kesäkuun vaavit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Miilo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
meillä oli la 29.06. mutta pikkunen tuli 05.07 keisarileikkauksen kanssa ulos :) eilen pääsimme kotiin. synnytys meni muuten hyvin mutta suppareiden aikana lapsen sydän äänet katosivat, ja lapsi vesi oli vihertävää ja auvautuminen ei mennyt eteenpäin niin päädyttiin sitten sektioon...:) nyt olemme onnelliset tyttölapsen vanhemmat :)
 
Meille syntyi täydellinen rakas pieni poika keskiviikkona 7.7 mitoin 52cm ja 3610g.
Synnytys olis raju ja rankka. Synnytys kesti kaiken kaikkiaan supistuksista vauvan tuloon saakka 2 tuntia 38 minuuttia;
ilman mitään kivun lievytystä. Kivut oli aika uskomattomia, mutta minkä ihanin siitä sainkaan <3 !
Epiduraali yritettiin antaa, mutta se ei tehonnut ja sen vuoksi vauvankin sydän äänet laski mutta loppu hyvin kakki hyvin <3 myöhemmin lisää, nyt poju jo huutelee
 
Meille syntyi ihana poika vauva lauantaina 10.7 paino 3540g ja pituus 51cm. Sairaalaan saavuin 8.30 ja poika oli maailmassa 9.12. Kokonaan synnytys kesti 4h 20min. Kokemus oli aika rankka, synnytys meni ilman mitään kivunlievitystä, alakerta on tikkejä täynnä mutta oli se sen arvoista kun kattoo tuota ihanaa poikaamme. Kotiuduimme maanantaina 12.7.
 
Musta tuntuu niin kovin hurjalta, että toiset on pärjänneet ilman kivunlievitystä. Ison hatunnoston arvoinen suoritus. Mä en olisi pärjännyt mitenkään...
 
No, mullakin meni homma ilman kivunlievitystä ihan puolivahingossa. Avautumisvaihe oli niin nopea, ettei oikein kerennyt edes tajuta koko hommaa. Kipeitä supistuksia tuli vain parin tunnin ajan. Synnytyssaliin päästyäni alettiin samantien ponnistamaan, ja puolessa tunnissa neiti oli ulkona. Ilokaasua hengittelin, mutta se lähinnä puudutti hampaat. 
 
mä ihmettelen kanssa miten KUKAAN pystyy tohon luomuna... jossain täällä joku kerto, että oli kyenny suppareiden aikana vessaankin. ois multa jääny tekemättä, tai jäikin. mulla tosin käynnistettiin tipalla,ja tosissaan toivon, että se on käynnistämällä kivuliaampaa... Siinä ei ollut enää millään kipukynnyksellä mitään tekemistä, meni niin yli sietokyvyn kivunlievityksestä huolimatta[&:] ilokaasukin sai vaan oksentamaan[>:] nyt uskaltaa tunnustaa kaikki tuskan hetket kun kaikki me ollaan kait jakauduttu[:D] (onneks näitä ei varmaan noi muista kuista käy vakoilemassa[:D])
 
AnAnAtS: No mä nyt tulin ainakin tuolta elokuisista vakoilemaan teijän kuulumisia. [:D] Tosin et sä mulle mitään synnytyspelkoa saanu aikaseks. [:D]

ONNEA TEILLE KAIKILLE VAUVOISTANNE!
 
Kyllä mäki aattelin et en pysty synnyttään ilman kivunlievitystä, mutta se oli vähä niin ku pakko, ei keritty enään antaan mitään kipulääkettä kun saavuin sairaalaan ku olin jo täysin auki. Jostain vaan sai voimia ponnistaan vaikka tuntui et kuolee siihen kipuun. Kyllä se kipu unohtu sitte samantien kun sai pojan rinnan päälle. On se vaan niin ihana.
 
juu ei puhettakaan että tää olisi pärjännyt ilman kivunlievitystä!!!![:@] vaikka niin tsemppasin itteni luomusynnytykseen ja korkeintaan epiduraaliin.. niin eipäs asiat menneetkään niin.
eka kipupiikki oli mullekkin vähän yllätys kun en mielestäni olisi sitä vielä tarvinnut. ja kukaan ei ees kysynyt otanko sen. se vaan tuikattiin käsivarteen.. ja tuntu että ihan turhaan kun siitä ei kerta mitään apuakaan sitten ollut.. sai vaan oksentamaan ja mahan sekaisin ja tuntui että asuin vessassa pitkät tovit. jossai vaiheessa muistan kätilön ja lääkärin sanoneen että sä voit ihan hyvin antaa tulla tähän petiin tarpeesi.. mä katoin niitä ku hulluja: enhän mä nyt sellasta voi tehä. oli vaan aika operaatio aina irrotella käyrästä ja antureista tää mamma että pääsi vessaan.. [:D] ja vessassa oli pakko käydä vaikka kivun takia meinasi taju mennä....
kohdunkaulanpuudutteet oli jo pakko laittaa kun en sitä epiduraalia saanut laisinkaan.. en ois kyllä kestänyt niitä kipuja ja jossain vaiheessa olin kivun takia ihan hämärän rajamailla ja nitrosumutteet ja kaikki maholliset lääkeaineet kokeilleena. mistään vaan ei oikein ollut kuin vartin apu. tosin mulla ne kivut jatku kolme tuntia siitä kun olin 10cm auki kun odoteltiin ipanan laskeutumista. jota ei sitten tapahtunut ja seurauksena kiireellinen sektio. harmittaa tollainen lääketokkura mutta minkäs teet. hieman kateellinen olen niille jotka ovat ilman kivunlievitystä selvinneet.
[8|]
 
Takaisin
Top