tie. [:)][:)]



Täälä taas tulee supistuksia oikein toden teolla. Maha on koko ajan kivi kova ja sattuu mahaan todella paljon. Alkoi jo heti aamusta kun heräsin. Mietittiinkin eilen mieheni kanssa, kun hän sai tietää, että joutuu torstaina lähteä töistä reissuun, niin että kun mulla nyt näitä kipuja on ollut; niin mä ihan varmasti synnytän to-pe yönä kun hän ei ole kotona [:D][:D] Aina jotain sattuu kun hän on reissussa.[:'(]

Ehkä mä kuitenkin selviän ja vauva malttaa mahassa vielä äitiä kiusata. [:)]
 
MEillä myös kaksi koiraa. Hienosti ne menevät remmissä, mutta silti kans jännittää tuo yhdistelmä, että vaunut ja kaksi koiraa. [:D] Uskon kyllä että hyvin menevät, kun menevät muutenkin tosi hienosti ja hyvin, yhtään vetämättä. [:)]
 
Meillä myös kaksi koiraa, ja uskon etten pysty niitä kaikkia kolmea kuskaan samaan aikaan. Vaunut ja toinen koira luultavasti onnistuu, mikäpäs siinä sitten kun ottaa tavaksi vaikka vaunulenkit kaksi kertaa päivässä, niin pääsevät kumpikin koirista lenkille myös. Ja äiti karkkikiloista [:D] Mutta eiköhän niillä vaunuilla tuu kurvailtua tonne jätskikiskalle sitten [:D] Tietysti isyysloman ja isän kesäloman ajan onnistuu noi lenkit koko karvasen perheen voimin.

Just_Pam: Mikä vauvajumppa?? Siis joku leikkihökötys vai mikä se sellanen on??

Voi, meidän piti eilen mennä sirkukseen, mutta eikös ne liput oltu loppuunmyyty [:o] HARMITTI! Onneksi tästä opimme sen, että ensi kerralla tilataan liput lippupalvelusta ja samalla sovittiin että viedään omaa lasta usein sirkusta katsomaan, heti kun siitä jotain ymmärtää [:)]
En osaa kommentoida tuota iso-mummo asiaa kyllä mitenkään, ihmissuhteet osaa muuttua vaikeiksi [&:]
 
Heippa!

kävin vakoilemassa tuolla huhtikuisissa, bongasin heiltä idean ja ajattelin kysellä teiltä, että oliskos teillä kiinnostusta jos perustettais jossain vaiheessa tuonne Facebookiin kesäkuisten oma ryhmä? Voitais tutustua ja pitää yhteyttä senkin kautta... Vai tuntuuko teistä turhalta? Ymmärrän kyllä jos osa haluaa pysytellä ihan anonyyminä, mutta musta se oli aika kiva idea.
 
Mä oon myös tuon FB-ryhmän kannalla ja itsekkin sitä tuossa pohdin! Minä voin sen vaikka perustaa jos yhdessä keksitään joku hyvä nimi ryhmälle! [:)] Siellä olis paljon kivempi sit jakaa noita vauvakuviakin jahka meidän pienet syntyy! ei Tarvii tänne yleiselle palstalle laitella! [:)]
 
Tyttö Koo: minusta kuulostaa idea hyvältä. Ja ois mukavaa tutustua muihin palstalaisiin. Jos vaan perustatte Facebook-ryhmää niin kertoilkaa tännekin päin niin tietää liittyä [:)]
 
mohomaha: No se on semmonen "matto" missä on 2 kaarta ja niissä sitten pikkusia pupusia roikkumassa. Itse sanoisin että lelukaari mutta liikkeessä puhuivat vauvajumpasta [;)].

Tyttö Koo: Ei yhtään hullumpi ajatus. Itse vielä mietiskelen liittyäkkö vaiko eikö facebookiin, luultavasti liityn jotta pysyn vähän kärryillä äippälomalla mitä kamut duunailee.
 
Tein nyt harjoituksena ja aikani kuluksi "Kesävauvat 2010"-yhteisön tuonne Facebookkiin. Se on myös suljettu eli vain jäsenet näkevät sisällön :) Liittymään pääsee kun tekee liittymispyynnön! [:)]
 
tuon nimisiä ryhmiä onkin näköjään kaksi siellä, että nimeä täytyy varmaan vähän vaihtaa.. Näkyykö hakemusta nyt?
 
mä syön ja oon huomannut että nuo mehut/nestemäiset rautavalmisteet aiheuttaa ainakin mulla sellasta oksettavaa (lähinnä vellovaa) oloa.
 
Nyt näkyi ja sen hyväksyin! Pystyyköhän sitä nimeä lennossa vaihtamaan vai täytyisköhän laittaa kokonaan uus pulju pystyyn?? [8|]

Tarkistin ja pystyn sen nimen vielä vaihtamaan, ehdotuksia otetaan vastaan!! [:D]
 
mun mielestä sä (perustaja) pystyt. Ihan samalla tyylillä kuin esim. normi facebookprofiilin tietoja. Löytyykö sellasta kohtaa siellä? [8|]
 
Juu löysin sen oikeen kohdan sieltä kyllä ja vaihdan sen heti pikimmiten kun keksitään joku uus nimi, jota ei vielä ole käytössä [:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top