Kesäkuun kuulumiset

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja mayday
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Sain lekurilta kunnon närästys lääkkeet, ja kylläpä vaan toimii mahtavasti!!! Ei oo kokopäivänä närästäny ja join tänään jopa kupillisen kahvia, ai että oli hyvää!!!! Kannattaa tosiaan muidenkin joita närästys kiusaa ottaa asia puheeksi neuvolassa niin saatte kunnon tropit, cavisconea parempiakin tuntui olevan... Oon ollu ihan täpinöissäni koko päivän kun on tuntunu niin hyvälle!!!!
 
mun tarttis kyll pyytää ku ei rennie riitä :/ ärsyttää ku kokoajan närästää ja pahimmillaan alkaa oksettaa ku on nii karmee.
 
Satu84, minkä nimistä lääkettä sulle määrättiin?

Tänään tuli Äitiyspakkaus, jee!!! Oli ihana hypistellä uusia pieniä vaatteita. Nyt vielä kun tietää että poika saa oman huoneen missä on vaatekaappi, eli kaikki vaatteet saa sinne (hoitopöydän laatikot alkaa käydä ahtaaksi kun ovat niin pieniä).
 
satu84: mun ki täytyy sit snaoo neukus sille, siis tästä närästyksestä. Mulal on nimittäi tosi kovaa närästystä. 


Tänään tuli mammapakkaus! :) jei, tätä ollaan odotettu, ihanaa :)

Tyttö on ollu tosi hiljanen tänään :/ aloin olee jo iha huolissani, mut sit tuolin nyt illal kotii ja dopplasin niin sielä kuului kyllä sydemmenlyönnit, eli no hätä ja nyt tuntunut pienii liikkeitä. Yleensä meil on kauhee melske tuol vatsas, nini kyl tää himetytti miten se o nii hiljanen. Ja maanantaina oli kaikki hyvin päivystyksessä :)

Nyt nukkumaan! Että huomenna jaksaa taas duuniin mennä

27 oikeastaan 27+1 kun kello on jo yli 12 ;D
 
Mullahan kans on tuota sokereitten mittailua... Esikoisen kanssa rv 28 oli 1h arvo oli vähän yli sallitun 10.2. Esikoinen syntyi tasan 40+0 ja painoin 4060g. Oli kyllä jo silloin rv 30 tienoilla suurempi viikkoihin verrattuna.
Mutta nyt kun kävin rv 13 sokerirasituksessa, niin 2 meni yli ja 1 oli siinä hilkulla. Muistaakseni paasto oli 5.8, 1h arvo 9.8 ja 2h arvo 10.2. Aluksi neuvolassa käskettiin mitata vähintään 3:na päivänä viikossa 4-6 arvoa päivässä. Eli sain olla melkein joka toinen päivä mittailemassa. Rakenneultrassa täti sanoi, että kun arvoni olivat ihan priimaa, niin tästä eteen päin riittää yhtenä päivänä viikossa 6 mittausta.

Olen nyt sitten vähän ihmetellyt, että toimiikohan tuo mun sokerimittari ihan oikein...
Kun esikoisen kohdalla oli niin tarkkaa, että mitä sinne suuhun laittoi, ei kärsinyt yhtään syödä vaaleaa leipää, ei puolukkahilloa mihin oli laitettu sokeria, ei pientä pullan palaa, sokerit heti nousi pilviin. Nyt sitten viime viikolla torstaina kun loma alkoi, niin söin sen kunniaksi jäätelön ja huvikseni mittasin tunnin jälkeen sokerit, niin mittari näytti vain 5,8. Ja vaikka olen syönyt aamupalana vaaleaa leipää ja teetä missä on sokeria, niin tunnin päästä mittari on näyttänyt 6,8. Että ihan ok. Vaikka tämän kohdalla rasituksessa arvot olivatkin korkeammat mitä esikoisen kohdalla, niin mittarini näytti ettei sokerit niin enää nousekaan. Paastoarvot ovat olleet 4-5 välillä, että niihin ihan luotan, mutta sitten ne syömisen jälkeen...

