Jutustelua ja tutustumista

Täällä kirjottelee 39v toistakertaa äiteeksi tuleva... Esikoinen ehti 14vuotiaaksi, ennen kuin tärppäsi toisen kerran (mieskin piti vaihtaa välillä, miehelle ensimmäinen). Olen pohjois-savosta ja la ois 14.11. (jotenkin vielä oon vähän varovainen, kun mitään varsinaista todistetta raskaudesta ei ole. Ei kyllä menkoja, 6 testiä näyttää plussaa ja kuulema mielialani vaihtelee "vähän" ensi viikolla ensimmäinen neuvola, josko siellä sitten selviäisi tarkemmin...
Asutaan maalla ja viljelijä on virallinen ammatti.
 
Täällä 36 v , mies 40v. Kummallekin ensimmäinen raskaus. Yhteiseloa takana vasta vajaa 2 vuotta. Itä- Uudellamaalla asutaan ja vauva ollut kovasti toiveissa kun tota ikääkin jo on. Joulukuussa jätettiin ehkäsy pois, helmikuussa tärppäsi ja laskettu aika olis 10.11. Ilosta ja onnesta sekaisin molemmat, mutta silti ajatuksissa pyörii että jos kaikki ei olekaan kunnossa. Varhaisultra oli pari vk sitten ja siellä kaikki näytti hyvältä, seuraavaa ultra aikaa odottelen huhtikuun lopulle, sit voi jo toivottavasti julkistaa raskauden kaikille. Raskausoireista en ole mielestäni kärsinyt, välillä vähän väsyttää ja kahvia ei enää tee niin mieli kuin aiemmin, noi on mun ainoat oireet... Toisaalta hyvä ettei oo tarvinnu pahoinvoinnista kärsiä.
 
Moi kaikille! Jospa minäkin uskaltautuisin mukaan... Olen 36-vuotias, mies samaa vuosikertaa ja kolmatta lasta odotellaan. Yksi keskenmeno myös takana vuosi sitten. Meillä on 5- ja 3-vuotiaat tytöt ja nyt tämä tulokas oli suoraan sanottuna pieni yllätys...mutta ihan mukava sellainen, vaikka paljon tässä on mietittävää ja järjestettävää ennen vauvan tuloa. Asutaan pk-seudulla.
Kirjoittelin täällä forumilla jonkin verran esikoista odottaessani, eri nimimerkillä tosin. Kakkosta odotellessa kirjoittelu jäi, mutta jospa nyt taas aktivoituisi sen suhteen...

Raskausoireet ovat alkaneet tällä viikolla kiusata, hirmu väsymys, huimaus ja etominen päällä koko ajan... Viikkoja nyt Vaun laskurin mukaan 6+2.
 
Heippa, täällä 26-vuotias äitee ja mies 29-vuotias. Asustellaan Varsinais-Suomessa ja perheessä ennestään kaksi lasta (tyttö 8/2011 ja poika 11/2013) sekä koira. Kolmas lapsi ollut erittäin toivutta ja ehkäisyä ei ole ollutkaan tässä kakkosen jälkeen käytössä ollenkaan. Kakkosen imetys hoiti tuon ehkäisypuolen aika hyvin siis meidän kohdalla. Laskettu tulisi olemaan siis loppukuusta.
 
Hips hei. 32 on mittarissa ja kolmas raskaus. Yksi KM vuonna 2013. Esikko on reipas ekaluokkalainen.

Nyt oltais kuudennella viikolla. Joku rajapyykki sekin, alkion sydämentekele lähtee näillä näppäimillä tykyttelemään.

