Täällä kans perhepedissä nukutaan, myös esikoinen. Saa siirtyä omaan sänkyyn kun on valmis. Mä uskon että lapsi itsenäistyy kun on valmis ja se tapahtuu sit sen suuremmitta tappeluitta. :) Mut lapsia ja vanhempia on erilaisia, toiselle sopii toinen ja niin edespäin. :)
Tääl taitaa vaavi ottaa jotain kasvuspurttia tai sit johtuu masuvaivojen helpottumisesta (toiset potenu törkeet mahataudit ja vauvalla samaan aikaan katoo kaikki vaivat... :B) mut meillä ollaan nukuttu muutama päivä melkeen kokoajan. Toki sit ku ollaan hereillä ni tosi pirteenä ja ilosena. Sit voi taas vedellä hirsiä. ❤
Tääl taitaa vaavi ottaa jotain kasvuspurttia tai sit johtuu masuvaivojen helpottumisesta (toiset potenu törkeet mahataudit ja vauvalla samaan aikaan katoo kaikki vaivat... :B) mut meillä ollaan nukuttu muutama päivä melkeen kokoajan. Toki sit ku ollaan hereillä ni tosi pirteenä ja ilosena. Sit voi taas vedellä hirsiä. ❤
Meillä poju nukkuu kehdossa ja ollaan niin nautittu siitä, että saadaan miehen kanssa nukkua lähekkäin. Mä en oikeastaan koskaan edes imetä kyljellään, joten eipä se kummemmin helpottais mitään, että vauva olis vieressä, kun joka tapauksessa nousisin istumaan imettääkseni. Ja vaippaa kun pitää vaihtaa, niin hootopöydälle käy joka tapauksessa tiemme. Sopii meille. Poika myös nukahtaa omaan petiinsä yksinäänkin.
Hilla, kyllä vain, Oulussa asutaan! Tiina Nyholm on se meidän käyttämä osteopaatti, yhteystiedot löytyy netistä. Hän työskentelee keskustassa Kauppurienkadulla. :) Jos on vaunujen kanssa liikkeellä, kannattaa huomioida, että ne eivät mahdu hissiin.
ccix
Piirimestaruustason postaaja
Pakko kommentoida omaa jälkitarkastusta, oli siis jo vajaa kuukausi sitten. Lääkäri tsekkas vaan alapään, ei mitään muuta, Sain kapselin samalla kertaa ja vast myöhemmin mulle selvisi, et siin on "painosuositus" ja et yli 70kg niin teho heikkenee jo kahen vuoden jälkeen... Eli tääkin asia ois ollu kiva kuulla lääkäriltä eikä lukea netistä :D eikä siis otettu paineita, punnittu tai mitään muutakaan... nyt on jo myöhästä murehtia, ja tällä hetkellä oon kyllä niin kettuuntunut tähän kapselivaihtoehtoon ehkäsynä. Naama kukkii, hiukset rasvottuu, tiputtelee... ja oikeesti oli tossa nyt ekat menkatkin, jotka kesti 1,5 vkoa ja vuosin enemmän ku synnytyksen jälkeen... huoh. Mä niin toivon, et tää täst tasaantuu.
Meilläkin nukutaan perhepedissä, jotenkin tuntuu niin karulta heittää pieni yksin pinnikseen (mut ymmärrän kyllä, että monet eivät osaa nukkua kun vauva äheltää yms). Esikoinen siirty siinä puolvuotiaana omaan sänkyyn, joka on kyllä vieläkin tossa sivuvaununa... pian kunhan tässä arki tasaantuu (tai et energiaa riittää) niin aletaan siirtyy omaan huoneeseen ja isojen poikien sänkyyn ja tyttö siirtyy sit pinnikseen :)
Ja bussiin nouseminen on ihan lasten leikkiä. Eikä sitä muuta kun pysäkille niin kyllä sä osaat, Nuppu_1. Et usko, kuinka paljon ite stressasin tota julkisten kaa kulkemista...