Noh, päätin lääkärineuvolassa sitten kysyä, voisiko sitä mittariani jotenkin testata tai voisinko saada uuden. Neuvolan tätini oli lomalla, joten hänen tilallaan oli vähän töykeä sijainen. Kun kysyin mittari-asiasta, tämä vain hoki: "Kyllä ne mittarit näyttää oikein". Sanoin sitte, että sehän on hyvä jos se näyttää oikein, mutta ajattelin vain että minähän vain huijaan ihtiäni, jos se mittari näyttääkin väärin ja luotan siihen, että nyt kärsiiki sitä sämpylää syödä ja ottaa vähän pullaakin. Sitten täti mittasi neuvolan mittarilla ja omallani sokerit, neuvolan mittari näytti 4,5 ja minun 4,3, ettei niissä pitänyt olla suurta eroa. Mutta loppujen lopuksi tämä antoi sitten uuden verensokerimittarin.

Lääkäri sitten sai kohdunpohjan korkeudeksi 27cm ja sanoi, että hän mittaa yleensä vähän reilulla kädellä, että tämän mielestä jos on jo rv27 ja sf-mitta on 27cm, niin se on ihan ok. Taulukosta vain sitten katsoin, että yläkäyrällähän se menee. Lääkäri halusi ultrata minut rv 30-32 ja tarkistaa vauvan koon, täytyy sitten heinäkuun alusta soittaa neuvolaan ja varata aika, kun lääkäri ei ollut varma päivästä milloin on meidän paikkakunnalle tulossa.

Kotiin päästyäni söin jäätelön ja silloinkin uusi mittari näytti tunnin päästä jotain 6,1. Söin vaaleaa leipää ja tunnin jälkeen 5,9. Että varmaan se minun vanha mittari sitten näyttikin ihan oikein... Nyt vähän vaivaa kun kysyin uutta mittaria, vaikka vanhakin näytti toimivan. Nyt ei varmaan ihan oikeasti ne sokerit nouse niin korkealle...? Mutta ainakin sain mielen rauhan...

Nukkumisesta, esikoisen kohdalla kun olin vielä töissä näillä viikoilla, niin oli vaikeuksia yöllä nukkua. Oli kuuma ja hyvää asentoa oli vaikea löytää. Anoppi antoi sitten hyvän vinkin, että kun nukkuu kyljellään, niin laittaa ihan lituska tyyny mahan alle ja toinen reisien väliin, niin kummasti auttaa. Kokeilin sitten tätä ja olihan sitä parempi nukkua, en ihan niin usein heräillyt yöllä.
Kannattaa kokeilla!

Tulipas paljon tekstiä, toivottavasti edes joku jaksaa lukea... =)
 
Mulla oli torstaina lääkäri ja ilmeisesti kaikki oli ihan hyvin. Lääkäri oli ihan kivan oloinen, kokeili vain sormella kohdunkaulaa ja kaikki oli ok.
mietin vain, että missä vaiheessa ja kuka sitten katsoo sen, että missä asennossa lapsi on ja tekee painoarvion?

joku kysyi närästyslääkkeistä, mun terkkari ehdotti kokeilemaan Novaluzidia ja Balancidia. Rennie kun on vähän mitäänsanomaton. en kuitenkaan ole nyt noita ostanut ja kokeillut kun närästys on loppunut.