Tänään ollut tooodeeelllaaaa laiska päivä. Pää ihan mössöä. Ja väsyttää. Ja etoo. Ja närästää. Ja pissattaa. :D
Tekis mieli jutella kovasti jonkun kanssa näistä tuntemuksista, mutta kun juuri kukaan ei vielä lähipiirissä tiedä. Enkä haluakaan kertoa vielä. Joten pitää sitten ihan vaan kaiken maailman foorumeille nillittää. :wink
 
29 vuotias kahden vilkkaan pojan äiti. Aikaisemmat raskaudet olleet pitkään toivottuja ja tämä olikin vallan ihana yllätys kun oltiin jo sovittu että annetaan kolmannen vielä odottaa kun ei lähtenyt tulemaan vuoden yrityksen jälkeen, ja heti parin kuukauden päästä plussa pärähti tikkuun. Raskauden kesto on vielä vähän kysymysmerkki, digitesti antoi erilaisen vastauksen mitä odottelin mutta mun pitkä ja epämääräinen kierto mahdollistaa melkein mitä tahansa
Jännittävin mielin, tosin tänään hieman huolta aiheuttanut pienen pieni tuhru pyyhkiessä mutta mitään kipuja ei ole ja määrä aivan minimalistinen niin toivotaan vielä parasta.
 
Mullon ehkä maailman paras mies. Hää oli kaverilla käymässä ja pisti viestiä, että miten rouva jaksaa. Laitoin takaisin, että ruokakaappi alkaa olla tyhjä ja tekee mieli pirtelöä ja ranskiksia (!!??). Niin sieltä sitten rakkaudenruokalähetti tulee tarpeiden kanssa. :Heartred

Esikoista ei ole liikaa tänään sisällä näkynyt. Kävi kaksi kertaa syömässä ja niin vaan kaapit tyhjeni. Tuo jätkä venyy kohta taas sen 10cm...

Hyperia, eipä tuo töhry vielä mittään tosiaan tarkoita. Ceep calm, kuten sun avatarkin sanoo :wink
 
Tässä sen näkee, kun ei muille ole vielä kertomassa raskaudesta ja pakko purkaa ajatuksiaan... liityin foorumille eilen ja viestejä olen pukannut jo 71 :wacky:
 
Mä oon ainakin tykänyt, et pitää olla joku paikka missä joko kirjoittaa tai puhua raskaudesta, kun ei vielä hirveesti oo tullut julkistettua tätä asiaa. Eikä ees haluta vielä julkistaa asiaa. Mun vanhemmat ja sisko nyt vahingossa saivat tietää ja parille ystävälle olen kertonut, jotka ovat tosin tienneet meidän yrittämisestäkin. Oon myös esikoisen ja kuopuksen odotuksissa ollut mukana näillä sivuilla, tosin silloin keskustelut siirtyi aika nopeasti facebookin puolelle, joka tosin itelle on helpompi, kun se puhelimessa kuitenkin on auki koko ajan. Edelleen pidetään yhtä kummankin odotusryhmän kanssa ja on sieltä tullut ihan todella mahtavia ystäviäkin meille.
 
Mulla on kans muutamia hyviä kavereita esikoisen odotusryhmästä. Tosin porukka tutustui hääfoorumilla ja sitten sinne kehittyi oma odotus- ja raskauspuoli :D Kyseinen foorumi on jäänyt pois käytöstä aikaa sitten, mutta facebookissa tosiaan pidetään yhteyttä.

Itse latasin juuri tämän vau:nkin puhelimeen. Ihan kuin en olisi jo muutenkin liikaa siihen kytkettynä :rolleyes:
 
Mä en esikoisen aikana ikinä ehtinyt/uskaltanut mihinkään foorumeille. Yritystä kesti melkein vuosi ja koin sen todella raskaasti, ja tuntui, että rankka asia ois ollut vielä rankempi, jos olisi päivittäin aiheesta kirjoitellut toisten kanssa. Yritin aktiivisesti unohtaa sen yrityksen silloin.. Sitten kun vihdoin tärppäsi, en uskaltanut "iloita" liian aikaisin, eikä ikinä oikein tullut se oikea hetki liittyä mukaan (pahan onnen pelossa).

Nyt on tuntunut tosi kivalta jakaa ajatuksia muiden kanssa, ja ymmärrän vertaistuen tärkeyden ehkä selkeämmin kuin silloin ekassa odotuksessa.
 
Nyt on paha mieli. Mun piti mennä kaverille makutuomariksi rilliostoksille, mutta peruin. Huono olo vetää nyt naisen alas. Piti vielä kehitellä tekosyy, kun ei tästä raskaudesta halua vielä kertoa.
 
