kertominen..

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja jl86
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tuntuuko teistä muista tää raskauden salailu vaikealta/raskaalta? Mie koen sen jotenki ristiriitaisena. Ei haluais vielä kertoa mut sit ois vaan helpompi jos kertois, ei tartteis mahaa piilotella tms. Ja helpompi ois salata jos mahaa ei turvottais niin paljoa tai ois huono olo. Mulla ollu tänä iltana pinna jotenki tosi kireellä, äksyilin miehelle ja tytölle ku tyttö vaan vetkutteli iltapalalla (pyysin tosin jo anteeksi ärhäkkää olemustani).
 
Tuntuu vaikealta tämä salailu... haluaisin kyllä kertoa, mutta sitten pelottaa jos kaikki ei olekaan hyvin. Kun ei ole vielä sitä ultraakaan takana. Uskon että ultran jälkeen saa vähän varmuutta ja tohtii jo useammalle kertoa :)
 
Täällä kans yks ahdistunut. Haluaisin kertoa, mutta en tohdi. Äiti ja isä tietää, miehen äiti tietää. Ens viikolla ollaan lähdössä mun tädin kanssa kesälomareissuun powerparkkiin niin on hänellekin kerrottava. Hän on ainut kenelle olen "valehdellut" etten muka olisi raskaana. Kerran hän on sitä kysynyt ja sanoin että kerron kyllä kun on kerrottavaa (silloin vasta plussa ilmestynyt tikkuun, ei edes neuvola-aikaa vielä varattuna) ja sillä tiellä ollaan. Mies kertoo omalle isälleen kun haluaa (parin kolmen viikon sisään). Mutta et siis ole yksin MPOP!
 
Kummankin vanhemmille kerrottu nyt, ihan odotetusti olivat todella iloisia ja onnellisia uutisista. :love7 Muille kertomista ootellaan ihan rauhassa vielä, ei varmaan vielä muutamaan viikkoon ees suunnitella. Mua vaan jossain määrin ahistaa se hössöttäminen asiasta, alussahan tässä vasta ollaan. Kun vielä itselle jotenkin konkretisoituis ees tämä kunnolla :grin Nyt menossa rv 8+6.
 
Kiva tietää etten ole yksin tämän asian kanssa. :) senkin puolesta on ristiriitaiset tuntemukset kertoako vai eikö, kun miekään en jaksais sitä hössötystä mikä siitä alkaa ku ihmiset saa tietää. Kyllähän ne tietty arvaa jos maha näyttää siltä ku ois eka kolmannes ja ohi,.mut sit sekin kyräily ja mahan tuijottaminen ilman että uskaltaa kysyä on kans rasittavaa. Sit saa jälkikäteen kuulla miten monta viikkoa on jo missäkin asiaa spekuloitu.
 
Asiasta kukkaruukkuun, äitiysfarkut jalassa duunissa! Reisistä kapeat mut pepussa ylimääräistä. Aika valuva olo näiden kanssa siis.
 
Mä kerroin tänään omille vanhemmille asiasta :) hyvin ottivat sen ja nyt pitäis joku päivä saada aikaseks käytyä miehen vanhempien luona :)
 
Me käytiin eilen nt-ultran jälkeen kertomassa tulevalle isomummolle :) <3 voikun hän jaksais olla täällä vielä pienen syntymään asti <3
 
Mä oon jo kertonut parille kaverille, parille päiväkodintädille ja isälleni. Isä lähtee syyskuussa talveksi Karibialle purjehtimaan niin kerroin ettei päästä tällä(kään) kertaa sinne lomailemaan, viimeksi hän oli neljä vuotta sitten ja silloin meidän neitokainen syntyi joulukuun alussa. Päivänkodintädeiltä kyselin jo mitenkäs tuon meidän eskarin aloittavan kanssa menee kun lapset ovat vuoropäiväkodissa ja kun mä jään kotiin niin lapsilta loppuu vuorohoito-oikeus, joten pitääkö vaihtaa eskariin jonnekin muualle päiväkotiin. Kuulemma ei tarvitse, mutta mä oon miettinyt että pitäisikö kuitenkin hakea siirtoa tuohon meidän naapuritalossa olevan päiväkodin eskariin sitten talvella. Olisi niin paljon helpompi viedä tuohon kuin kahden kilsan päähän autolla, etenkin jos tulisi vielä kunnon talvi niin ei innosta pukea kolmea lasta ja skrapata autoa jokaikinen aamu.
Lauantaina varmaankin näen pomoni, ainakin työvuorolistaan meille on merkitty vaihto, mutta tuosta nyt ei aina tiedä tuleeko töihin silloin kuin pitäisi vai muutamaa tuntia myöhemmin. Jos näen pomon niin kerron hänelle kun sen jälkeen voin alkaa kieltäytymään porrasvedoista.
Mun äiti tulee elokuussa meille (asuu 900km päässä) ja jos/kun ehdin käymään ultrassa ennen niin laitan ultrakuvan äidin ja miehensä hääkorttikuoreen mukaan, häät oli jo 27.6., mutta meillä unohtui lahja ja kortti kotiin, hups :facepalm:
 
Ootteko kertonut töissä/koska aiotte kertoa??

Aikooko kukaan muu laittaa facebookkiin ilmoitusta asiasta?