Nukkumisesta, mä nukun vähän vaihtelevasti. joskus ihan hyvin joskus en juuri ollenkaan... oon tottunut nukkumaan myös mahallani ja koska se ei ole enää ollut mahdollista pitkään aikaan, nukun sitten kyljellään myös niin että toinen jalka on koukussa ja olen hieman mahallaan. asentoa sitten vaihtelen jatkuvasti kyljeltä toiselle ja selälleen. masuasukki vain yleensä potkii niin kovaa, etten saa unta.
mua myös vaivaa puutumiset. kädet yleensä puutuvat nukkuessa, vaikkei ne sen kummemmin olisikaan missään puristuksissa.
suonenvedot on onneksi helpottaneet nyt kun oon ollu kotona enkä enää tehnyt sitä seisomatyötä. mutta aamuisin kun venyttelee ja suoristaa itseään vihlasee aina ilkeästi alavatsasta tai tuolta nivustaipeesta.

himoista vielä sen verran, että täällä himoitaan suklaata. söisin yhden levyn joka päivä jos vain saisi. nyt oon yrittänyt vähentää suklaansyöntiä, etten ainakaan joka päivä söisi enkä ostaisi sitä 200g levyä vaan tyytyisin johonkin suklaapatukkaan.
muuten kyllä syön mielestäni ihan terveellisesti. hedelmiä menee suklaan kanssa myös kilo päivässä :D
 
Pakko rustata taas muutama rivi. Ja kiva kun muutkin jaksaa niitä rustata. Tuntuu taas että on aivan kuraan kuollut , tosin sama olo on vaivannut koko raskauden. Meitin vaavi on alkanut taas päivän jytällä, samalla mihin se illalla lopetti. Mieskin hämmästeli kun sai oikein potkuja käteensä kun yritin nukahtaa. Ihmettelin noita sokereita eilen. Ja ihmettelen vieläkin. Eilen söin vähän kevyemmin lounaalla, suurin piirtein vain kasviksia, kun olin lähdössä vielä illalla ravintolaan syömään. Tämän kevyemmän lounaan jälkeen sokeri olikin 4,5. Kun puolestani mittasin aamiaisen jälkeen niin sain lukemaksi 8,8. Kun eilen saman aamiaisen jälkeen lukemat olivat 5,0. Että kyllä ne vähän pakkaavat heittelemään. Katsotaan nyt mitä tästä oikein tulee. Toivottavasti stressi ei nosta niitä. Mulla kun on tapana ruveta ressaamaan vähän kaikesta.

Ja kaikill jotka vauvaa nyt odottavat. Nauttikaa tästä odotuksesta ja siitä vauvasta. Vauva aika menee tosi äkkiä ohi. Samoin se pikkulapsi kasvaa ensin vähän isommaksi. Meillä on yksi noin 10 v esipuberteetti, lastenhuoneessa soi Lord ja Legot ovat vielä leikeissä. Mutta kun ajattelee 10 vuotta omaan ikään taaksepäin se oli ihan justiinsa!

 
sokruista

mulla oli esikoisesta (muistaakseni) se 2h arvo joka narahti rasituksessa.en ihan varmaks muista mutta paasto ei narahtanu. sillon jouduin tosi tiukalle ruokavaliolle ,mulla nosti jopa 2 palaa RUISleipää sokerit yli sallitun :S piti kattoo ihan mielettömän tarkasti et mitä suuhun laitoin,jätin hiilaritki melko minimiin :/
Mutta nyt tässä toisessa narahti 1h arvo ja saan syödä melkein normaalisti :O mulla se arvo oli 11.0 .. ainoo mikä tosiaan nosti oli se hernari noissa mittauksissa ja ihan oon voinu entiseen tapaan syödä pastaa ja rasvaan ja vehnäjauhoon tehtyä kastiketta ym.. mitä esikoisen aikaan ei voinu syödä narahtamatta . kummallista.mutta kelepaa mulle :D IHANAA! kun saa syödä paremmin ku viimeks :)
 
Heippa vaan :)


