Jos ei jaksakaan intoilla

Hehe, mitenköhän suuri ois innokkuus osallistumaan jos oikeesti lois jonnekin ketjun Coolmamas ;)  Ajatuksena se ois ihana, ryhmä jossa ruma sana sanotaan niin kuin se on ;) 

Jotenkn vain tuntuu ettei se välttämättä sitten käytännössä toimisi.  Tää ketju tuli kuin taivaan lahjana sillon aikoinaan ja onneksi hengenheimolaisia löytyi.  Pitäis ehkä siellä omassa ryhmässä kokeilla kepillä jäätä ja yrittää saada houkuteltua ihmisiä kirjottamaan intoilemattomaan ketjuun.  Voi olla ettei kaikki tännekään kirjottaneet olis mitään koskaan pukahtaneet ilman corollan avausta!  Oisin varmaan itekin jääny sivustaseuraajaksi.

Moikka Moon!

Mun täytyy valitettavasti kertoa, että mun sepustukseni näillä sivustoilla on joulua edeltävän viikon jälkeen keskittyneet kuumeiluketjuun "Yritystä keskenmenon jälkeen". Eli heinäkuu peruttu. Ihan perseestä, mutta minkäs teet. Yritän olla ajattelematta, että tää on rangaistus/ näpäytys siitä kaikesta lapsivihasta, mitä olen koko tähänastisen elämäni tuntenut ja toitottanut. Ihan järjetönhän toi ajatus on, mutta heikkona hetkenä kaikenlaista putkahtaa mieleen...

Kova oli kolaus, mutta nyt kuitenkin jo ihan hyväksyneellä mielellä. Hetkittäin on sellainen kolee fiilis, että asiat ovat palanneet "ennalleen" - että meillähän ei ole lapsia eikä kuulukaan olla. Kuitenkin tajuan aivan kristallin kirkkaasti, että mikään ei ole enää ennallaan. Raskaaksi tulo ja epäuskoinen ajatus omasta lapsesta oli niin suuri juttu mulle ja meille miehen kanssa. Kuumeilua tai intoilua tai ei, mutta ainakaan ei ole enää mitään epäilystä siitä, mitä haluan. Haluan lapsen ihanan mieheni kanssa ja toiveikkaasti kevättä kohden mennään!

Onnellista odotusta sulle Moon! Intoilemattomia kommentteja ja keskusteluja jossain päin ketjuja odotellen ;).

Voi ei Metris :(  Eipä se että ei ensimmäisenä ole ryntäämässä kauppoihin hipelöimään lässyttäen vauvahepeneitä tarkoita että ansaitsisi millään lailla keskenmenoa!  Toivottavasti siellä tärppää uusiksi ja pääset taas odottamaan rennon viileesti :)

Ja onhan se toki niin että kun on lapsensa menettänyt, ihan missä raskauden vaiheessa tahansa, niin ei se ihan tyystin ole paluu entiseen.

Tsemppiä sinne kovasti!

MOI MOON!!!! Pitkästä aikaa! Oletsä myös raskaana? Mä odottelen pikkukakkosta nyt :D Oi että ku oli komeeta palata tälle palstalle ja nähdä että täällähän palloilee edelleen tuttuja! JES!

Ei perhana, mä katsoin päiväysen ihan väärin
Moon, are u there somewhere?