Joulukuun jorinat

Hellurei tännekin!

Pahoinvointi jatkuu edelleen melko voimakkaana ja aikalailla olen nyt ollut sängyn pohjalla lepäilemässä. Olen huomannut ihan selkeästi, että ensin on pari kolme huonompaa päivää, jolloin mikään ei maistu ja aika vähän pysyy ruoka sisällä. Sen jälkeen tuleekin päivä tai korkeintaan kaksi, jolloin en välttämättä oksenna kertaakaan, jonka jälkeen tulee taas nuo useampi huonompaa päivää. Jos jatkuu tällä samalla kaavalla, niin huomenna ollaan taas sängyssä lepäilemässä.

Mulla on myös alkanut tämän viikon aikana tulemaan aika paljon enemmän vatsan nippailua ym. Ei ole tehnyt mitenkään kipeää ja useimmiten nippaa vain muutaman kerran peräkkäin. Toissapäivänä koiran ja miehen kanssa lenkillä alavatsaa alkoi jomottamaan aika hirveästi ja rauhoittui vasta, kun käveli tosi hidasta vauhtia. Ei millään hikilenkillä oltu ja ihan normaalia, reipasta kävelyä edettiin, mutta näköjään pitää ehkä ottaa vähän rauhallisemmin.

Tilattiinpa miehen kanssa kebabit nyt sen kunniaksi, että tänään olen oksentanut vain aamulla ja muuten on ollut ihan loistava olo. emoticon Aika vähän mitään tällaisia olen nyt syönyt, joten täytyy välillä vähän hemmotella.

Kaele ja nyytti rv 8+2
 
Moi vaan kaikille taas.

Mulla on kumman seesteinen olo, koska tällä hetkellä tuntuu siltä että mahassa todellakin on joku. Nippailut on vaihtuneet vihlaisuiksi ja maha tosiaankin tuntuu jo. Joko olen pidemmällä kuin luulen tai sitten siellä on enemmän kuin yksi. Neuvolan mukaan nyt olisi 9+1 ja muiden laskureiden mukaan 9+5. Luulin pitkään, että toi vatsan kovuus on vaan ilmaa tai turvotusta, mutta ei, kyl se vaan on jo pullistunut ja varsinkin häpyluun yläpuolella tuntuu "kova möntti".

Muita oireita kuvotuksen lisäksi (joka on kuiteskin jo vähentynyt ja iskee vaan silloin tällöin) on nyt ummetus. Voi yök. Niin ja hillitön itkeminen, se on vaan pahentunut. :/
 
Heipä hei hetkestä aikaa!

Mulla on Saigonin kans vähän samanlainen olo, et aika seesteinen fiilis ja tuntuu kans tosiaan, että vatta olis jo pikkusen pömpöllä vaikka mulla vasta rv8+3. Tai sitte se vaan on turvotusta.
Pahoinvointi on vaan lisääntynyt entisestään, oon jo saanu halailla pönttöäkin useampaan otteeseen. Syöminen älllöttää, mutta koitan jotain vetää väkisin naamariin ettei tule ihan hillittömän huono olo. Oon syöny tosi epäterveellisesti nyt pari viikkoa. Tulee vaan vetästyä äkkiä joku hiilari-/sokeripommi, koska niistä tulee parempi olo. Odotan vaan että tää pahoinvointi hieman helpottais niin pystyis taas syömään terveellisempää ruokaa. En vaan voi nyt kuvitellakaan syöväni salaattia tai kasviksia yök!
Tällä viikolla on myös väsyttänyt hivreästi ja tosi vetämätön olo, ei jaksaisi yhtään lähteä liikkumaan, vaikka oon aina ollu aktiivinen urheilija/liikkuja. Siitä tulee tosi huono omatunto, mutta kun en vaan yksinkertaisesti jaksa lähteä liikkeelle.
Eka neuvola on reilun viikon päästä.. Neuvolatäti oli kyl varmaan laskenut viikot jotenkin väärin, kun piti olla eka neuvola 9 viikolla, mut sillon oon kyl jo viikolla 11.... Noh, väliäkös tuolla, ehkä saatais sit sydänäänet kuuluviin :)
 
Heippa taas!
Tänään on ollut melkeinpä tasainen päivä.. Auttaa kun on kaikkea tekemistä ja häslinkiä, niin ei tule itkettyä turhuuksia koko ajan. Ehkä ihan hyväkin että huomenna on pitkä työpäivä.