Oli kamala viiimeyö mulla meni joku selässä tosi jumiin etten pystynyt hengittään ja jouduin jo paniikkiin kun en eka tiennyt että mitä tapahtuu kun heräsin kauheeseen kipuun ihan kun olis ollut joku kiristys panta rintojen alla mä en tiennyt mitä ajatella tuli mieleen kaiken näköistä. Herätin sitten miehen kun rupesi niin pelottamaan. Mies säihkäti itekkin kun sanoin että nyt on joku pahasti viella. Mies onneksi keksi sitten että on rintalasta tai joku mennyt pahasti jumiin ja rupesi hieroon ja venyttään sitä auki.
Mua ei varmaan koskaan ole pelottanut niin paljon kun yöllä :/ Onneksi se sitten helpotti kun mies sai jotenkin sen niksautettua auki. Oli miehelläkin käynyt jo mielessä että tarviiko soittaa ampulanssi.

Onneksi sitten oli kaikki hyvin mentiin takaisin nukkuun ja pikkuinenkin rupesi potkutteleen masussa ♥


Muita kuulumisia :) Rupee jo masu tosiaan oleen tiellä ja pikkuinen on kova potkuttaan. ♥
Eilen tultiin Naantalista kotio kun oltiin reissussa naantalin kylpylässä ja käytiin muumimaailmassa ♥  Tuli monta isomasussusta sielläkin vastaan :)
Meidän esikoinen nautti kovasti reissusta että tuli vallan itku kun piti lähtee kotiin päin ♥ Toisella oli ollut niin mukavaa ♥

Viellä olis reipas viikko kesälomaa ja sitten tarvis palata töihin reippaaksi 3 viikoksi ja sitten olis taas viikon loma :)
 
Alice_78 Omepratzol merkkistä kuurina 14 päivää vedetään noit kapseleita ja sit lopetetaan, vaikutuksen pitäis pysyä pitempään... Eikä tosiaan ole närästänyt kertaakaan!!! keskiviikkona noi tropit alotin mut rupesivat vähän helpottaan torstaina ja sen jälkeeen ei oo närästystä enää ollu!!! Mullahan se tilanne oli jo niin paha et nousi suuhun asti varsinkin öisin... YÄK!!! Sit kun oli kokoajan kökkö olo niin eipä tehny mieli syyä mitään, just jotain herkkuja vaan sai vedettyy ja litra kaupalla maitoo jokapäivä.

SannaL Huh huh... On varmasti säikäyttäny!!! Mulla oli aiemmin samantyylistä kipua ja totesivat sen fasetti lukoksi. Siinä tuli just sellanen olo et joku olis vetäny vanteen tosta rinnanympäri ja pirun tiukalle! Mullakin se sit laukes venyttelemällä! Oon jatkanu niitä venytyksiä vieläkin ja ei oo enää lukkoja tullut. Hyvä että esikko tykkäs muumimaailmasta! Mekin ollaan mietitty et pitäskö käydä kun toi meidän 2vee neiti on ihan pöhkönä muumeihin!!! Onko sielä miten juttuja tollaselle pari vuotiaalle?


Pikku.neiti tais nukahtaa päikyille, taidanpa hipsiä isännän kaveriksi terassin tekoon! (lähinnä komentamaan ja arvostelemaan, mutta sehän on meidän vaimojen hommaa ;o))

Hyviä vointeja kaikille!
 
satu84   Juu, kyllä säikytti pahenman kerran tommoinen..
Me käytiin muumimaassa sillon ekankerran kun esikko oli vajaa 2-vuotta. Oli siellä tietenkin jo sillonkin tekemistä niin pikkuiselle muumeja käydä moikkaamassa ja nähtävää tietenkin. :) Mutta sanotaan että nyt oli enemmän kun oli jo melkein ikää 4-vuotta niin jakso itse kävellä ja touhuta siellä :)  Mutta kyllä se oli mukava reissu jo sillon 2-vanhanakin :)

Musta se oli tosi kiva paikka :)
 
Hui kauhee mikä säikytys Sannalla.

