Jos ei jaksakaan intoilla

Nii unohtu tost edellisest viestist et meil on se Manduca ja sen pystyy laittaa myös selkää, olikohan 20kg asti...

Täytyy miettii jos tolle tytölle sit kuitenki ostais jonku ulkopuvun, meil on sellane Lindexin lammasfleecepuku, topattu ja sit se äitiyspakkauksenpuku. Sitä fleecepukua ei viitsis hiulata sitä pitki maita ja mantuja... Täytyy käydä katselee!
 
Viime talvena pääs sikäli joo helpolla kun lapsonen oli aina vaunukopassa tai kaukalossa. Meillä taitaa jäädä toi äp:n haalari käyttämättä kun se taitaa olla liian pieni. Siitä villahaalaristakin ollaan kasvettu ohi jo aika päiviä sitten eikä tullu käytettyä sitä kertaakaan. Täytynee pyytää isovanhemmilta sponsorointia uutta toppahaalaria varten ellei kirppikseltä satu jotain helmeä löytymään.
 
Huh mikä viikonloppu ja mitä koiria... Joutu jatkaa muutaman kans viel sunnuntaina! Oli kyllä kiva olla ilman muksua, mut kun tulin kodii ni sehän huus ja räyhäs mulle ihan sikana. Sunnuntain ei onneks menny ku 3h, lauantaina meni 8h... [:)] Olin kyllä niin sippi kun olin ollut koko päivn kotona ja paaannu toisen kouluttajan kanssa suu vaahdossa!

Meillä nostettii tuo matkasänky olohuoneeseen et saan tytön sinne vessa käynneille jne. Kaveri sano et 8€olis nyt tos lähikirpparil sellane puku mis on kurapukukangasta vyötäröstä alaspäin. Se on kuulemma sininen mut eipä sillä kauheesti väliä, pihapuvussa... Täytyy käydä minilattarien jälkee katsomas! Toivottavasti on siel viel. Tuo konttaa nimittäin paksus toppapuvussakin. [:D]
 
Me päästiin eilen miehen kanssa ulkoilemaan hetkellisesti, ts. vietettiin sitä meiän vuosipäivää jahka toi ukko oli kotia ensin edellisillan rymyreissulta tullu... Poika vietiin mun siskolle hoitoon ensimmäistä kertaa ja tarkotus oli mennä symbooliselle kaljalle sinne baariin missä ekaa kertaa miehen kanssa tavattiin mutta sepä oli suljettu. Käytiin sitten toisessa baarissa ja haettiin sitten muksu kotiin. Jotenkin mulla oli sitten ajatus että saatettais jatkaa jotain kahdenkeskeistä illanviettoa kotona kun poika on laitettu petiin mutta vielä mitä. Taitaa olla romantiikka meidän suhteesta kuollu [>:] Ihmekös tuo sinällään kun ukko painaa duunia 11h päivässä ja jos sattuu olemaan lyhkäsempi päivä niin treenaa sitten sen ajan. Mutta oishan se kiva jos joskus ois aikaa mullekin. Tulee semmonen vähän, noh, turha olo välillä.

Pitäs vissiin lähtee tänään ostamaan noita pistorasian suojuksia ja muuta vastaavaa sälää kun hetkessä muuttunu kömpelö ryömiminen vauhdikkaaksi joka paikkaan tunkeutumiseksi... Ihanaa että toi lapsi liikkuu, selvästi sillä on mieli parempi kun se vihdoin sen älysi. Taisi se raivoaminen olla turhautumista sitten kuitenkin. Yöt on levottomia kun nyt tehdään niitä isoja hampaita mutta tutilla se onneksi rauhoittuu vaikka useaan otteeseen öisin herääkin.

Ruokavalioon olen ujuttanu jo kauran ja kukkakaalin takaisin eikä niistä ainakaan tule vatsanväänteitä. Vehnää en ole vielä kokeillu mutta tuntuu että se isoin mörkö olikin parsakaali.

Ens viikolla pitäis lähteä sinne pohjoseen. Toivottavasti en nukahda rattiin kun yöllä ajelen. Tai törmää poroon tai hirveen.
 
