Joulukuun juttelut

Kurpitsakakku sanoi:
Lilliputtis saako kysyä mikä esikoisen syntymässä painaa mieltä?
Click to expand...

Joo, kyllä saa.

Käynnistettiin 40+2 koska verenpaine hieman noussut, lapsella ei hätää. Päivän olin osastolla tyhjänpanttina, 3 päivää cytotecia, kotona tauko, takas ja ballonki, taas kotiin, lisää cytotecia. Lapsivedet alko tihkua, ite tunnistin, lekuri ei uskonu eikä suostunu ees tsekkaan ja kätilö joutu runnomaan läpi papereihin "pidetään lapsivedenmenona". Täs vaiheessa mun tulehdusarvot koholla ja tiputettiin kahta eri antibioottia, toista neljän ja toista kuuden tunnin välein vuorokauden ympäri.

Lopulta synnytyssaliin, jossa oksitosiinia ja kalvojen puhkaisu. Siellä sit kuulosteltiin koko päivä aamusta iltaan syömä-&juomakiellossa. Kaiken jälkeen tilanne sama kuin alun 3 päivän cytotec-rumban jälkeen: KOLME senttiä auki.

Lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla kaiken päätteeksi (4510g). Rv 41+3 Lapsiveden menosta syntymään papereihin kirjattiin 37 h 58 min. Lapsivesi vihreää ja lapsella tulehdusarvot koholla myös. Mä olin kipupumpussa pari päivää toimenpiteen jälkeen. Kotiuduttiin 4 päivää synnytyksestä.
 
Huh, ootpa joutunu Lillputtis pitkää käynnistelee synnytystä! :o
Mää luulin, et mun käynnistys kesti, mut ei se oo tohon verrattuna mitään kun mun synnytys käynnistyi "jo" viidentenä käynnistyspäivänä. :D
 
Apua, lilliputti mikä kokemus. Asiasta kannattaa puhua paljon jne ettei jää liikaa sitten jännittämään tätä seuraavaa synnytystä. [emoji169]

Tää on outoa miten vaihtelee käytännöt hoitavien tahojen kanssa miten toimitaan. Itsellä oli koko elokuun verenpaineet todella paljon koholla, proteiinia virtsassa ja raskausmyrkytysoireita mutta käynnistettiin vasta 22.8. Tuntui ettei kukaan uskonut että on oikeasti aika jäätävä olo. [emoji17]

Oman synnytyksen jälkeen luulin että käynnistetty synnytys menee aina nopeasti mutta täältä oon huomannut ettei se todellakaan olekaan niin. Itsellä synnytyksenkesto nimittäin 5h 30min, mutta kaikki menikin taas tosi rytinällä ja sekään ei ollut ehkä paras tapa.
 
Itse pääsen kans pelkopolille.


Noi Cytotecit on NIIN TURHAT! Kiroon niiden keksijän! 3 kertaa mulla niiden kaa leikitty.....
 
Hui, mikä tapaus!! :blackeye: Onneks on pelkopoli ym. Oon kans samaa mieltä, et kannattaa työstää toi asia nyt itsekseen ja alan ihmisten kanssa. :Heartred

Cytotecithän ei virallisesti ja lääkkeen valmistajan mukaan ole mikään synnyttämiseen tai gynekologiaan liittyvä lääke. Sen pakkausselosteessa mainitaan vaan vatsavaivat! laughing7 Mut se on tosi käytetty lääke just käynnistyksissä ja keskenmenoissa tyhjennyksissä. :wtf Oksitosiinitippa on ilmeisesti toinen käynnistyksissä käytettävä?
 
Mua ei itse synnytys pelota, ekasta ihan jees kokemukset vaikkei se tietenkään mitään herklua ollut. Mua pelottaa se synnytyksen jälkeinen aika. Olin todella kipeä varmaan kaksi kuukautta koska repeämät ja se hemmetin vuoto tais kestää 3kk...vai mikä se aika yläraja olikaan että on vielä normaalia. Verta meni liki puoli litraa niin että meinas lähtee taju osastolle kävellessä. Onneks oli pyörätuoleja säkällä vieressä kun silmissä rupes musteneen.
 
