kesäkuun vaavit

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Miilo
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Heippa kesäkuiset odottajat ja paljon onnea! Voimia myös niille, joiden odotus on päättynyt pettymyksen kyyneliin tällä kertaa, uusin voimiin uuteen raskauteen.

Tämä ensikertalainen on RV 10+5, ikää on 31 ja miehellä 32. 12 kk yritettiin, mutta tein vain 3 testiä koko aikana. Viimeinen oli rutiinitesti, jotta saisin menkat alkamaan ennen reissua, enkä turhaan kuvittelis olevani raskaana...

Toisin kävi ja onni on ollut suunnaton! [:)] [:)] Miehelle kerroin tietenkin heti, onhan lapsi ihan yhtä paljon meidän molempien. Sitten kun 6+0 viikolla tuli verenvuotoa, kävin työpaikkalääkärillä ultrassa 19.10. ja siellähän se sydän iloisesti pompotteli. [:D]

1. neuvolassa lokakuun loppupuolella sain ihan hyvin tietoa, mutta jos muita lohduttaa, minäkin ensisynnyttäjänä sain seuraavan neuvola-ajan vasta tammikuulle 2010 - neuvolaväli on mulla 2,5 kk toistaiseksi.

Saamattomuutta? Kyllä vain, esimies jo huomautti, etten ole ollut viime aikoina kovin innostuneen oloinen uusista, projekteista, joita hän on ajatellut jättää itse tekemättä ja siirtää mulle. Tosi mahtavaa, melkein repeän liitoksistani... [8|]

Sikainfluenssarokotetta: meidän suuressa pk-seudun kaupungissa on tehty päätös että alle 12 viikkoisia ei rokoteta. Tästä ei näköjään puhuta julkisesti mitään mutta kertovat tietoa neuvolassa. Olen alustavasti ajatellut jättää väliin, mutta eihän sitä tiedä jos mieli muuttuu.

Olotila on muutoin mainio, enpä juuri tietäisi olevani raskaana, ellei lieviä oireita (syön pomelon päivässä, arat tissit ja muutama kuvotuskohtaus sekä parin päivän itkujakso) lasketa mukaan. Verenvuotoa on tullut myös sen jälkeen kerran, heti sen jälkeen kun olin riuhtonut ajatuksissani 22 kg matkalaukkuja hihnalle, vältetään siis näitä hommia jatkossa.

NP-ultraa on sitten ens viikolla, huijui.
 
Heippa kaikille, olen lueskellut palstaa jo pari viikkoa ja vihdoinkin uskalsin liittyä mukaan. Esikoista odottelemme laskettu aika 30.6.2010. Minä 29 v. ja avopuoliso 30 v. Ensimmäinen neuvola parin viikon päästä ja possurokotuksen otin tällä viikolla. :) Olen innolla lukemassa muiden fiiliksiä. Itsellä koko ajan nälkä, samalla kuitenkin pahaolo ja kauhea väsymys iltaisin. 
 
Voi huoh! Neljättä päivää rokotuksen jälkee kuumeessa, ja hyvin,hyvin, väsynyt! pari iltaa oli hieman hankalia, kun oli tuo isäntä iltavuorossa, ei ollu energiaa muuhun kuin nousta sängystä ja siirtyy sohvalle! Onneks oli tähteitä sen verran kaapis, et sai muksut lämmittää itelleen syötävää!

Tuntenu kyl ittesä maailman surkeimmaks äidiks ja vaimoks näinä päivinä! Vaik minkäs sille mahtaa kun on kipiä... oon vaan luonteeltani sellane, et hommat tehdään vaikka pää kainalos! Toivottavasti huomenna jo jaksais liikkuu ulos!

Vaivaako muita jatkuva mahan turvotus? Ilmaa niin paljon mahassa että ihan koskee! Sit illal ku yrittää käydä nukkuu, ni se ilma kiertää ja kiertää (ja koskee) kunnes purkautuu pieruina ulos! Ruvennu jo mies huomauttelee asiast.. [:)] Ja on niinku ihan sama mitä syö, kaikesta tulee sama vaiva! Ja syömättä ei voi olla, kun tulee paha olo!