Juu, ei ole meilläkään romantiikka juuri loistanut. Meillä molemmat on iltaisin niin väsyneitä päivästä, ettei jaksa muuta ajatella kuin nukkumista. Tosiaan toi meidän poika liikkuu koko ajan paikasta toiseen ja ja on todella onnettomuusaltis seisoskellessaan esim pöydästä kiinni pidellen - tällä hetkellä poskea komistaa mustelma kaatumisesta. Mutta tosiaan on työpäivän tehnyt, kun ton pojan saa sänkyyn. Ja sitten pitäis vielä huomioida, huolehtia ja hoitaa miehen, 11-vuotiaan pojan, kahden koiran ja kahden kissan tarpeita. Tuntuu, että aina joku kärsii...
Viikonloppuna mulla oli karmea migreeni, pää meinas räjähtää ja oksensin useampaan kertaan. Onneksi äitini pääsi apuun, kun miehellä oli yllättäen töitä...En todellakaan olis pärjännyt ton pikkukiitäjän kanssa, kun makuullakin oli karmea olo.
Nyt olen kunnossa ja tunnin päästä meen stepaerobiciin, kivaa! Sen jälkeen jään vielä 45 minuutin venyttelyyn. Sitten onkin hyvä tulla kotiin saunaan ja nukkuun - mies on toivottavasti huolehtinut pojan iltatoimet.
Mukavaa viikkoa kaikille!
 
Pistorasian suojuksista... Sisko osti aikoinaan niitä.
Siis sellasia pieniä tulppia. Totes melko pian, että
huono keksintö. Mukulat saa ne kyl irti jos haluaa
ja sit on tukehtumisvaara. En tiedä onko niitä muunlaisia,
mutta sisko otti ja käytti ilmastointiteippiä suojana.
Sitä kun laittaa tarpeeksi, ja niissä on yleensä tosi hyvät
liimat, niin muksu ei saa niitä ainakaan helposti irti...
 
Nyt se räkätauti tuli sitten vihdoin meidänkin perheeseen. Pojalla ihan hillitön nuha ja köhä, kuumetta ei sentään. Yö meni pääosin valvoessa kun piti vähänväliä imeä röörit auki pikkukaverilta kun ei meinannu henki kulkea. Nostettiin sängyn päätykin mutta silti piti väijyä. Samaan aikaan tolla väänsi mahaa ja olikin maha kuralla. Huh. Nyt on semmonen aika epätodellinen olo kaikesta valvomisesta... Onneks poika sai kuitenkin nukuttua piiiiitkät päikkärit (liki 3h!) mutta itelle ei tullu uni silmään kun oli tullu sitten tankattua aamulla kahvia... Toivottavasti ens yö sujuu paremmin.
 
Mä ostin pistorasian suojuksia lidlistä, ne oli sellasia et liimattiin niinku rasian keskel ja sit sitä pitää samaan aikaan kääntää töpselillä ni sit tööpseli menee pistorasiaan, ite en ainakaa sormilla sitä saanu irti enkä auki niin paljon et olis ne reiät auennu... Johan oli selitys... :)

Meillä ollaa vielä pysytty terveenä, relaa kyl joka aamu otetaan, jostai tutkimuksesta luin et lisää vastustuskykyä... Tiedä sitä sit onko totta vai ei, mut vielä terveenä...

Huomenna 8kk neuvola, saa nähdä kuinka iso mies on, pituutta on varmaa tullu aika roimasti...
 
Jokohan tänään sais kirjoitettua loppuun tän... Oon vissii 4 kertaa jo yrittäny. Meillä tota vauhtia ja vaarallisia tilanteita riittää. Tyttö ryömi kaks päivää ja siirty konttaukseen ja seuraavana päivänä nous sit seisomaa. Ei pal järki päätä pakota ku on noita meno haluja. [:-] Helposti voi nousta seisoo ja irrottaa kädet esim sohvasta ja taas mennää... Meil ei niinkää mene noihi pistorasioihin vaan repii johtoja naruja verhoja yms. Matkasänky koristaa mei olohuonetta et pääsen vessaa/hommiin ilman et tapahtuu jotai älytöntä.

Kävin eilen papakokeessa ja kun ne pillerit ei käynyt ni tämän lääkärin mukaa ainoa mahdollisuus on hormonikierukka[:'(][:'(][:'(][:'(] Jotenki kuvottaa ajatus et ois sisäl jotai ylimääräistä, nii ja mun mies on anopin mukaa syntyny kierukka kädessä, tiedä sitte onko oikeasti... Mut meen nyt sit kuitenki yksityiselle jos sil ois jotai muutakin vaihtoehtoa. [;)]

Romantiikka!?!?! Mitä se on???[:D][;)][:D]
 
