Joulukuun mammat 2015

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Esma
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla ollu toi sama että lapset ennen kun täytän 30-v ja elokuussa se sit tulee täyteen ja steri jonossa ollaan muttamutta... olihan toi edellinen raskaus aika silmiä aukova sen tulpan takia että ehkä olis syytä lopettaa tää lisääntyminen ja terveydellään leikkiminen enneku on liian myöhäistä, mutta toisaalta onhan näitä lapsia jo "muutama"... miestä pelottaa et jos vielä raskaaksi tulis niin se että miten mun kroppa kestää ja kieltämättä se mietityttää muakin:o
 
Niin ja kouluunkin pitäis mennä! Ehkä fysioterapeutuksi? Tai vanhus työhön? En vieläkään oo varma mikä musta isona tulee, muukin kun äiti:D
 
Mulla taas oli helppo raskaus, mut silti pelottaa, että jos kuitenkin sattuisi jtn sit seuraavassa raskaudessa... On se kropalle kova rääkki ja aina kun tulee lisää vuosia mittariin, kasvaa riskit niin äidille kuin lapselle :/

Mä tiedän mitä mä haluisin tehdä, mut ei ole mahdollista :D Sit pitäis miettiä seuraavaks paras vaihtoehto, ehkä rakennusala tai joku muu, jossa voi käsin tehdä, töitä riittää ja työt alkaa kukon pierun aikaan, niin pääsee joskus kotiinkin :) Siivoushommat ei enää käy, kun meni terveys siinä hommassa ja iho reagoi nyt kaikkeen... Muuten ois kyl mukavaa duunia ja ainakin hommaa riittäis.
 
Oi voi kun te ootte nuoria ja elämä vielä edessä ;)

Täällä yöt ei sittenkään ota helpottuakseen. Mitä ihmettä voisi vielä tehdä? Viime yönä alkoi tissille itku kahdelta. Pullomaito rauhoitti hetkeksi, mut sit taas ehkä neljän mais alkoi riehuminen. On hieman pinna kireellä kun tätä on nyt jatkunut jo useampi viikko. Vesi ei kelpaa, viereen ei kelpaa, isi ei kelpaa, pelkästään tissi suussa kelpaa. Ja syli jos on pystyssä... nuku siinä sitten :o
 
Meillä esikoisen yöt rauhoittuivat joskus 2,5-vuotiaana sitten alkoikin yölliset kauhukohtaukset. Ei kai siinä auta ku asenne, että niillä unilla mentävä mitä saa. Meillä aina yöt menty sieltä mistä aita matalin ja otettu kaikki mahdollinen uni. Toiset vauvat/lapset vaan tarvitsee kauemmin vanhemman turvaa ja siitä ei voi pois opettaa. Tässä iässä ihan normaalia takertua vanhempaan, kun alkaa se erkaantuminen vanhemmasta, mutta se on lapsen mielestä pelottavaa kuitenkin. Itellä ainakin helpottanut just tuo ajatus, että kuuluu ikään, lapsi nukkuu sitten joskus. Meillä nyt vauva nukkuu osan yöstä tissi suussa, ei tietoa millon päästää irti ku nukahdan aina imettäessä ja herään sit joskus tissi paljaana ja vauva tuhisee vieressä :D Tsemppiä ja voimia, luovuta sen opettamisen suhteen niin pääset helpommalla! Mä tein sen virheen esikoisen kanssa, että en vaistoihin luottanut, vaan yritin aina opettaa jtn ku niin muka kuului tehdä, huoh!