Synnytyksen jälkeen kirjoitin tapahtumia auki ja puhuin neuvolassa, ei sinänsä jääny mitään huimaa pelkoa tuota kohtaan. Lähinnä vihaa tunnen enää. Ja pettymys omaan kroppaan, vaikka sitä todellisuudessa pakotettiin siinä kohtaa johonkin ihan luonnottomaan. Mulla ei ollu käynnistyksen alkaessa huono olo. Mä polkupyöräilin päivittäin ja voin muutenkin hyvin. Vauvalla ei ollu hätää kohdussa ollessaan myöskään. Et sinänsä tuntu vähän turhalta koko käynnistys. Nyt ajatus on, et ois kiva kokea ihan oikea synnytys. En pistäis pahaks suunniteltua sektiotakaan. Mut käynnistykseen en tahdo.

Jos jotain hyvää niin sektiosta toivuin tosi nopeesti. Tikit poistettiin jo sairaalassa ja kun ohjeiden mukaan liikuin vaan, kävin jo vaunulenkilläkin hyvin pian. Ja imetys lähti sujumaan hienosti. Leikkauksen jälkeen jouduin oottamaan heräämössä että saan jalkoja liikkumaan ja isi odotti vauvan kanssa osastolla. Sain tytön syliin ekan kerran vasta osastolle päästessä. Koko yön pidin sitä iholla ja pari tuntia ensi kohtaamisesta tyttö ryömi itse rinnalle. Sillä oli tulehdusarvot koholla (siellä vihreässä vedessä lilluneena) mutta just alle sen rajan, et se ois viety toiselle osastolle. Että sain pitää sentään samassa huoneessa.
 
Mullakin oli esikoisen syntyessä lapsivesi vihreää ja sydänäänet romahteli aina supistuksen tullessa. Pääsin 5cm asti, sitten synnytys pysähtyi (jouduin makaamaan käyrillä enkä voinut enää liikkua, se olis voinut auttaa) eikä sitä pystytty vauhdittamaan oksitosiinilla tarpeeksi, joten jouduin sektioon. Mä olin silloin ihan sinut asian kanssa ja tavallaan vieläkin oon, mutta jossain määrin pelkään sitä sektiota. Haluaisin enemmän lapsia ja jos on kaksi sektiota takana, ei oikein enää ole vaihtoehtoja synnytystavassa...
 
Mun käsittääkseni cytotecit on lievempi käynnistysmuoto ku oksitosiini ja jos on tosi epäkypsä tilanne alapäässä, niin sillä yleensä aloitetaan. jos on jo jonkin verran auki, niin voidaan aloittaa ballongilla tai suoraan oksitosiinilla. Tai kalvojen puhkaisulla.

Mä sain kokea kaikki. :D Onneks ei sentään sektioo.
 
Mä toivon kovasti, että en joudu käynnistykseen. Reagoin huonosti, jos ollenkaan, Cytoteciin. Kolme keskenmenoa takana ja kerta kerralta on Cytotecit tyhjennyksessä toimineet huonommin - vikalla kerralla niillä ei ollut mitään vaikutusta, vaan lopulta kaikki jouduttiin poistamaan kaavinnalla. Jos vielä keskenmeno tulee, pääsen kuulemma suoraan kaavintaan, eli cytoja ei enää kokeilla.

Mulla on takana kaksi synnytystä, joista jälkimmäinen käynnistettiin oksitosiinilla lapsiveden tihkumisen takia. Siinäkin sai laittaa nupit aika kaakkoon ennen kuin alkoi tehoamaan ja sitten supistukset olikin sellaisia, että niissä ei ollut ollenkaan väliä. Aivan järkyttävän kivuliasta verrattuna spontaanisti käynnistyneeseen synnytykseen. Kun synnytys lopulta oli kunnolla käynnissä, kävi kyllä sitten aika rytinällä: neljästä sentistä kymmeneen alle puolessa tunnissa.
 
Niin vaan on kaikki synnytykset erilaisia vaikka samasta asiasta kyse, eli lapsi tarttis saada ulos.

Mulla tehos noi cytotekit ihan hyvin. Ekan lapsen kun synnytin kuolleena, niin se käynnistettiin cytotekeillä. Ekasta tabletista meni 10 tuntia ni enkelivauva synty. Ekat kivuliasta supparit tuli neljä tuntia ennen syntymää.

Jos tää menee hyvin loppuun saakka niin haluan kyl käynnistyksen, ettei vaan mee yliaikaiseks.
 