Aika inhottava alkuraskaus!! Mutta; kaiken se kärsii, kun tietää mikä on lopputulos! vaikkakin välillä vähän mietityttäny, et miksi tähän taas läks!... Mielen ailahteluja...!

Niin ja jos ketä nyt viel kiinnostaa, niin olen 29-vuotias, isäntä 26, ja asutaan etelä-karjalassa. [:D]
 
Moikka taas pitkästä aikaa!

Kävin ottaa maanantaina rokotteen ja seuraavaksi yöksi nousi kuume n.38:aan ja käsi oli 3 päivän ajan kipeä, mutta näin jälkikäteen olen ajatellut et helpolla pääsin vaikka silloin se ei siltä tuntunut. [:)]
Mulla pahin kuvotus on ohi, nyt vaan tulee nopeesti huono olo jos ei syö ja närästystä melkeinpä päivittäin [&:] Huomenna olis eka neuvola, sitä odottaa jo kovasti vaikka ei siellä mitään niin erityistä tehdäkkään [:D] mut sitten tää odotus ainakin lopullisesti realisoituu. Nyt siis rv 8+0..yritän saada ton lillypien tonne alas joskus.
Meillä ollaan nyt kerrottu parille ystävälle, jotka olivat siis jo tienneet yrityksen alusta alkaen. Sitten töissä tuli kerrottua sen rokotteen takia sekä lisäksi mun vanhemmat. Ei niin läheisille kerrotaan jouluna vasta, nämä ihmiset kelle kerrottiin nii ois kumminkin saanut sitten viimeistään tiedon jos jotain pahempaa sattuisi..olisi siis sama kertoa. Kaikki oli onneksi tosi onnellisia meidän puolesta! [:)]
Onko muilla ollut jo mahan koossa muutoksia..? mie nimittäin oon jo huomannu ton alamahan pullistuneen ja sit muuten tietenkin hirveetä turvotusta [:-]
 
liinatiina: Joo, mullaki on maha hieman pullistunu turvotuksen takia.. [:)] mut ei niin paljo että sitä muut mitenkää huomais.

*Huoh* väsyttää ihan järjettömästi! Nukuin tossa tunnin päikkärit mut eipä nekään auttanu.. ois voinu saman tien alkaa yöunille. Mutta sitten sitä ois heränny jo varmaan aamuyöstä eikä siinäkää ois järkeä. Kotonakin on kaikki ihan rempallaan ollu melkein raskauden alusta asti, kun en ole jaksanut siivota.. [&o] mies kyllä siivoaa minkä osaa ja kerkeää, mutta on tainnut vähän tottua siihen että minä heilun aina moppi ja rätti kourassa [:D] vaan enpä heilu enää.. toivottavasti tää väsymys pian helpottais.

Toki saan olla onnellinen siitä, ettei mulla oo mitää isompia pahoinvointeja, en ole esim. kertaakaan vielä oksentanut vaikka vähä etova olo välillä onkin. Mutta ei sekään kyllä kivaa ole kun koko ajan väsyttää, niinku ei ois viikkoihin nukkunut ollenkaan! Ja tosiaan ihan perus arkihommat jää sen takia tekemättä.. ja meinaa vähän turhan usein repsahtaa valmisruokiin ja ulkona syömiseen.. *hävettää* Ennen kun olin suorastaan oikea kodin hengetär. [:D] Puolustukseksi voisin vielä sanoa että käyn kuitenkin töissä, että en suinkaan aamusta iltaan vaan makoile ja haukottele [:D] töissä vaan sitten menee ne viimeisetkin voimat, ettei kotona enää jaksa mitään. Onko muita joilla on yhtä armoton väsymys kuin mulla?
 
kyllä minuakin väsyttää kovasti vaikka kuinka nukkuisi, tai ei nuku. Ja se ruoan laitto ei tod. kiinnosta, siihen ei vaan kykene. Onneksi mies osaa laittaa ruokaa [:)] Normaalisti juon kupin kahvia päivässä ja nyt olen alkanut miettimään pitäiskö lopettaa se kokonaan kun ei vaan tunnu maistuvan ja vessassa joutuu muutenkin juoksemaan jatkuvasti. Kahvi vasta alkaakin pissattaan!
Parhaimmillani olen tainnut käydä 4 kertaa yöunien aikaan pissalla [:o]
 