Piikkipensas, mä oon kans feidannut muutamia ihmisiä, mut oon ajatellut et kyllä ne sit ymmärtää jahka saavat tietää raskaudesta.
 
Joo, mä olen nyt muutaman tapaamisen perunut. Ja tuntuu tosi kököltä valehdella syitä, mutta ei auta. Varsinkin kun osa ihmisistä on sellaisia, jotka ei salaisuutta osaa pitää, niin ei voi todellakaan kertoa oikeaa syytä mm pahoinvointiin. Nyt esikoinen on kipeä, joten kaikki olettaa muhun tarttuneen tietysti sama pöpö...
 
Me oltiin viime pe esikon kummeilla ja voi että mun teki mieli lähteä sieltä heti, kun päästiin sinne, kun oli niin paha olo koko ajan ja ihan hirvee väsymys vielä päälle. Mut oltiin jo menty sinne niin ei oikein voinut lähteä heti poiskaan. Ja eilen mun vanhempien luona oltiin myös niin olis vaan tehnyt mieli nukkua
 
Mulla aika samanlainen meininki, viikonloppuna miehellä oli vieraita, niin linnouttauduin vaan makkariin ja nukuin osan ajasta kun ne oli täällä. :D Sit vanhempien luona käydessä on kans tehny mieli vaan nukahtaa ja tänään meinasin nukahtaa neuvolassa! No, en uskalla vanhemmilla enää ees käydä, kun oon pelänny etten jaksa ajaa autolla sieltä enää kotiin.
 
24v hämmentynyt ensikertalainen täällä :D mies 32v, yhdessä ollaan oltu 8/2010 ja omaan omakotitaloon tuli muutettua 5/2012. Nyt perheeseen kuuluu myös 2v poikakoira :) etelä-savossa asustellaan ja ite oon perheyrityksessä töissä (saas nähdä kuin kauan pystys pimittää tietoo vanhemmilta...) lokakuun lopussa jättettiin ehkäsy pois. Kenellekään ei oo vielä kerrottu kun viime viikolla vasta ite älysin että vois tehdä testin jotta nää kaameet vatsakivut öisin alkais selkiytyy perjantai ammuna vasta siis itekin "saatiin tieto"

Ja täälläkin väsymys ollut valtava koko pääsiäisen ajan ja nyt on syykin tainnut selvitä kaikille ihme oireille...
 
Ukko huomasi, että olen liittynyt vauva-foorumille ja päivitteli asiaa. "Miten ihmeessä nuo vetää puoleensa?" (hah, itse roikkuu vaikka millä foorumeilla!)
Meinasin vetää hormoneissani kilarit, mutta vastasinkin sitten vain, että pääsee mies helpommalla kun mä paasaan ja puran tuntemuksiani sekä suolen toimintaa foorumille enkä sille koko ajan.
Hetken oli hiljaa. Sitten vastas mulle: "ihan helvetin hyvä juttu nuo vauvafoorumit!" :grin

Me siis kyllä puhutaan ja mä kyllä kerron mun tuntemuksista, mutta jos jaarittelisin koko ajan niin tuo sais hermoromahduksen...:p
 
Hehe, mulla aika sama. Ajattelin, että vähennän lapsettomien kavereiden häirintää raskaus- ja vauvajutuilla jos höpöttelen täällä.
 
Mulla on alkanut tukka rasvottua ihan törkeän nopealla tahdilla. Ja naama ynnä rintakehä kukkii. Ei nyt kovin pahasti, mutta ei normaalisti ollenkaan näin. Ukko totesi, että mulla on puhjennut murrosikä. Vielä kuulemma uupuu ne kovat mielialavaihtelut :grin Niitä odotellessa... :p
Pahoinvointi on melko voimakasta. Tänä aamuna meinasi tulla aamupala ylös ihan väkisin. Yöpöydällä pidän vettä ja hapankorppuja, että laitan jotain suuhuni ennen kuin nousen. Se hieman helpottaa asiaa, mutta...
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top