Nojaa... Mun mielestä taas se ei vaikuta negatiivisesti mitenkään. Perusluottamus on hyvä ja tyytyväisenä sieltä aamulla huhuilee meitä hereille, jos ei olla jo herätty. Vaarallisempaa mun mielestä kehityksen kannalta olisi, ettei rajoja asetettaisi ja näin pieni lapsi saisi haahuilla pitkin kämppää ilman valvontaa.
Ei meillä kyllä pitkin kämppää haahuilla öisin, miellä nukutaan. Jos isommilla hätä(eli painajaisia, jano, vessahätä), tulevat kertomaan ja yleensä menevät takaisin omaan sänkyynsä. Joulukuinen ottaa tyynyn ja peiton kainaloon ja tulee meidän huoneeseen tai sit jos näkee pahaa unta tms niin yleensä itkee jo unissaan ja ehtii rauhoittelemaan ihan hyvin. Kaikki muksut nukkuvat tällä hetkellä samassa huoneessa (paitsi vauva vieressä), joten kenenkään ei tarvitse yksin nukkua. Vauvan kohdalla tietysti kätkytkuolemariskin minimointi, yösyöttöjen helppous, turvallisuus ne syyt vieressä nukuttamiseen ja siitä kyllä löytyy ihan tutkittua tietoa, että miksi vauva olisi hyvä nukuttaa edes samassa huoneessa vanhempien kanssa.
Pinnasänky eri huoneessa voi lapsesta tuntua vankilalta. Vauva/lapsi elää primitiivisten vaistojen varassa ja ei voi ymmärtää, että miksi on eristettynä jossain ja saattaa siksi olla hiljaa/itkemättä, vaikka ahdistus olisi kova. Isommat muksut kans tuppaavat kylässä nukkumaan paremmin, liittynee samaan aiheeseen? Tätä on vähän vaikea kirjoittaa lyhyesti ja kuulostamatta jotenkin arvostelevalta, mutta kyllä itse kärsin aivan varmasti siitä, että vauvasta laitettu omaan huoneeseen yksin. Helposti sitä jää kuuntelemaan, että itkeekö lapsi/vauva "kunnolla", lapsi taas voi ajatella, että eipä sitä näköjään kannata itkeä kun kukaan ei tule. Jo pelkkä ajatus saa näin aikuisiällä ahdistumaan ja paljon peilaan oloja vauvan/lasten kanssa myös sen mukaan, että mikä herättää näitä syviä tuntemuksia, mitkä jääneet vauva-/taaperoajalta vain tunnemuistiin.
Rajoja pitää kyllä asettaa, mutta nukkumisjärjestelyt eivät ole mikään rajanvetokysymys. Miksi lapsen pitäisi osata/haluta nukkua yksin, jos aikuisetkaan eivät sitä halua? Miksi se aikuisen halu nukkua yksin vie voiton lapsen tarpeesta olla lähellä? Se on kuitenkin niin lyhyt aika kun lapsi on pieni ja heräilevä, vaikka se pitkältä voi vuosikin tuntua valvoa, ihan on kokemusta. Meillä myös vahditaan lapsia päivisin ja ei estetä porteilla/lukoilla yms tekemisiä vaan opetetaan, ettei jotain tehdä. Meillä ei tosin portaita ole asunnossa, turvaportti olisi silloin varmasti pakollinen. Tehokkaampaa se on antaa lapsen itse oppia kuin estää, kielto on paras kannuste :D Meinaan siis, ettei jatkuvasti kielletä, vaan ennakoidaan ja ohjataan muuhun toimintaan, kielletään vain ehdottomassa vaarassa.
Eipä tätä taida saada sanoiksi puettua paremmin, eikä löydy nyt suoria viittauksia kirjallisuuteen/nettiin, joita tähän tueksi heittäisin :) Jokainen tosiaan tekee ne omalle perheelle sopivat ratkaisut ja elää sen mukaan, se vaan ei aina tosiaan ole niin yksiselitteistä, tutkimuksia ja mielipiteitä kun löytyy joka lähtöön.
Kohtahan se jo yltää kahvaan ja sitten sitä ei pidättele mikään.pari pvää nyt ollut. voisiko viitata hampaiden tuloon? ensin luulin että johtuu mustikasta mut nyt ei olla annettu ja edellee vihreä. ja karsea haju..