Tyttö Koo, voithan kysyä siltä keneen haluat yhteyden et miten se parhaiten onnistuis?!

meillä oli mun kolme veljenpoikaa yökylässä viikonloppuna. käytiin Huimalassa mut ei ne siitä tarpeeks väsyneet [;)]
kivaa oli mut rankkaa!!

mulla alkaa olo helpottaa. joku kirjotteli noista ilmavaivoista, liityn siihen iloiseen seuraan. vatsa tosi turvonnu ja takapuoli ääntelehtii koko ajan [:D] voi ku sekin helpottais kohta. väsymystä on kyl aika paljon.

ja jotenkin masentunut olo. en tiedä onko tää raskauteen kuuluvaa vai johtuuko tää siitä mun miehen tempusta. jotenkin on ilo hävinnyt. no, kait se tästä. ja jos ei niin pitää soittaa neuvolan psykiatriselle sairaanhoitajalle. vituttaa vaan suoraan sanoen jos alkaa taas päässä heittää. tiedämpä ainakin ketä syyttää,grr.....
 
mohomaha: No mä oon juonu normaalisti kahvia vähintään 3 kuppia päivässä ja nyt sitä menis tän väsymyksen takia varmaan 10 kupillista JOS vaan pystys juomaan sitä. Oksettaa pelkkä hajukin [:'(]
 
Tänään on ultrassa käyty ja siellähän se sydän sykki niin vimmatusti että [:)] Ja viikot olivat samat kuin mitä odotettiinkin.Jotenkin mukavampi olo kun tietää siellä todella jonkun kasvavan <3[:)].
Otin sikaflunssapiikin tänään,vielä ei ainakaan mitenkään oudolta tunnu,piston jälkeen kättä hieman särki,mutta muuten ei mitään,jospa ei tulisikaan muita oireita..
Turvonnut vatsa ja ilmavaivat ongelmana täälläkin[:D] Ei niin kauhean mukava ongelma[:D]
 
Marsu862 olen TÄYSIN samaa mieltä tuosta kertomisesta ennen vk12 ja itse ajattelin sen juurikin noin kuin sen ilmaisit. En aiemmin jaksanut edes kommentoida koko aihetta "kuka täysjärkinen kertoo ennen 12 viikkoa" vai miten se meni ja kuka kirjoitti --mutta että asian voi nähdä monelta eri kantilta, ja itse kyllä kertonut aika monelle jo aikoja sitten.

Tulitikku en muista kirjoitinko tänne mitään aiheesta silloin kun itsellä oli mieli maassa, mutta siis: jokin aika sitten olin myös allapäin, eikä mikään oikein jaksanut innostaa. Puhuin asiasta mieheni siskolle jolla vuoden ikäinen lapsi, ja sanoi olevan ihan normaalia ja menee ohi. Ja niin menikin.
Väsyttää kyllä edelleen todella paljon, mutta jaksaa innostua asioista :)

Nyt on pari päivää toiminut maha vähän paremmin: ei ilmavaivoja, ei ummetusta, ei närästä... Katsotaan kauan kestää. Kun osaisi vielä rentoutua ja olla stressaamatta! En ymmärrä mikä on kun vaikka kuin yrittää ajatella "positiivisesti" niin stressi painaa päälle jatkuvasti. Tosi kannustavaa kun joka paikassa lukee kuinka pitäisi olla stressaamatta, olla iloinen ja hyvillä mielin jne jne, kun se ei vaan onnistu noin vain. Olen aina ollut sellainen ihminen joka stressaa paljon. Pitäisi jotenkin irrottaa..
 
Olen Ciran ja Marsu862:n kanssa samoilla linjoilla tuosta kertomisesta.
Siitä ei taida olla mitään sääntökirjaa olemassa??? Kertominen tuskin aiheuttaa pelättyä keskenmenoa tms. Itse olen aina ollut avoin ihminen ja puhun asioistani, niistä ikävistä ja surullisistakin. Miksi en sitten iloisista [:D].
 
Viikonloppuna kerroimme perheenjäsenille (jotka eivät vielä tienneet). Vastaanotto oli oikein mukava. Minulla on niin helpottunut olo, ei tarvitse salailla enää ja voin puhua tästä raskaudesta perheenjäsenien kanssa.
 