Tuosta närästyksestä kun on nyt ollu puhetta ni piti itekki käydä tänään Rennie-ostoksilla. Joinain päivinä on närästelly mut nyt on kahtena peräkkäisenä iltana närästäny hurjasti, Ihan sattuu tohon rintaan ku korventaa. Maitolasillinen mulla on kyllä onneksi auttanu mut oli pakko käydä varuiksi ostaa Rennietä, jos ollaanki jossain mis ei oo maitoa saatavilla (esim. meidän mökillä, ei me sinne yleensä maitoa mukaan oteta). Luulisin et ne tepsii... Ikinä en oo joutunu närästyslääkkeitä syömään :)
 
Mie ostin jo raskauden alkuaikoina valmiiksi Rennietä, mutta vielä en ole pakettia avannu. Toivottavasti ei tarvikkaan. Mua on ennen raskautta närästelly aika ajoin (johtuen epäterveellisestä ruoasta), pika-apuna käytin maitoa ja sitten jotain apteekin valikoimasta.

Mulla on ollu unikaverina jo muutaman viikon ylimääräinen tyyny, jota pidän jalkojen välissä. Tykkään nukkua kyljelläni (yleensä vasemmalla) ja tyyny estää etten "kaadu" yhtään vatsalleni, eikä täten masu jää lytistyksiin. Kääntyminen ei käy enää yhtä ketterästi kyljeltä toiselle, tuntuu että masu tulee jälkijunassa :)
 
Must tuntu viime viikonloppuun saakka et tää on mun elämän parasta aikaa, mikää ei koskaa ollu tuntunu niin hyvältä. Sit ku meil tapahtu se murto, nii kaikki on menny iha päi mäntyä.. mieski sai yhestä paikasta ilman syytä potkut, yks pienempi pomo käski sen mennä kysyy yhelt isommalta pomolta lisää vuoroja nii kas kummaa se isompi pomo joka näki ekaa kertaa tän mun miehen(kun ei ole kovin usein sielä työntekijöiden joukossa) niin se pomo anto kenkää. Vaikak nää pienemmät pomot oli kehunut kauheesti miten hyvä työntekiä mun mies oli niin tää isompi pomo päätti ihan ilman syytä antaa kenkää sano vaan mun miehelle  "sä et sovellu tänne", mies yritti ksyellä "oonko mä ollu liian hidas?oonko mä huono?" nii se pomo ei susotunut kertomaan miksei sovellu.. ihan naurettavaa! Täs on muutenki käyny kaikennäköstä.. Me olala myös laitettu miehelle useita kuukausia joka ikinen päivä työhakemuksia nini ei se saa mistään töitä! sen isä on turkkilainen niin mun miehelläki on tukkilainen nimi, eikä siks sitä oteta edes työhaastatteluun.. Vaikka mun mies ei edes osaa koko turkkiakaa! argh mä en kestä :/ mä oon niin stressaantunu miten me pärjätään taloudellisesti.. en mä halua olla sossujenkaa aina tekemisissä! :'(
Huomaa kyl et tunteet vahvistuu tosi paljon, vähän aikaa sit mä olin niin ilonen ja onnellinen et ei voi sanoin kuvailla ja nyt mun elämä tuntuu ihan yhtä helvetiltä.. Sori tää tunteiden purkaus..

27+2
 
Eeville: Kannattaisiko miettiä pikaista vihkimistä. Ja miehesi ottaisi sinun sukunimesi. Kaverini muutti pääkaupunkiseudulta tännepäin, ja sanoi että hänellä oli ollut samanlaista syrjimistä nimensä kanssa. Syrjiminen johtui vain nimestä! Hänen nimensä oli venäläinen ja kun hän oli naispuolinen häntä väitettiin venäjältä tulleeksi suurin piirtein ilotytöksi. Silloin ei tullut tänne paljoa muita venäjältä. Ja jaksamisia! Uskoa huomiseen! Kyllä se siitä pikkuhiljaa. Mutta on sitä hullummastakin syystä menty naimisiin kuin nimen takia. Nimen saa vaihtaa muutenkin mutta se maksoi markka aikana  mulle oliko 500 mk. Ja mulla oli ollut sama nimi jo aiemmin, muttei se ollut nimi jota käytin ennen eroamista (se olisi ollut ilmainen kun erosin). Samoin naimisiin mennessä nimen vaihto on ilmainen. Jos tämä tuntuu mahottomalta niin jätä omaan arvoonsa.
 