Me just pojan kanssa saateltiin ukko ja koira matkaan kun lähtivät ajelemaan Kainuuta kohti. Me lähetään sitten ens viikolla joku päivä perässä. Pitää kuitenkin saatella kotikin siihen kuntoon että uskaltaa sitten palata ettei roskat ja kuolleet huonekasvit huoju pursuvan postilaatikon kanssa ensimmäisenä vastaan mädäntyneistä ruuista puhumattakaan kun palataan. Sitäpaitsi mä haluan vielä uintiin ja kerhoon ennen ku lähetään ja odotellaan myös että posti tois valokuvakirjan isovanhemmille vietäväksi. Eihän sitä kotoa sovi lähteä kuin kakka pyllystä [;)]

Me jätettiin tyystin ehkäsy pois. Tulee sitten lasta jos on tullakseen, toinen kun ois kuitenkin tarkoitus saatella maailmaan tolle pojalle kaveriksi. Joskin en usko että se ihan pikaseen tulee jos kohtaamisia on hyvällä tuurilla kerran kuussa [:D] Mutta joo, ei siis tosiaan edes olla sillä lailla "lasta tekemässä" mutta ei haittaa jos sellainen sattuisi tulemaan.

Hehe, kaikesta päätellen saan olla tyytyväinen että meidän jässikkä kiitää paikasta toiseen "vain" ryömien. Se on kyllä koko ajan jonkun sähkölaitteen kimpussa tai kiskomassa tavaroita hyllystä päälleen. Pikkasen se jo osoittaa kiinnostusta hyllyjä ja tuoleja vasten nousemiseen mutta melko alkutekijöissään ne yritykset. Veikkaan silti että kohta lähdetään konttaamaan. Pitää varmaan jossain välissä meilläkin ottaa toi matkasänky "turvahäkiksi" niin pysyy poika pois pahanteosta sen aikaa kun sen on pakko jossain valvomatta olla. Etenkin nyt kun se on selvästi alkanut kiinnostua myös koirasta ja pyrkii kiskomaan sitä hännästä...

Onneks toi nuha on tosta helpottamassa. Nyt kun on lapsen kanssa ihan kahestaan kuitenkin monta päivää niin olisi suotavaa että saisi öisin nukuttua tai edes jossain välissä. Vähänkö oli luksusta kun mies otti hoitovastuun lapsesta viime yöksi ja puuhas vielä koko aamun sen kanssa ja mä sain nukkua KOKO yön ja loikoa aamulla niin pitkään kuin jaksoin! Toki heräsin yöllä kun lapsi kitisi mutta kun ei tarvinnu reagoida siihen itse niin johan helpotti! Ja varuiks olin vielä ottanu nukahtamislääkkeen niin tuli oikeesti nukuttua. Ihanaa [:)]
 
Sipster mulle laitettiin kuparikierukka, kun haluan hormoonittoman ehkäsyn. asennus/laitto ei minusta ollut kovin miellyttävää, mutta ei sitä muutoin muista, että sisällä olis jotain "ylimääräistä" [:)]
 
Mää tarviin hormoneja... vois vetää kunnon satsin! [:D] No ei ku mulla ei ole omaa hormonitoimintaa ni luulenpa ettei tuo kuparikierukka käy. Tai sit pitää oikesti vetää jotaa extra hormonisettejä. Mene ja tiedä...

Kävin kattoo kaverin kolme viikkosta vauvaa, ei tullu yhtää vauvakuumetta, mikä on sinänsä loistava ku meidän lapsiluku on niinku täynnä. Se ois kyllä kiva et ois yhtä "liikkumaton" ni sais rauhassa tehtyä askareita!!![:D][;)][:D]
 
Ihan tällainen tylsä akkojen kysymys tähän väliin... Onko teillä kaikilla jo menkat alkaneet? Mulla ei ole vielä kuulunut ja ihmettelen, että pitäisikö olla huolissaan.
 
Siinä touhussa saattaa mennä vuosikin että alkavat. Etenkin jos imettää. Mulla ne perkeleet alko heti jälkivuodon jälkeen vaikka ei ois mun mielestä tarvinnu. Mutta ei siis tartte olla huolissaan, kyllä ne sieltä tulee. Ehkäsystähän pitää huolehtia vaikkei menkkoja vielä oliskaan jos ei lisää lapsia halua (koskaanhan ei tiedä millon se eka ovulaatio siis tulee).
 