Mun vatsanseutu on myös turvonnut. Aluksi vatsa oli vain iltaisin kovinkin pömpällään mutta nyt se on sitä aamusta iltaan.
 
Ummetus on hieman helpottunut, napsin (kammottavia) kuivattuja luumuja auttamaan asiaa.  Samoin ilmavaivat ovat vähentyneet (onneksi [:D]).
 
Hyvää päivää!

Parin tunnin päikkärit otettu, ihan tolkuton väsymys ollut täällä tänään [:)] Illalla joudunkin menemään yksin nukkumaan kun mies kotiutuu töistä vasta yhden aikaan, hurraa vuorotyö! Viikon kuluttua on sitten ultra, sitä onkin odotettu jo tosi kauan! Kun en ole kuullut vielä sydänääniä tai nähnyt pikkuista, oon jotenkin ollut epävarma tästä raskaudesta. Mutta ens maanantaina se selviää [:)] eiköhän tuolla mahassa kuitenkin kaikki ole ihan kunnossa...testit näyttäneet plussaa ja raskausoireitakin ollut, joten pelko lienee turhaa.

Niin, tulitikku... [;)] Itseasiassa tarkoitin just sua, kun kyselin kuinka saan johonkin ihmiseen yhteyden. Me ollaan molemmat samanikäisiä, helsinkiläisiä, koiraihmisiä... eli kuinka saan suhun yhteyden??? [:D] Nyt ruuanlaittoon!
 
Heippa daamit![:)]
 
Päätin taas kirjoittaa viikon tauon jälkeen ku ei ole ollut voimia tehdä sitä aiemmin [:)]
 
Tosta raskauden kertomisesta, aihe joka koskettaa meitä kaikkia ... Tästä raskaudesta tietää vain minä, minun rakas avopuoliso ja äitini. Muille kerromme joko ultran jälkeen joka on tämän kuun lopulla tai sitten vasta jouluna [:D] ...Itsekin on olen monesti halunnut avata suuni ja kertoa sukulaisille ja kavereille jotka jatkuvasti kyselevät onko pullat jo uunissa, mutta tällä kertaa haluan pitää tiedon itselläni kunnes se ''maaginen'' 12 viikkoa on ohi. Syynä tähän tiedon panttaamiseen on se että viime raskaus jouduttiin keskeyttämään ja siitä tiesivät KAIKKI. Suruvalitteluja tuli joka puolelta, sellaisiltakin ketä en edes tuntenut [:@] ...Koin tuon kaiken todella ahdistavaksi ja siksi tällä kertaa tämä ihana uutinen pysyy meidän tietona ainakin tonne ultraan saakka [;)] Onneksi siihen ei ole kuin kaksi viikkoa, meinaan nimittäin jo haljeta tästä ''salaisuudesta'' [:D] 
 
Sitten toiseen asiaan, nimittäin raskauden aikaiseen seksiin. Viime yönä kävi sen verran tunteet kuumina että päätettiin kumota tämä ''selibaatti'' [:)]. Rakastelun jälkeen paikat on kuitenkin ollu aika hellinä, etten taida uskalla toiseen kertaan ryhtyä kuin vasta lapsen syntymän jälkeen. Onko teihin muihin sattunut rakastelu sen aikana tai sen jälkeen?
 
Ja vielä yksi asia jonka haluan jakaa kanssanne. Olen miettinyt pääni puhki ja en tiedä miten toimia tai mitä tehdä [&:]  .. Jouduin työttömäksi elokuussa tämän tyhmän taloustilanteen takia. Viikko sitten sain töitä, työhaastattelussa en kuitenkaan maininnut raskaudesta. Työsuhde on määräaikainen ja jäisin äitiyslomalle 2 kuukautta ennen varsinaisen työn päättymistä. Asia joka minua mietityttää on se että olen todella pahoinvoiva koko ajan ja oksennuksiltakaan ei säästytä. En haluaisi kertoa esimiehelle heti töiden alkaessa että olen raskaana mutta en myöskään mielelläni panttaisi tietoa tästä koska omatunto soimaa, että nyt en ole täysin rehellinen. Ja toinen asia on se etten edes tiedä pystynkö käymään töissä, sillä tämän olotila vie minusta kaikki voimat. Hyvä kun jaksan lähteä ulkoilemaan. Työpaikan otin vastaan koska ajattelin että saisi lasta varten säästettyä hyvät rahat. Eli kertoako esimiehielle heti aloituspäivänä että olen paksuna vai ei? Toivottavasti ymmärsitte tosta avautumisestani jotain [:D]
 