Kaksi aika hassua asiaa: kävin eilen ostamassa E (!!) kupin rintsikat, ja nyt on taas suht ok olo kun ei ahista koko ajan vääränkokoiset tissiliivit.

Toinen juttu: aloin tässä jo kallistumaan että haluan sittenkin alku-ultraan, kun tää on tällaista hormonaalista vuoristorataa, ja opin juuri että alkuraskaus alkaa mun kohdalta olla ohi; vielä päivä pari ja siirryn 10. raskausviikolle, mikä ultrahinnastossa ei enää ole alkuraskauden ultra. Silti hirvittää, kun on lukenut että monilla on voinut mennä parikin viikkoa ennen kuin on huomattu ettei kaikki olekaan kunnossa.

Miten teillä muilla menee?
 
Heippa!
Mulla on kans ollu hirveitä tunteidenpurkauksia. Oon saattanut itkeä tunnin kuin pieni lapsi jos on tullut miehen kanssa pientäkään sanaharkkaa. Muutenkin olo on ollut tosi herkkä.
Viime viikonloppuna oksensin kokonaisen yön ja seuraavan päivänki, sen jälkeen pari päivää oli vielä hieman huono olo ja melkeinpä keskiviikon jälkeen olo on ollut täydellinen. Välillä on väsyttänyt reippahasti, mutta luulen että sekin johtuu vaan työstä. Pelottaa että nyt ku pahimmat oikeer helpottivat, niin onko kaikki kunnossa? Viime kesäkuussa sain keskenmenon, joka vielä nostattaa pelkoja. Ensimmäisessä ultrassa vasta huomattiin keskenmeno ja olin saanut keskenmenon jo viikolla 6 kuulemma. No toivotaa että nyt kaikki paremmin. Muutenkin on niin hankalaa kun, en tiedä tasan tarkkaa millä viikolla olen ku menkat ollut niin epäsäännölliset johtuen tuosta keskenmenosta. :/ Mutta onnea muille odottajille! Jospa joillain helpompaa edes :)
 
Kiva kuulla, että täällä on muitakin E-kuppilaisia. Mulla on vielä toistaseksi D:t, mutta ahdasta on. :D Ja ennen siis oli kuppikoko B.
 
Morjentes!
Mä olen mietiskellyt myös tässä noita oireita tai niiden puuttumisia. Kahlasin netissä sivustoja läpi (hyvä minäemoticon ), joissa ihmiset kirjoittelevat keskenmenoistansa/tuulimunaraskauksista, ja kuinka he huomasivat oireiden vähenevän ennen keskenmenoa, ja sitten oli suurin piirtein samanverran myös niitä, joilla oireet jatkuivat samanlaisina aina siihen asti kun ensimmäinen ultra oli tehty vaikka keskenmeno oli tapahtunut.
Tulin siihen tulokseen, että ihan oikeesti ei sitä voi tietää onko keskenmeno tapahtunut ennen kuin näkee sydämen sykkeen!!! Tietysti hyvä mittari on se äidinvaisto, mutta jos paniikkinappula on pohjassa voi vaisto olla hakusessa.
Minullahan tässä toisessa raskaudessa ei esiinny raskausoireita paljon ollenkaan, ainoa todiste on raskaustestin plussa. Niin ja rintojen muutokset, satunnaiset huonot olot ja päänsäryt, nenän tukkoisuudet, mutta nehän voi selittää niin monella muullakin tavalla emoticon ... Kyselen suurin piirtein kerran viikossa mieheltä, että pitäisikö käydä varhaisultrassa emoticon ? Meillä taitaa mennä ultra tuonne kuun loppuun, joten katsotaan kestääkö kantti sinne asti. Ekassa raskudessa kesti kantti, vaikka olinkin 100x hermonpi koko raskaudesta.
 
Heipähei!

Meillä olis ensimmäinen neuvola ylihuomenna. Ei sinältään jaksa hirveästi jännittää, mutta onpahan sitten käyty. Kävin tänä aamuna huvin vuoksi vaa'alla kauhistelemassa, että kuinka paljon paino on noussut, mutta paino olikin pudonnut 2,5kg raskauden alusta. Veikkaan, että syynä tähän on jatkuva oksenteleminen, jonka takia en ole pystynyt käymään opiskelemassakaan. Juttelen siitäkin neuvolatädille, mutta pahimmillaan saatan joutua olemaan saikulla varmaan raskauden loppuun asti, koska meillä menee jaksot koulussa niin huonosti, ettei ole mitään järkeä olla puolta jaksoa koulussa ja puolta saikulla (= ei saa kursseja).

