Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Äippä hyvä että oli lepponen siivouspäivä. Mun päivä on mennyt sohvalla pötkötellen, kun on taas niin supistusherkkä päivä. Hieman kun liikkuu, niin masu menee kivikovaksi.
 
Ja mä olin just edellispäivänä ultrassa... Rv 33+4, painoarvio 2.2 kg ja ihan normaalin kokoinen vauva?! Toi mun raskausmittarikin näyttäis näille viikoille painoarvioksi 2.4kg että kyllä se ihan normaali kasvu toistaiseksi on...
Siis teilläkin kellä isoksi on väitetty...!
 
Äityli hyvä että säkin saanut sohvalla makoilla:) itse sieppaa kun mies sitä mieltä että ainut mitä mä saan tehdä on ruoka... Mutta toisaalta hyvä kun täällä vihloo ja supistelee todella helposti:/ ei vaan oikein osais olla jouten!
 
Kyllä metsäläinen noilla viikoilla syntyneet pääsee yleensä kotiutumaan siinä 36 viikkosina about. Tosi hyvin oot pärjänny (ja jaksanu!) ja pikkuinen myös.
 
Yhyy, oon kattellu vauva videoita tubesta ja haluisin niin jo sen oman pienen kauris simmun syliin :dummy1::dummy1::Heartred Muuten, onko täällä sellasia, keillä jommallakummalla vanhemmalla ruskeet silmät ja toisella vihreet tai siniset? Minkä väriset silmät on lapsukoille tullu? Mulla ruskeet ja miehellä harmaan siniset, nii mietitään kovasti minkä väriset silmät tyttö saa, varmaan ruskeet, kun hallitseva väri? :Heartred
 
Lilith mun mummolla on ruskeat ja ukilla oli siniset ja 2/3 lapsista tuli ruskeat silmät :) ja mikä tässä vielä ihmeellisempää mun kaksosveljillä toisella on ruskeat ja toisella vihreät vaikka mun isällä on siniset silmät ja äidillä vihreät, voi kuulemma pompata geeneissä yhden yli, harvinaista mutta mahdollista:)
 
Äippä mulla sama juttu, etten osaa oikein paikallani olla, mutta nyt aina välillä tuntuu siltä, että jos rehkin niin synnytys alkaa liian aikaisin, joten on ollut pakko rauhottua hieman.
 
Mulla on ruskeat silmät kans ja miehellä tuollaiset harmaan siniset. Ja meiän tytöllä on siniset silmät :)
 
Äityli kaipa se on tää äidin työnkuva mikä "velvottaa" touhuamaan koko ajan, itsekin rauhoittunut että pääsee ainakin 4 viikoa eteen päin. Muistaa vaan että hyvästä syystä "laiskotellaan" :)
 
Ruskea on tosiaan väreistä dominoivin, mutta jos esim. ruskeasilmäisen vanhemmista toisella (tai jollain isovanhemmalla) on siniset silmät, ni voi kantaa sinisilmäsen geeniä peittyvänä ja silloin lapsikin voi olla sinisilmäinen. Vaikee sitä on sanoa. Samaisesta syystä meidän tyty oli rh nega, vaikka ollaan miehen kanssa molemmat positiivisia. Kannetaan siis tota negatiivista rh:ta peittyvänä. Jos nyt kukaan tajus mitään... :) Sama homma hiusten värin kanssa tms.
 
Ja silmien väriähän ei pysty ennalta tietämään ku siihen vaikuttaa monia muitakin tekijöitä kuin pelkät geenit kuten esim veriryhmän todennäköisyyden pystyy helpommin laskemaan ku siihen vaikuttaa vanhempien veriryhmät.
 
Tänään oli vika perhevalmennus ja aiheena parista perheeksi. Olin ikään kuin odottanut, että mitä siellä jutellaan kun asia kovasti itseäkin mietityttänyt: miten arki muuttuu, miten parisuhde muuttuu, kuinka pää kestää kun koko elämä muuttuukin aivan täysin vauvan tullessa jne. No eipä tuosta ollut mitään hyötyä. Ihan yhtä tyhjän kanssa. "Keskustelkaapa nyt miten haluatte lastanne kasvattaa" ja "muistakaa puhua asioista" plää plää plää.. Joo ihan niinkuin ei näin aikalailla päivittäin tehtäiskin. Noh, ehkä se on vaan sellainen asia, josta ei kukaan voi kertoa ja sanoa paljon mitään, kun jokainen lapsi ja pariskunta on erilainen ja pähkäilyt pitää ihan itse tehdä.
 
Kauhee äsken ku käytiin pyörällä kaupassa (huono idea, kun oli sateinen keli ja liukas tie, ja ei nähny missä tie menee ku lehtiä nii paljo maassa..) ja kun ajoin suojatien yli ja olin, luulin, että olin pyöräilemässä kävelytielle, nii pyöräilinkin sillee siihen kävelytien ja autotien reunuksee, että se laahas rengasta vasten, ja meinasin kaatua. Siis ihan hirveet kauhukuvat välähti vaa silmissä, sain pelastettua tilanteen, mutta kun olin päässyt kompuroiden pysähdyksiin, nii kyllä mä shokissa olin, ja sitten meinas lähtee jalat alta, ku tärisytti oikeen, mies joutu tarraa olasta kiinni. Jätän siis nuo pyörälenkit sateisilla keleillä pois.
 
Lilith, minä en uskaltais pyöräillä enää edes hyvällä kelillä, hui! Ja joku on kai joskus sanonutkin että ei ihan loppu vaiheessa sais pyöräillä? Onneksi ei sattunut mitään!
 
Ite odotan kans innolla lapsen silmien väriä. Miehellä vihree-ruskeat ja mulla siniset. Miehen suvussa sinisilmäsuutta, mut kaikilla hänen sisaruksilla samanlaiset silmät kuin hänellä sekä kahdella serkulla. Eli vissiin aika dominoivat...sinänsä sääli,koska tykkään myös omista silmistä ja haluaisin ainakin yhdelle muksulle mun silmät :)
 
Ekaa odotellessa tuli käytyä miehen kanssa perhevalmennuksissa ja oltiin molemmat sitä mieltä että ne on täysin turhia, en edes enää muista mitä ne siellä höpis, kun tosiaan vanhemmiksi kasvetaan ja opitaan lapsen myötä, ei sitä oikein voi "opiskella" kirjoista, netistä, valmennuksista tms. Elämä opettaa:)
 
Täällä sain vihdoin ja viimein pakattuu sairaalakassin ja miehelle vauvan vaatteet kaukaloon tuotavaks sitten sairaalaan. Enää puuttuu pienet naposteltavat.

Ite tein äsken valkosipulivoi patonkia ja kuotin uunista sen pellin, niin en kömpelönä muistanu että massu on kasvanu ja kurotin sit ja poltin mahan siihen pellin reunaan.. Auts.. Onneks ei tullumitään jälkee ja noi arvet kyllä peittää kaikki muut jälet vaikka oliski tullu. On tääki ku eiaina muista mahan kasvaneen ja sit yhtäkkiä se on kaiken tiellä!
 
Takaisin
Top