Eihän kukaan voi erottaa sen takia että on raskaana. Minä oon myös määräaikasena ja kerroin esimiehelle ja pyysin että saan jatkoa tammikuusta niin pitkälle kun vain on mahdollista. Hän vastasi viestillä joka alkoi sanoilla: voihan räkä. [:D] lupasi kuitenkin yrittää hommata mulle jatkoa jos ylempi johto antaa budjettia riittävästi ens vuonnakin. Lisäks tää esimies kirjoitti viestissään että aikoo pitää kyllä puhuttelun meidän tiimin pojille kun kaikki naiset tulevat raskaaksi [:D] Esimies on itse mies. Ja minä ite oon äitiysloman sijaisuutta tässä tekemässä [:D]
 
Heips!
 
Mä ajattelin kommentoida tota seksi asiaa..Mä en osaa kuvitella suhdetta ilman ko.läheisyyttä, onhan se niin luonnollista pariskunnan välillä, raskaudesta huolimatta. Me ollaan miehen kanssa rakasteltu muutaman kerran näiden odotusviikkojen aikana ja kaikki on mennyt hyvin, kunhan muistaa ottaa huomioon herkemmät limakalvot. Meille lääkäri ainakin sanoi, että kaikkea saa tehdä mitä ennenkin! Kertoja on kyllä yritysaikaan nähden paljon vähemmän, mutta laatuhan korvaa määrän [;)]
 
Mä uskon, että meillä peitto heiluu jatkossakin, niin kauan kun masu ei ole liikaa tiellä!
 
 
Kova halu äidiksi: Itse en kyllä ihan heti tuosta raskaudesta kertoisi, odottaisin ehkä muutaman viikon verran. No mahdollisimman pitkälle, kuitenkin. Pahoinvoinnin pitäisi kuitenkin kohta puoliin alkaa helpottua ja muutenkin olon pitäisi piristyä kun kaikki päästään tuonne maagiselle toiselle kolmannekselle. Vihuu!! [:D]

Tuo seksi.. Oon kyllä kuullut että jotkut tuntevat kipua, vaikka itse en ole kokenut. Auttaisko liukkari tms? Vai stressaatko vaan koko asiaa pelätessäs vauvaan sattuvan?? Ja miten tuo kipu tuntuu? Kannattaa varmaan katsastaa löytyiskö jostain aihettakoskevaa viestiketjua, josta vois olla apua? Itse pidän kuitenkin seksiä sen verran tärkeänä parisuhteessa, että en tiedä mitä tekisin, jos tulis tuollaista kipua vastaan. Raskaus, varsinkin ensimmäinen, on kuitenkin melkoinen muutos koko parisuhteessa ja siihen jos lisätään tuo selibaatti.. Huh huh. Miten sun miehes on ottanut tuon asian?!?!?!?!?!?!
 
tyttö koo, laitappa mulle vaikka sähköpostia niin voidaan sitä kautta vaihtaa sit numeroita tai jotain!!  tiituhe@hotmail.com
muutkin saavat tietenkin ottaa yhteyttä jos siltä tuntuu.

tosta kertomisesta, me ollaan kyl kerrottu tosi monelle. suurin syy on se että he tietävät keskenmenoista ja tietävät siis että yritetään. kyselyjä siis sataa tasasen varmasti enkä ole halunnut valehdellakaan. ja myös minä ajattelin et iloitaan niin kauan ku pystytään ja sit surraan yhdessä jos tämäkin menee kesken. en olisi selvinnyt keskenmenoista ilman ystävieni tukea, joten tuntuu ikävältä että salaisin iloisen asian ja sit vasta kertoisin kun itse tarviisin tukea suruun.
 
Moi taas pitkästä aikaa.