Meilläkin nukutaan perhepedissä, jotenkin tuntuu niin karulta heittää pieni yksin pinnikseen (mut ymmärrän kyllä, että monet eivät osaa nukkua kun vauva äheltää yms). Esikoinen siirty siinä puolvuotiaana omaan sänkyyn, joka on kyllä vieläkin tossa sivuvaununa... pian kunhan tässä arki tasaantuu (tai et energiaa riittää) niin aletaan siirtyy omaan huoneeseen ja isojen poikien sänkyyn ja tyttö siirtyy sit pinnikseen :)
Ja bussiin nouseminen on ihan lasten leikkiä. Eikä sitä muuta kun pysäkille niin kyllä sä osaat, Nuppu_1. Et usko, kuinka paljon ite stressasin tota julkisten kaa kulkemista...
Meillä mies jopa puhunut, että kyllä kohta siirretään poika nukkumaan omaan huoneeseen! Mä vähän älähdin, että ei nyt ehkä ihan vielä kohta. Aikaisintaan ehkä siinä puolen vuoden tienoilla. Kyllähän tuolta hyvin toisen itkun ja äheltämisenkin kuulisi, mutta minä en ole valmis vielä sellaiseen. Aina saisi naapurihuoneeseen juosta, kun kuuluu outo ääni tai haluaa kurkata vauvaa. Sanoin, että sitten kun poika istuu, niin se on pakkokin siirtää omaan huoneeseen, kun kehto ei ole turvallinen ja pinnis on vauvanhuoneessa, eikä oikein mahdu meidän makkariin. Luulisi olevan lapsenkin kannalta helpompi pienenä jo tottua omassa huoneessa nukkumiseen, kuin vasta isompana kun osaa pistää vastaan. Mutta katotaan nyt miten tuon kanssa käy. Kuitenkin nukkuu meidän makkarissa 5-vuotiaaksi :D
Lapselle turvallisuuden tunne kehittyy vauvana. Jos vauva kokee olevansa turvaton, yksin, eikä viesteihin vastata riittävän nopeasti, jos ollenkaan, niin vauva lopettaa viestimisen. Vauva tavallaan sulkeutuu omiin oloihinsa ja tyytyy osaansa. Tähän perustuu unikoulut yms, että vauva alistetaan vanhempien tahtoon. Aikuiselle se on helpompi, että vauva mahdollisimman varhaisessa vaiheessa totutetaan olemaan yksin ja "talon tavoilla", mutta lapsiaan ei siitä mtn ymmärrä. Lapsi kyllä tottuu nukkumaan omassa sängyssä ja omassa huoneessa kun on valmis siihen. Tämä mielipide perustuu kaikkeen mitä lukenut vauvan kehityksestä ja vaikutuksesta ihan aikuiselle iälle asti...
Ite miettiny tota kulkemista bussissa, täällä kun liikennöi semmonen pitkän matkan bussi jyrkkine portaineen, toisinaan taas ihan normaali matalampi. Parempi varmaan ois suosiolla kantoliinaillen lähteä tai omalla autolla, ei tuo rahallisestikaan niin paljoa halvemmaksi tulisi :/ Mut joo, ei kannata jännittää busseilua, aina on joku auttamassa jos tarvii vaunuja nostella, muutenhan sitä pääsee kyytiin miten ite parhaaksi näkee :)
Ite miettiny tota kulkemista bussissa, täällä kun liikennöi semmonen pitkän matkan bussi jyrkkine portaineen, toisinaan taas ihan normaali matalampi. Parempi varmaan ois suosiolla kantoliinaillen lähteä tai omalla autolla, ei tuo rahallisestikaan niin paljoa halvemmaksi tulisi :/ Mut joo, ei kannata jännittää busseilua, aina on joku auttamassa jos tarvii vaunuja nostella, muutenhan sitä pääsee kyytiin miten ite parhaaksi näkee :)
Hilla2
Näppärä viestien naputtelija
Mä oon miettinyt ihan samaa, kun vauvan ähistessä koko yön läpeensä ja vanhempien torkkuessa, on käynyt mielessä siirto omaa huoneeseen. Oon miettinyt sitä, että mitäs kun unissaan vähän itkiessään äiti ei heilutakaan sänkyä (keinutassut) tai silitä päätä, pääseekö siitä turvallisin mielin takaisin uneen. Ja jos lapsi nukkuu eri huoneessa, niin kauanko se joutuu itkemään ennen kuin herään. Nyt kun pääsee syliin ja syömään kitinöillä, eikä tarvi huutaa ja itkeä.