Mitä ikään tulee, niin sehän on numeroita, mut kyl se hedelmällisyys laskee 25 ikävuoden jälkeen ja raskauden riskit joka vuosi lisääntyy, vaikka sinällään nuori tässä vielä onkin. Meillä vielä korkea ikä sukurasitteena, että kyllä tässä vielä ehtii elämällään vaikka mitä! Sitä suuremmalla syyllä sitä nyt elää lapsille ja lasten kanssa, ehtii töitä tehdä ties kuin kauan vielä :)
 
Kyllähän sitä nukkuis samalla myös, jos tuo vain olis tissillä ja söis, mutta kun samalla potkii, raapii, nipistelee, tökkii, lyö ja jos vahingossakin vähän irtoo, alkaa hirveä huuto :arghh:

Mulla taas elämä on mennyt eri järjestyksessä. Ehdin opiskella ja tehdä töitä ja nauttia sinkun vapaudesta ja omasta itsenäisestä elämästä jo riittävästi ja nyt voi keskittyä täysillä perhe-elämään :) Aina ei voi valita, mielummin lapsi nyt sen oikean kanssa kuin et olisin "tehnyt" ne alle 30 veenä sen väärän kanssa vain siksi, että on aika. Vaiks kyl pitää myöntää, et vähän oon teille nuoremmille kateellinen, että ootte sen oikean jo heti löytäneet :) Ja toisaalta, kun on päässyt nauttimaan monta vuotta omasta vapaudesta, niin kyllähän sitä välillä kaipaa. Tuo hedelmällisyyden lasku ja riskien lisääntyminen on surullisinta. Haluaisin, että pojalla olisi sisarus seurana, tukena ja turvana. Katsotaan mitä luoja suo.
 
Kylläpä teidän pikku mies kuulostaa hiukan haastavalta tytsy:/ lieneekö taas joku ihme vaihe? Ota näistä selkoa... ei voi muuta kun voimia sulle toivottaa!
Joo eihän se ikä oo tosiaan kun numero mutta valitettavasti naisen hedelmällisyyteen sillä on iso vaikutus... pakko myöntää että ton mun ukkelin löysin jo parinkympin alku tekiöissä, tuskin muuten olis näin montaa lasta:) mä/me keritään nauttia meidän ajasta vielä sen jälkeen kun vauvat on teinejä/aikuisia ja työ elämääkin vielä edessä monta kymmentä vuotta...
 
Mikähän vaihe meillä on menossa kun neiti on alkanut nukkua taas kolmen tunnin päikkäreitä o_O en tiedä antaisko vaan nukkua vai pitäiskö herätellä.. on nimittäin ihan törkeen sitkeessä unessa eikä meinaa millään herätä jos yrittää herätellä. Nytkin nukkuu jo neljättä tuntia o_O illalla kylläkin on taas väsynyt että kai sitä lapsi saa nukkua ja jos nukuttaa kun ei vielä yöuniin suuremmin vaikuta. Aamut on ehkä aikaistuneet vähän mutta on siinä sikäli varaakin. Mutta ihmetyttää vaan että mikä se nyt noin kauheasti nukuttaa..

tietty kiva nautiskella omasta ajasta näin kun on vielä mahdollisuus ennen kuin kakkonen syntyy :D
 
Kuulostaa kivalta jos nukkuu ja riittää yöksikin unta. Meillä kun nukutaan hiukan reilu puol tuntia, että riittäis yöksikin unta... Ei kyllä ole yhtään enää omaa aikaa tässä päivisin. Iltaisin sitte hetki ku on saanut nukkumaan. Muistui mieleen hyvin miksi tää aika ei oikein oo kiva. Ei yhtään miehen kanssakaan keskinäistä aikaa. Mutta muutama vuosi menee näin ennenkuin uskaltaa jättää toisten kanssa kotiin vaikka parin tunnin kauppareissun ajaksi. Siihen saakka... Huh.
 
Angelique, meillä sama! Kyllä tuo neiti torkahtaa välillä sohvalle ja varmuudella autoon, mut jos nukkuu ihan kunnolla, niin ei unet riitä yölle. Menee aivan hulinaksi kun ei meinaa nukahtaa millään, yöllä itkeskelee ja aamulla herää joskus ennen mua, mikä on todella aikaisin :/ Niin ja mitä se oma aika on? Mulla sentään aamulla omaa aikaa joku puol tuntia-tunti, mut yhteistä aikaa miehen kans ei ole ilman lapsia, kun pienimmäinen roikkuu tissillä siihen asti ku nukahtaa ja mä nukahdan lähes aina samalla :D Joskus on niitä hienoja iltoja ku voi kuiskailla sängystä, et nyt oisin hereillä ja ehtis ehkä pikaisesti sängyssä muutakin tehdä ku nukkua :D
 