Meillä oli tänään ensimmäinen neuvolakäynti, ja sen jälkeen kävin minäkin hakemassa sen possurokotteen. Tässä vaikutuksia odotellessa... vielä ei ainakaan ole edes käsi kipeä, ja rokotteen saamisesta on pian kolmisen tuntia. Toivottavasti säästyn kaikenlaisilta pahoinvoinneilta ja kipuiluilta. Sen sitten näkee.

Töissä kerroinkin jo raskaudestani, koska possuflunssa iski siellä ihmisiin. Muuten olemme edelleen pitäneet tiedon enimmäkseen itsellämme, vain kolme parasta ystävääni tietää. Äidille kerron todellakin vasta jouluna, samoin kuin muille sukulaisille. Varsinkin näin influenssan aikaan en viitsi aiheuttaa enää ylimääräistä päänvaivaa vanhemmilleni, kun tiedän, että äitini alkaisi sitä asiaa miettimään ja kauhistelemaan.

Väsymys edelleen näyttelee jonkunmoista roolia elämässä. Terveydenhoitaja mittasi hemoglobiinin ja se olikin hieman alhainen. Mutta kuulemma ihan normaalia. Aloitin juuri vitamiinilisän syömisen ja siitä saan myös lisärautaa, joten toivotaan että korjaantuu seuraavaan käyntiin mennessä.

Seksin harrastamisesta... meillä ei olla kyllä edes mietitty että ei voisi harrastaa jos mieli tekee. Tosin on se puuhastelu jäänyt ehkä vähemmälle väsymyksen ja pahoinvoinnin takia. Ja ehkä stressin, meillä kun muutto painaa päälle ja asiat on aavistuksen levällään, niin ajatukset pyörii aika lailla arkisissa asioissa yötä päivää. Mutta terkkari sanoi että rakastelu on hyvää jumppaa lantionpohjanlihaksille, joten suositteli sen harrastamista:)
 
Hyvää tiistaipäivää kaikille!
 
En ole joutanut pitkään aikaan mitään kirjottelemaan, hätäsesti vaan lukasemassa uusimmat viestit! Täällä mennään rv 10+6! Puolentoista viikon päästä on np-ultra!
 
Kauhee nälkä vaivaa koko ajan...vaikka justiisa söin! Ja sit tulee huono olo, jos ei syö. Muuten on pahoinvointi oikeestaan jo hävinnyt. Yöt nukun villasukat jalassa, kun palelee. Ja paleltaa se päivälläkin! Sauna on kova sana iltaisin. Rintsikat on alkanu puristaa todella, pitäs lähtee liivikauppaan. Ja hitsiläinen, että ossoovat olla kippeet, isäntä ei niihin nyt kyllä koske, kun ei meinaa itekkään pystyä!
 
Kävin uuteen työpaikkaan tutustumassa, jossa aloitan vakituisena tammikuun alussa. Koko ajan pelottaa enemmän ja enemmän, kun pitää ilmoittaa jossain vaiheessa, että jään äippälomalle keväällä. Eräs, jolle kerroin raskaudestani, lohdutti sanoin, että kaipa he ovat asian tienneet, että tämmöstä voi tapahtua, kun nuoren ihmisen ottavat töihin! Että jospa he eivät minua pihalle heti heivaa, kun kuulevat...
 
Seksistä...Minusta se tuntuu nyt paremmalle kuin koskaan, vaikka ei yhtä useasti ollakaan oltu, kuin ennen raskautta. Meinaa tuo väsymys viedä aina iltaisin vallan.
 
Heippa!

Täällä hurja väsymys jatkuu, 3 tuntia päikkäreitä tänään ja nyt jo sänky kutsuis... muuten olo aivan loistava, ihanaa!
Kommentoinpa nyt minäkin tohon seksiin... meillä on nyt päästy taas "vauhtiin" plussan jälkeen eikä mies ei enää pelkää satuttavansa mua tai vauvaa. Ja pakko myöntää, koskaan ei ole tuntunut yhtä hyvältä kuin nyt! Mitään kipuja tms. en ole huomannut. Ja muutenkin, nyt seksi tuntuu hyvältä, kun pahoinvointi on (ehkä) kokonaan ohi.

Tulitikku, laitoin sulle @postia! [:)]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top