Parina iltana oon ollut niin huolissani kun perunasta ei kuulu mitään, yleensä illalal potkii kovasti. aikani ihmeteltyä olen sitten ottanut kotidopplerin ja todennut että kaikki hyvin :)
onneksi on se laite!
nyt aamutuimaan join heti mehua ja tulin sohvalle, niin johan alkoi mylläys <3
itselläkin paljon rauhallisempi olo kun tietää että pienellä kaikki hyvin.

nukkumisesta: itse nukun aina muutenkin kyljelläni, lähinnä vasemmalla, joten sen kanssa ei ongelmia. mahallaan en ole ikinä osannut nukkua.

suonenvedot: niitä on välillä aamuisin. jos menee pahaksi niin pitää aloittaa se magnesium.

äitiyspaketti: mulle tuli kirje että 17.6 paketti projekti alkaa etenemään, ja että 2 viikon sisällä saan sen. (mitä en yhtään malttaisi odottaa!) kauan teillä muilla jo paketin saaneille on mennyt että paketti on tullut postiin? meneekö ihan se 2 viikkoa :/ eikai?

pian enää 3 kuukautta syyskuun 24.pvään. ihanan jännittävää!
 
Voi että Eevi, hankala tilanne. Suosittelisin myös tuota naimisiin menoa ja sinun sukunimen ottamista.

Oi oi Sanna, onneksi selvisittä pelkällä säikähdyksellä.

Mua ihmetyttää Xiina tuo sun hernari narahdus. =) Mutta kaikilla eri ruoat vaikuttaa eri tavalla. Söin eilen Brejkin ja tunnin jälkeen sokerit oli 6,5. Että kai se on uskottava, ettei se mun vanha mittari näyttänyt väärin ja nyt tässä raskaudessa ei sokerit niin herkästi nouse. Ainakaan vielä... Mutta täytyy jatkaa mittailuja.

Saisinpa minäkin jo tuon mamma-pakkauksen... Viikko sitten tuli päätös, että luultavasti tällä viikolla pitäisi pakkaus postiin tulla.

Tuntuu jotenkin hassulta, sitä ei jotenkin vielä tajua, että meille on oikeasti tulossa toinen muksu. Kun tuo aika menee niin tuon esikoisen kanssa värkkäillessä.
Maha toki on kasvanut, mutta minusta vain tuntuu niin kuin oisin vain lihonnut. Ennen esikoista bmi oli 24 ja nyt ennen tätä raskautta 27, että esikoisen odotuksesta jäi kiloja. Niin pidin itseäni iso mahaisena muutenkin, niin ehkä siksi nyt on sellainen olo, etten näytä raskaana olevalta. Norsumainen olo. Vaikka "tutut" ovat kyselleet minut nähdessään, milloin on laskettu aika, vaikka eivät ole tietäneet että meille on vauva tulossa. Että kai sitten kuitenkin näytän raskaana olevalta...

Äh, tympäsee kun toinen lomaviikko aluillaan ja miehellä alkoi myös loma viime perjantaina. Mieheni perusti toiminimen toukokuussa, mutta jatkoi samalla työnantajalla samanlailla kuin ennenkin, mutta laskuttaa vain tätä. Sitten mieheni tekee muita hommia varsinaisen työnsä lisäksi. Tarkoituksena olisi joskus siirtyä pelkästään omiin hommiin. Niin äijä on nyt oikeastaan tämän kuun joka päivä töistä tullessaan käynyt kotona syömässä ja lähtenyt sitten muita hommia tekemään. Että eipä ole isiä paljon kotona näkynyt.