Verde sanoi:
Mä toivon kovasti, että en joudu käynnistykseen. Reagoin huonosti, jos ollenkaan, Cytoteciin. Kolme keskenmenoa takana ja kerta kerralta on Cytotecit tyhjennyksessä toimineet huonommin - vikalla kerralla niillä ei ollut mitään vaikutusta, vaan lopulta kaikki jouduttiin poistamaan kaavinnalla. Jos vielä keskenmeno tulee, pääsen kuulemma suoraan kaavintaan, eli cytoja ei enää kokeilla.
Click to expand...
Kiva, että jollain on luvattu jotai hyvää.. Mulla leikitään seuraavallakin kerralla jos joutuu tyhjennyksiin.. Mulla ei oo millään kolmella kertaa tapahtunut mitään vaan kaavinnalla lopulta..
 
Huhhuh, onpas inhottavia kokemuksia. Tuota en ymmärrä ollenkaan, että hoitohenkilökunta ei luota synnyttäjän omiin tuntemuksiin. Oman synnytyksen aikana multa kokoajan kyseltiin, mitä mieltä olen mistäkin ja miltä tuntuu.

Synnytyksestä toipuminen oli kyllä raskaampaa kuin itse synnytys. Kun ollaan siinä loppusuoralla, kipu on tosi kova, mutta sitten kun vauvan saa syliin, helpottaa heti. Hetken päästä kuitenkin iskee se todellisuus kun pitäis pystyä käymään suihkussa, pissalla jne. Ja hädin tuskin pystyy käveleen. Auts.
 
Olen varmaan sitten onnekas, koska kaksosten synnytys kyllä käynnistettiin 37+3 koska olin itse niin poikki huonoista öistä, mutta käynnistys oli kalvojen puhkaisu ja muistaakseni oksitosiinia loppuvaiheessa. Ei jäänyt muuten kammoa, mutta repesin ja yrittivät et synnytän toisen kalvojen kanssa. Oli kuitenkin jo epi vaikutus loppunut niin ei onnistunut, onneksi uskoivat.

Toivottavasti kaikilla ensi kesänä vain hyviä synnytyksiä <3
 
Toivottavasti on hyviä kokemuksia ens kesänä. En tiiä miten uskallan synnyttää. Pelkään alatiesynnytystä, koska se oli ihan hirveä ja pelkään sektiota. Viime keväänä itkin, että haluan sektion, että siihen alatie hommaan en enää ikinä lähde... Nyt kuitenkin pelkään sektiotakin, koska se on kuitenkin leikkaus....
 
Gemini82 sanoi:
Olen varmaan sitten onnekas, koska kaksosten synnytys kyllä käynnistettiin 37+3 koska olin itse niin poikki huonoista öistä, mutta käynnistys oli kalvojen puhkaisu ja muistaakseni oksitosiinia loppuvaiheessa. Ei jäänyt muuten kammoa, mutta repesin ja yrittivät et synnytän toisen kalvojen kanssa. Oli kuitenkin jo epi vaikutus loppunut niin ei onnistunut, onneksi uskoivat.

Toivottavasti kaikilla ensi kesänä vain hyviä synnytyksiä <3
Click to expand...

Kaksosista yleensä tilanne on hieman eri. :) Sulla on kuitenkin ollu paikat sen verran auki, et on voitu lähtee käynnistää suoraa kalvojen puhkaisulla.
Mulla esim. se ei ollu mahdollista, koska kohdunkaulaa oli jäljellä n. 2cm ja sisäsuu tiukasti kiinni, ulkosuu sormelle auki.
 
Mä reagoin myös tosi voimakkaasto cytoteciin, kerkesin ottaan suun kautta 2 1/4 pilleriä ja synnytys käynnistyi niillä jo. 5cm -> 10cm meni n. 30min ja se oli kyllä helvetin kivuliasta, epiduraalia en kerennyt saamaan mutta onneksi spinaalin sain sitten. Tekivät ekan kerran sairaalassa mulle sisätutkimuksen ja olinkin jo tuon 5cm auki- eivät tainneet ihan uskoa että olin niin kipeä mitä olin. Ennen spinaalia en saanu mitään kivunlievitystä.
 
Mä palasin tällä viikolla töihin, teen siis lähihoitajan ja sairaanhoitajan sijaisuuksia vanhusten parissa. ensimmäiset vuorot oli tuskaa ja olin tosi väsynyt mut tänään oli jo helpompaa. Mä niin tykkään mun töistä :)
 
Saikos kuivattua inkivääriä käyttää? Ku tuorettahan ei saa. Tuli vaan mieleen kun rupesin siirappi pipari taikinaa tekemään.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top