Kyllä se aikakin menee nopeasti, kun huomenna alkaa taas uusi raskausviikko.

Kaele ja nyytti 8+6
 
Annel.  - Minullakin melkein täysin oireeton raskaus, ei pahoinvointia yms. ainoat asiat mistä huomaa on mahan kouristelu ja nipistely kun kohtu kasvaa,hajuaistin huima parantuminen mm.jääkaapin oven avaaminen etoo :D Kahvikaan ei enää maistu.

Olen vain väsynyt,rinnat kasvaneet ja välillä arat,maha pömpöttää . Eilen kun mentii ultraan oloni olo yhtälailla varma kuin epävarma onko siellä todella joku, mutta siellä se sydän sykki ja pikkuinen näkyi. emoticon

Lääkäri sanoi että oireeton raskaus on yhtä todennäköinen kuin oireellinen. 
 
Mira88: Mulla ihan sama vatsan nippailu ja jääkaapin avauksen etominen melkein ainoot oireet...paitsi mulla on ollut alusta asti rinnat ihan järjettömän arat =) hyvin näky pikkuinen varhaisultrassa ♥ ja nyt odotellaan np-ultraa...emoticon
 
Mä joudun ikävä kyllä vetäytymään tästä ketjusta. Kävin perjantaina työpaikka lääkärin luona ja ikävä kyllä sikiöltä ei löytynyt enää sykettä. Olo on ollut ihan kauhea. Vaikka aina kirjoitin että mua pelotti ei sitä sitten kuitenkaan ihan uskonut mahdolliseksi. Toivotan kaikille Heinakuisille oikein paljon onnea matkaan!
 
Lääkäri sanoi että oireeton raskaus on yhtä todennäköinen kuin oireellinen. 

Kah, siinäpä se elämän taika! Eka raskaus oli mulla niin raskas sekä henkisesti että fyysisesti.Synnytyksen jälkeen meni tovi ennen kuin aloin uskomaan sanontaa- jokainen raskaus on erilainen... En uskonu ennen kuin itse koin emoticon .
 
Suurensuuret pahoittelut ja halaukset Santsulle, todella ikävää :(
Täällä odottellaan kuumeisesti ekaa neuvolaa ja toivon yli kaiken, että saataisiin sydänäänet kuuluviin. emoticon  Huono olo on keskittynyt nyt lähinnä aamuihin ja iltoihin, eli hieman helpottanut. Väsyttää ja rinnat edelleen arat, mutta eivät mielestäni nyt kasvaneet pariin viikkoon. Farkut alkaa ahdistaa iltaa kohti ja tekis mieli jo hakia jokku äitiyshousut :D Uutena oireena on tullut nenän tukkoisuus ja huimaus, toissapäivänä verenpaine tippui 100/59, oli hieman heikko olo.. Onko muilla ollut huimausta/verenpaineen laskua?

nasku + masukki rv 9+0
 
Suuret pahoittelut Santsu! :( Vetää hiljaiseksi, ei oikein tiedä mitä sanoa.. Voimia!
Annel, mulla myös on kaiken maailman pelkotilat käyny mielessä, kun aika oireetonta aikaa on ollu nämä ensimmäiset viikot. Ja tein myös tuon saman virheen, että lueskelin netistä kaiken maailman juttuja läpi (ei tosiaankaan hyvä ajatus). Suurin pelko tällä hetkellä on keskeytynyt keskenmeno. Mulla kun oli niitä hirveitä alamaha/-selkäkramppeja (supistuksia?) ja siitähän sitten keksin, että josko ois menny kesken, mutta ei vaan oo tullu ulos. Pitää varmaan ens maanantaina, kun on toinen neuvola (lääkärineuvola), puhua asiasta, josko sydänäänillä tai sitten ultrauksella voisivat minun mieltä rauhoittaa.
Mulla tosiaan ei hirmusesti oo mitään oireita ollu, hyvä tietty niin, jos kaikki on kuitenkin pienellä hyvin. Rinnat, etenkin nännit on kyllä ihan sairaan kipeät. Ei mahallaan kärsi nukkua. Pahoinvointia ei varsinaisesti oo, en siis oo oksentanu kertaakaan, pientä etomista on päivittäin, varsinkin jos ei oo muistanu syyä säännöllisesti. Niin ja hajuaisti on kyllä terävöitynyt. Eilen illalla meinas mennä hermo, kun mies tuli nukkumaan ja oli yötä vasten päättänyt laittaa deodoranttia. Hyi kamala kuin vahva tuoksu siinä oli.. ;)
En myönnä, että hormoonihöyryissä mielialat vaihtelis, ainakaan kovin paljon. ;) Tosin sunnuntai-iltana aloin itkemään, kun näkyi se plan-gaala. Siinä lapsilta oli kysytty millainen äiti on. Suomalaiset ja ulkomaalaiset lapset kertoivat äideistään, osa aika hassustikin, kun viimeisenä näytettiin pieni tyttö afrikasta, joka sanoi vain "minulla ei ole". Ihan kamalaa, itkettää vieläkin.. :'(
Mutta tosiaan ens maanantain lääkärineuvolaa ja joululoman alkua odotellessa, toivottelen muille hyviä vointeja! :D
 