Mää ite aattelin jossain vaiheessa (kun oon ensin töissä saanu kerrottua) laittaa facebookkiin jonkun ilmoituksen, oon vaan yrittäny miettiä millasen sitä laittais... :) Sitä kautta esim. serkut (jotka ei oo niin läheisiä) sais tietää...

Töissä yritän varmaan kertoa tossa elokuussa kun palailen omaan työpisteeseen kesäpäivystyksen ja lomien jälkeen... En vaan oikein tiedä miten ois paras tapa kertoa pomolle. Mulla on siis ihan vakituinen työsuhde, jossa oon ollut jo 2v. et sinänsä ei oo mitään pelkoo, et irtisanottais/ei jatkettais sopimusta... Sit myös mietityttää miten kertoa tiimikavereille, kun tiedän, että toinen heistä kärsii itse lapsettomuudesta... :/
 
Mä taidan jättää facebook ilmoittamiset väliin.. muutenkaan en oo kovin ahkera päivittelijä ni ei tunnu "omalta".

Jossain sanottiin et ilmoittaa töissä vaikka meilillä jos on lapsettomuudesta kärsiviä. En tiedä onko hyvä tapa sitten. Jos tiimikaveri on läheinen niin ehkä sitten ihan kahdestaan sopivassa tilanteessa?

Me kerrotaan ehkä töissä ekan ultran jälkeen.. tekee mieli jo selitellä miksi oon lihonu ja oon nii kärttyisä ja otan liikaa omaa aikaa. Ei jaksa tehdä koko ajan kun on paha olo. Onneksi kukaan ei kyttää :)
 
Tää on hirveen hankala tilanne, kun haluisin kuitenkin kertoa työpaikalla muillekin kun pomolle, ainakin pari tyyppiä on sellaisia joille tahtoisin kertoa. Ja jos jossain vaiheessa tosiaan laitan facebookkiin, niin sieltäkin sit työkaverit näkee kun kaikki kahta lukuunottamatta on mun kavereina fabossa...

Tää lapsettomuudesta kärsivä on ollut vuoden aiemmin mun tiimikaverina, mut ei viime vuotta... Ei erityisen läheisiä olla, mutta kyllä nyt tietysti alkaa myös näkyä varmaan aika pian... Ja siis oon töissä päiväkodissa, joten pakoltakin tulee raskauden edetessä joitain kompromissejä eteen... (esim. isompien/painavampien lasten nostelut täytynee ainakin loppuvaiheessa jättää minimiin...)

Mut kivaa tässä on, se et jos la mulla ei muutu, niin jään varmaan joulukuussa lomille ja sit suoraa äitiyslomalle... :)
 
Mä oon töissä kertonu jo parille duunikaverille ja sit toiselle esimiehelle, mut big bossille kerron sit np ultran jälkeen :) aattelin et vaellusparin oli ihan hyvä tietää asia mut en kyllä sit päivystäjälle maininnu asiasta mitään :D sen np-ultran jälkee varmaa FB:s jotain mainitsen asiasta mut enpä aatellu mitenkää isommin huudella :) eniten rupee pikku hiljaa mietityttää et pystyykö olee loppuu asti töissä vai joudunko jäämää jo aikasemmin pois :/
 
Mä nään pomoani todella harvoin, joten kunhan hänet seuraavan kerran näen niin kerron hänelle. Sen jälkeen mulla on ongelmana kertominen yhdelle vakioasiakkaalle. Hänellä on lapsettomuusongelma ollut viitisen vuotta ja ollaan puhuttu että jos Suomessa kohdunvuokraus olisi laillista niin mä vuokraisin itseni heille. Hän on myös mun fb-kaverina, joten ensin mun on hänelle kerrottava jotenkin tosi varovasti ja sitten vasta aattelin "kertoa" fb:ssä. Viimeksi laitettiin ultrakuva faceen ja siihen tekstiksi "pikku-kakkonen". Jotain vastaavaa varmaan tälläkin kertaa, paitsi tietenkin kolmonenhan tuo jo on.
 
Nostan hattua teille kun ajattelette näitä lapsettomuudesta kärsiviä ja heidän tunteitaan <3 ei kaikki jaksaisi muita huomioida, vaikka kuinka kipeä asia olisi toiselle.
 
Mie en laita facebookiin mitään ilmoitusta, en laittanut viimeksikään kun ei se tuntunut omalta jutulta. Parille kaverille olen kertonut ja iloisia ovat olleet, vanhemmille ei vielä olla kerrottu. Tässä on tulossa kaikkea muuttohässäkkää ym nii ajateltiin muuton jälkeen jossain vaiheessa sit kertoa. Ehkä kuukauden sisällä tai päästä. :)
 
Mä olen kahden vaiheilla ton facebookin suhteen. Oon yleensä päivitelly harvakseltaan ja useimmiten jotain höpönlöpöä, mutta on siellä seassa tärkeitäkin asioita. Nyt kun kaverilistaa on tullu siivoiltua ahkerasti niin melkein voisinkin päivittää. Mutta mikäli päädyn päivittämään jotain (hyvin pienellä todennäköisyydellä), niin se tapahtuis vasta rakenneultran jälkeen. Ennen sitä en halua tietoa someen.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top