Kyllä tässä ajatukset ova kallistuneet siihen suuntaan, että toinen lapsi olisi hyvä juttu. Mutta se edellyttäisi kyllä muuttoa kotiseudulleni, jossa on lastenhoitoapua tarvittaessa tarjolla. Hieno esimerkki siitä miten haavoittuvainen tällainen tukijoukoton perhe on, sattui vast'ikään. Olin tosi kovassa flussassa ja en meinannut jaksaa vessaan kävellä. Ja siinä sitten piti kuitenkin pientä hoitaa täysillä. Olisi ollut mahtavaa, jos joku olisi jeesannut vaipanvaihdossa ja peppupesuissa. Mies tietysti auttoi, mutta töissä se tietysti kävi niin kuin tavallisestikin. Joskus teininä sitä halusi kauas perheestään, että saa rauhassa itsenäistyä. Mutta kuinkas sitten kävikään... Nyt 14 vuoden jälkeen se kotiseutu ei enää tunnukaan hullummalta käpykylältä. [:D]
 
Voi Maippi, meillä taas mies tosissaan haaveilisi siitä että muutettaisiin johonkin korpeen kauas tukijoukoista. Se ei pysty ymmärtämään minkä takia mä en halua taas muuttaa kun mulla on olemassa kaikki verkostot täällä. Vielä ei juurikaan lastenhoitoapua mullekaan heru kun ei lähipiirillä ole pienistä lapsista kokemusta mutta jossain välissä tulee sitten olemaan. Ja ylipäätään se että mä ainakin teoriassa pystyn täällä tapaamaan omia ystäviä vaikka sitten lapsi kainalossa (nykyään ei kyllä tule juuri ketään tavattuakaan, liikaa on rytmitytty ehkä lapsilähtöisesti sitten). Siellä miehen alkukodissa ei mulla olisi ketään enkä sitten pystyisi edes tutustumaankaan kun olisin kotona lapsen/lasten "vankina". Mieskin luultavasti joutuisi käymään viikkokunnissa töissä joten olisin sitten ihan yksin. Ja nyt pystyy sentään vaikka pyörimään jossain ostoskeskuksessa jos ei muuta keksi... Ei mutta oikeesti, vasta tän lapsentulon jälkeen (oikeestaan jo odotusaikana) havaitsi sen kuinka tarpeellinen se oma verkosto oikeesti onkaan. Rohkeesti vaan sitten tekemään siirtoja! Kyllä niitä töitä tekevälle löytyy varmasti sieltä sun kotiseudultakin. Kuitenkin on tosi tärkeetä se oma hyvinvointi ja sen kannalta on olennaista noi tukijoukot! Mites se mies, onko se myönteinen tälle maisemanvaihdolle? Välillä noi ukot on niin puusilmiä, ei ne vaan ymmärrä. Mä oon nyt ottanu sen linjan että sanon miehelle kaiken mahdollisimman suoraan. Pahoittelen monesti jo etukäteen että jos sitä loukkaan kun tarkoitus on vaan puhua niin että on mahdollisimman rehellinen ja suora ettei toisen tartte sitten yrittääkään lukea mitään rivien välistä kun se ei vain osaa. Alkaa pikkuhiljaa siis meilläkin ukon kanssa yhteys syntyä liki joka asiassa.

(Eksyinpä vähän aiheesta)
 
Mulla on kyllä ajatukset niin kaukana siitä toisen mukulan
hankkimisesta... Siis ei todellakaan vielä.
Ei se meilläkään helppoa ole ollut tuo puolen vuoden iän
täyttyminen. Öisin nukutaan koko ajan huonommin ja
yhtäkään hammasta edes vielä näy. Herätään siis
vähintään viisi kertaa yössä. Täytyy todeta, että on ollu
tosi raskasta. Asiaa ei auta yhtään, että rakennetaan taloa
ja isäntä kun on yrittäjä, niin sitä kautta kova ressi on
lähes koko ajan se "päivän sana".

Kai se tästä iloksi muuttuu. Nyt vaan tuntuu, että
energiataloudellisista syistä valo tunnelin päässä on
sammutettu [&:]
 
Meillä taas on ideana se että pääseepä sitten jossain välissä helpommalla kun on mukulat suurinpiirtein samanikäisiä = niistä on seuraa toisilleen [;)] Ja tavallaan ei tule sitten myöskään sitä tilannetta että on just saanu lapsen vierotettua ja opetettua kuivaksi ja tavallaan sen ikäseksi että ite pystyis kanssa taas irtaantumaan välillä kodista ja muusta ja sitten pitäis alottaa ihan alusta. Mulla ei ole mitään "vauvakuumetta" mutta alusta asti on ollut selvää että näitä ihania kamalia otuksia tullaan tekemään se kaksi vähintään. Ja onhan se oma lapsi kuitenkin maailman ihanin asia vaikka hermoja välillä koetteleekin [:)][:D]

Voin vain kuvitella corolla tota teiän tilannetta... Meillä kanssa ukko suunnittelee yrittäjäksi ryhtymistä ja mä yritän laittaa kapuloita rattaisiin. Kun olis ihan kiva nähä koko ukkoa joskus kun se jo nyt rivityöntekijänä on koko aika duunissa, mitä se mahtaiskaan olla kun ois vasta perustettu yritys [&:] Mulla on itellänikin ollu aikanani oma firma ja kyllä se aika kiitettävästi ratkaisi kaikki vapaa-ajan ongelmat plus että yrittäjänä sitä on myös aika oman onnensa nojassa, lähinnä siis tommosen sosiaaliturvan ulkopuolella. Mulla nyt tuli muutakin ylimäärästä siinä yrittämisessä kun yrityksessä oli toinenkin osakas mutta ei siitä nyt sen enempää...