Nyt sitten tuntuu, että tuo raha on niiiiin tärkeää, että pakko on tehdä ihan kaikki hommat mihin vain pikkuisenkaan kysytään. Varsinkin nyt kun mammalomani alkaa heinäkuussa ja tulot tippuu. Olen koittanut sanoa, että säästetäänhän me rahaa nyt 250€ pojan hoitomaksuissa ja 200€ polttoaineissa, kun olen kotona.

Kotona olisi paljon hommia mitä pitäisi tehdä pika puolin, syksyllä ostettu lisä-piha on traktorilla tasaamatta ja siinä kasvaa pitkä heinä, mutta sitä ei voi leikkurilla leikata, kun maa on niin epätasaista.
Vintti pitäisi eristää ja rempata ennen vauvan syntymistä, alakerran muutaman neliön kamariin me ei kyllä kaikki mahduta nukkumaan. Jos me ei sitten miehen kanssa hommata kerrossänkyä. ;)
Ruoho on pitkää myös tässä meidän alkuperäisellä pihalla. Haluaisin leikata sen, mutta en pysty kun pitää esikoisen kanssa olla. Eikä tämä jaksa kovin kauaa istua ajettavan kyydissä. Ja kumminkin pikku leikkurilla pitäisi leikata puskan juuret yms yms.

No joo, onhan se hyvä että toinen jaksaa tehdä hommia. Ei saisi valittaa.
 
Eevi: tuo on kyllä niin epäreilua! kuuluuko miehesi liittoon? mietin vain, että tuo kuulostaa kyllä niin laittomalta irtisanomiselta, että kannattaisi todellakin tehdä valitus!


Huolia on ollut hieman täälläkin. Taloudellisesti tekee kyllä todella tiukkaa, mutta yritetään nyt loppukesästä jos onnistuttais saamaan raha-asiat siihen malliin, että jotain jäis aina säästöönkin.
Ja mä tunnen oloni jotenkin kamalan yksinäiseksi. olen kaveripiirimme ensimmäinen, joka saa lapsen, joten vertaistukea ei tämän foorumin lisäksi ole. viikonloppuna ihan itkin miehelleni, kun tuntuu, ettei ole ketään, kenen kanssa jutella raskaudesta ja vauvasta ja perhe-elämästä. en kuitenkaan nykyisiä kavereitani halua kyllästyttää tälläsillä asioilla, kun eiväthän he oikein edes osaa mitään sanoakaan, tietenkään. tottakai hekin välillä kyselee, että potkitaanko masussa tai ompa maha kasvanut, mutta siihen se sitten jääkin.
nyt kun oon vielä jäänyt kotiin koko kesäksi, niin täällähän mä sitten yksin möllötän kaiket päivät. yritän keksiä itselleni tekemistä, kun muut on töissä.
anteeksi, pakko oli minunkin hieman purkautua...
 
Romina ja Ninetsu: No toi vihkiminen ei kyllä tuu tapahtumaan ainaskaan tässä muutamaan vuoteen, ei me olla edes kihloissakaan vielä ja mä en pysty mene noin vaan naimisiin :D Mut ihan hyvä ehdotus. Mies on meinannut vaihtaa äitinsä sukunimen, joka varmasti tuleeki maksaa jonkiverran, mut luulenpa et hänen äitinsä tätä asiaa sponsoroi. Mä oon itse vaihtamassa mun sukunimen heinä-elokuussa, sillä haluan jatkaa minun äitini sukunimeä enkä isäni, joka on nyt minulla käytössä. Ja haluan lapselleni myös tämän mun äidin sukunimen. se on suojattusukunimi ja ainaostaan meidän sukulaisilla käytössä, meitä on noin 10 enään jäljellä ja sukunimi on kuolemassa sukupuuttoon, joten siksi haluan jatkaa sitä.

no toivottavasti asiat järjestyy..
 
Takaisin
Top