Juuri siksi haluankin vauvan vielä nukkuvan meidän huoneessa, jotta on helpompi viesteihin vastata. Ja tuo meidän tyyppi ainakin itkee ja äheltää unissaan paljon, esimerkiksi pieruja tai kakkaa vääntäessään, joten niihin ääniin en tietenkään reagoi. Vasta kun se selkeästi herää ja antaa merkkiä, niin nappaan sen syliin ja syömään&vaipan vaihdolle. Enkä yöllä siltikään anna sille paljoa kontaktia, en juttele tai katso juurikaan silmiin. Tyytyväinen ja seurallinen vauva on. En ole tippaakaan huolissani, että kokisi turvattomuutta. Ja en tosiaan ihan vielä olisi tuota omaan huoneeseen pistämässäkään, vasta myöhemmin. Ja poika ei meidän vieressä ole nukkunut yhtään yötä, synnärillä nukkui joskus mun vieressä ja päikkäreitä on otettu yhdessä, mutta pääosin on nukkunut ihan yksin.
Meillä esikoinen on pienestä asti ollut semmonen, että se vaatii oman tilan nukkuakseen. Ei nykyäänkään suostu nukkuun meidän sängyssä esim sairaana eikä huoli meitä huoneeseensa nukkumaan o.O Nyt kun oli enterorokossa, mies yritti mennä tytön sängyn viereen lattialle yöksi, mutta tyttö hääti sen pois :D Omaan huoneeseen siirtyi 8kk iässä kun yöimetykset loppu. Sen jälkeen ollaan opetettu nukahtaan itsekseen ns. pistäytymisunikoululla, eli aina kun tulee älinä niin mentiin käymään laittamassa neiti takas pötkölleen ja jos itketti kovasti niin toki lohdutettiin. Toimi siihen asti ku pinnasängyn laita poistettiin :D Sitte oliki taas uudet unitaistelut... Nyt onneks rauhoittuu hyvin nukkumaan.
Tää toinen näyttäis olevan enemmän läheisyyden kaipuinen nukkuja, nukkuu nyt sivuvaunussa mun puolella ja monesti aamuisin vieressä. Tykkää kans tuhista kantorepussa ja vetää päikkyjä sylissä :) Saa nähdä, miten nuo unikuviot sitten jatkossa menee, suostuuko siirtyyn tonne lastenhuoneeseen missä vaiheessa ja huoliiko esikoinen sitte siskonsa sinne o.O
Tää toinen näyttäis olevan enemmän läheisyyden kaipuinen nukkuja, nukkuu nyt sivuvaunussa mun puolella ja monesti aamuisin vieressä. Tykkää kans tuhista kantorepussa ja vetää päikkyjä sylissä :) Saa nähdä, miten nuo unikuviot sitten jatkossa menee, suostuuko siirtyyn tonne lastenhuoneeseen missä vaiheessa ja huoliiko esikoinen sitte siskonsa sinne o.O
Meillä esikoinen nukkui vieressä, ekan kerran nukkui yli 5h putkeen 2v iässä... Tokaa yritin vieressä nukuttaa, mut ähräs itseään kauemmas jo vauvana, joten siirtyi sivuvaunuun. Kahden kuukauden iästä nukkunut 19-6 ja siirtyi siskonsa kanssa omaan huoneeseen samaan aikaan,eli esikoinen oli tuolloin 2v 8kk ja toka 6kk. Eivät tule öisin viereen, vaikka on sanottu, että aina voi tulla viereen jos siltä tuntuu. Nyt 4- ja 6-vuotiaat nukkuvat pääasiassa hyvin, käyvät yöllä kertomassa jos painajaisia näkevät ja painelevat omaan sänkyynsä takasin unille. Meillä menty lasten tahtiin ja koettu se helpommaksi ja lasten kannalta parhaaksi :)