Meillä tuntu vähän helpottavan toi maailmantuska kun lapsi oppi liikkumaan. Nyt on menny yöt vähän levottomammin paitsi ton räkätaudin takia niin sen takia että konttaamista harjotellaan kovasti. Mutta se pahin huutovaihe on vissiin takana (ja nyt pitää koputtaa puuta).

Musta tuntuu että tässä nyt yksi elämää hankaloittava tekijä on myös mun melko voimakkaat pms- oireet. En taas ollu muistanukaan mikä ilo ja riemu ne onkaan kun mokomat oireet pysyi e-pillereillä kurissa ja sitten oli toi raskaus tasaamassa tunnekuohuja. Inhottaa oma itse kun on puolet kuusta semmonen kuusimetrinen mela otsassa [:'(][:@][&:][:(] Eikä siinä ole varmasti miehellä ja pojallakaan helppoa kun mulla on nuttura tiukalla. Noihin oireisiin kun lisää sen väsymyksen ja mökkihöperyyden minkä tää 24/7 -valppaus aiheuttaa niin voi morjens. Ei se oo varmasti miehilläkään helppoa kun yrittää kestää naisia...
 
Heippa!
Meillä ei edelleenkään liikuta eikä hampaita näy. Sängyssä tyttö kääntyy useasti mahalleen, mutta välillä hoksaa, että mahallaankin voi ihan nukkua. Pari edellistä yötä on mennyt 2-3 imetyksellä, jes! Yleensä kun niitä on ollut se 5 kertaa. Kylvyssä tyttö nostaa itseään polvilleen ja jopa suorille jaloille! On vissiin ammeen reuna sopivalla korkeudella. Eilen mietinkin, että mahtaakohan neiti jättää ryömimisen ja konttaamisen väliin ja odottaa, että lähtee suoraan kävelemään?

Ensi viikonloppuna muutamme uuten kotiin. Odotan, että tämä laatikko elämä muuttuu ja pääsee pakkauksen sijasta purkamaan laatikoita. Toivon vaan, että saamme muuttoapua. Mies kun on pyytäny kavereita, niin ne vaan sanoo että "joo, jos ei muuta tuu". Ärsyttää! Miksei ihmiset voi luvata ja laittaa kalenteriinsa tms. "kaverin muutto". Silloin ei voi sille päivälle ottaa mitään muuta, kun on jo menoa. No, kattellaan mitä tulee: mä olen varmaan neidissä kiinni, mies ei voi kantaa, isäni ajaa pakua ja ei voi kipeän käden kanssa auttaa. Käly on sentään toimintakuntoinen.
 
Muuttaminen on kyllä viheliästä puuhaa... Mä pääsin edellisessä muutossa "helpolla" kun olin raskaana = ei tarvinnu kantaa mitään huonekaluja. Mä kyllä muutin olantakaa muuten: pakkasin, siivosin, heitin turhaa tavaraa pois, kuljetin sälää kämpästä toiseen. Lopputuloksena yksi historiani nopeimmista muutoista: mulla oli irtain valmiina kaapeissa uudessa kodissa, muuttoporukka kantoi huonekalut sinne mihin mä käskin ja laitoin loput tavarat paikalleen. Verhot olin käyny laittamassa jo ennakkoon kuten noi kaikki liinavaatteet, vaatteet, joulukoristeet, astiat... Loput laittelin paikalleen samalla kun muu muuttoporukka otti kuppia pihalla. Pienen vauvan kanssa muuttaminen oliskin jo paljon hankalampaa [&:] Kaikki tsemppi siis sinne KiCa ja toivottavasti saatte sitä muuttoapua! Meillä oli kanssa tommosta toi vastailu mutta onneksi niitä apupoikia sitten muuttopäivänä tuli muutama paikalle (nojoo, kaljapalkalla niitä jannuja tulee [;)])

Just muuten asensin "isojen poikien turvaistuimen" autoon. Alkaa nimittäin pojalla heilua pää ulkona kaukalosta [:o]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top