Santsu voimia  :( 

Toukkatollero :  Minulla oli ihan alkuraskaudessa rinnat todella kipeät ,ennen kuin plussasin. Ja kyllä ne vieläkin sen verran arat ovat etten mahallani voi nukkua. Vaikka nyt justiin tekisi mieli nukkua mahallaan kun pian ei pysty :)
 
Heippa!
Santsulle paljon voimia ja paljon onnea seuraavaan yritykseen sitten kun sen aika on! :) Aika parantaa haavat, mutta arvet jäävät.. :/

Mulla tuli tuosta mahallaan nukkumisesta mieleen, että mua on hirveesti pelottanu nukkua mahalleen, ku pelkään että asukilla tulee liian ahasta :D Oon iha hassu! Nyt sitte ei ennää tee ees mieli nukkua mahalleen. :) Oon kateellinen teille ku melkein kaikki ootte käyny neuvolassa tai lähiaikoina menossa, mulla eka neuvola vasta ens to ja eka ultraki vasta 14.1. vaikka oon jo kasi viikolla. Muutenki ärsyttää ku joutuu sitä ultraa odotteleen noin pitkään kun en ole täysin varma noista viikoista edes, kun menkat oli niin epäsäännölliset. Noo, jospa tämä odotus sitte palkitaan! :) Illanjatkoja kaikille!
 
Mulla on pahoinvointi alkanu jo helpottaa! En ole kolmeen päivään oksentanut, mikä on ihan mahtavaa! Kohta varmaan voi jo alkaa nauttimaan tästä raskausajasta! :) Ja voimia kaikille, ketä vielä kärsivät pahasta olosta! Kyllä se jossain vaiheessa helpottaa! (nyt jopa itsekin uskon siihen)
 
Moikka kaikille pitkästä aikaa ja santsulle pahoittelut ja voimia!
Vähän laski foorumilla käyminen tuon uudistuksen takia, mut nythän tää ehkä jo toimii...
Mä vielä oottelen ensimmäistä neuvolaa, joka on ens viikolla, mutta eilenpä käytiiin varhaisultrassa!! Syke oli, vaikkakin pikkunen oli pari päivää pienempi ku laskettu aika sanois (tiedettiin odottaa, ku mun kierto on ollu aina pidempi ku lyhyempi...) mut et 1,5 senttinen juttu sillä olla möllötteli ja sykki... Vau!
Mä oon ollu tällä viikolla pahoinvoivampi ku aikasempina, mut enpähän ollu aivan niin hermona ennen ultraa, ku kerran oireitakin oli...
Voimia kaikille ja iloista joulunodotusta!!!
ElliX ja pikkuinen 8+0 (ultran mukaan)
 
Pahoittelut Santsu ja kovasti jaksamisia...

Muillakin näköjään oireet alkaneet helpottaa myös. Rinnat kyllä on vielä kipeät ja väsymystä riittää, muuten olo kuitenkin aika normaali. Paitsi tietty noi itkukohtaukset ja mielialan vaihtelut... Noh, jospa sekin siiitä... En edes muistanut, että henkisestikin voi olla aika nuutunut olo tässä alussa. Oon normaalisti niin energinen ja aktiivinen, että vähän ahdistaa tää jaksamattomuus. Kohta kuitenkin on jo joulu, IHANAA! Se saa mielen paremmaksi. :)

Tunnelmallista joulun odotusta kaikille muillekin! :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top