Meillä nukutaan vieläkin hyvät päikkärit, välillä saattaa olla päiviä kun ei nuku ollenkaan, mutta selkeesti tarvitsee kunnon päikkärit jaksaakseen. Nukkuu vaihtelevasti 1,5 - 3h. Ja vauvalle oon jo saanu jonkinlaista rytmiä, nukkuu ~ 4h päikkärit samaan aikaan veljensä kanssa niin sillä välin saan itekin nukuttua tai tehtyä kotitöitä. :)
 
Meillä kans vaaditaan 1-2 tunnin päikkärit, muuten sammuu pystyyn :D ja iltaisin kyllä nukahtaa nopeasti yöunille. Vauva nukkuu myös aamaan aikaan päikkärit, noin 2,5tuntia, joten täällä kans saan hetken omaa aikaa siinä välissä.
Ootteko siirrelleet joulukuisia paljon jo lastensänkyihin? Mietin että pitäiskö siirtää huomenna.. meillä on tuollainen toooooosi vanha jatkettava puusänky, johon teetettiin irroitettava pieni laita. Sänky on metrin leveä, joten ei siitä helpolla ainakaan tila lopu kesken.
 
Kiva kuulla että ei ole ainoa :D.
Meillä on kans suunnitteilla ostaa valmiiksi jatkettava sänky, siihen vois välillä koittaa nukuttaa, vaan meillä on ongelma kun nukutaan yläkerrassa ni pitää olla ovi kokonaan sitte kiinni jos poika pääsee ite pois sängystä... En nyt muista millon noi muut siirtyi isompiin sänkyihin mut varmaan näihin aikoihin kun seuraava pinnasängyn käyttäjä tuli, ikäeroa oli kuitenkin se pari vuotta... :D
 
Meillä pojan huoneen ovi kiinni yöllä muutenkin.
 
Meillä poju nukkuu vielä pinniksessä enkä pidä kiirettä normisänkyyn siirtymisen kanssa. Meillä kans makkari yläkerrassa ja poju on oppinu avaamaan portin lukon, joten eihän sitä yöllä uskaltais nukkua ollenkaan jos se ois normisängyssä. Täällä nukutaan päikkäreitä 1-3h. Nyt yötkin on menneet hyvin ilman heräämisiä (kopkop). Ja kuudelta noustaan ylös. Miehen kanssa vietetään yhteistä aikaa illalla kun saadaan lapset nukkumaan. Monesti mennäänkin vasta puolilta öin nukkumaan.
 
Meillä yrittää tulla laidan yli niin jotenkin näen turvallisempana siirtyä matalammalle tiputtavaksi... Muistaakseni muutkin alkoi tässä kohtaa yrittämään laidan yli.
 
Meillä tulee jo pienempi pinnasängyn laidan yli, joten laita piti sit ottaa pois. En olis vielä kyllä halunnut, kun sen jälkeen alkoikin älytön nukutushulina... Esikoinen hulisi pinniksestä pois päästyään enemmän ja vähemmän puolitoista vuotta, saa nähä onko kuopus yhtä sitkeä :'D

Meillä on tästä juniorista kehittynyt oikea vaaratilannemagneetti :O Viimeksi eilen huomasin, että se on onnistunut lohkaiseen etuhampaan kiilteestäkin palan pois >_< Lomareissua taas vietettiin poski mustelmalla ja huuli auki...
 
Meillä nukkuu vielä pinniksessä ja samassa huoneessa ku me (tilanpuutteesta johtuen). Ei oo vielä otettu pois laitaa, kun eihän tuo pysyisi sängyssään... Ei nukkumaan mennessä, eikä aamuyöllä kun pitää saada tissiä... Ja pahantekoonkin / vaaranpaikkoihin se pääsisi seikkailemaan aamulla, jos ei herättäisikään. Ollapa oikea lastenhuone :/
 
Takaisin
Top