Jos ei jaksakaan intoilla

Sipster me alotettiin tänään myös Minilattarit :) kivaa oli! Käsissä tuntuu mukavasti, että on tyttöä nosteltu.
 
sipster: Tossa kerhossa ei onneks ollu mitään ns. uskonnollista pointtia, pikemminkin se tutustuminen alueen muihin ekan lapsen äiteihin. Ainoa semmonen seurakuntajuttu siinä oli että oltiin kirkon tiloissa. Varmaan sitten jo joissain isompien lasten kerhoissa tms. olis jotain hengellistä lastenlaulua tai jotain, tiedä häntä.

Eilen oli kokonaisuudessaan taas parempi päivä. Tuli nukuttua päikkärit ja yökin meni kummemmitta kitinöittä vain kerran unessa huutaen. Toi poika kirkuu kyllä ns. huvikseenkin mutta se on semmosta erilaista suu pyöreenä kailottamista. Tää sumutorviosasto vaikuttaa siltä että siihen oikeesti sattuu tai on epämukava olla tai ottaa päähän ja isosti. Toivottavasti menee pian ohi!

KiCa: Kuulostaa hauskalta toi lattarihomma. En tiiä onko täällä meidän tanhuvilla tommosia. Toisaalta tulee nosteltua tota kymppijötkälettä niin paljon jo muutenkin että alkaa olla jo semmonen "mulle ei vittuilla" -haba äidillä muutenkin. Vois alkaa tehä keikkaa ravintolaportsarina pikkuhiljaa [:D]

Viikonlopuksi ois tarkotus mennä taas mökille. Odotan sitä kauhunsekaisin tuntein. Toisaalta omat porukat ja systerikin tulossa mukaan joten aina sen kirkuvan vampyyrinalun voi varmaan lykätä johonkin syliin ja mennä vaikka hetkeks keskelle järveä siinä toivossa ettei se huuto kuulu sinne [&o]
 
Moon meillä oli tota mökkiriehumista johtuen matkasängystä. Sit laitoin tytön kotona matkasänkyy päikkäreille ja se riehuminen loppu. Nyt oon miettiny sen käyttämistä leikkikehikkona ku tekee kotitöitä... [8D]

Tänään puolvuotis-synttärit... Ostin "lahjaks 2 muovilautasta ja trikoohousut! [:D] Iha kun en muute ois noita ostanu, ja kakara tajus taas melkei koko lahjaidean[:D]!
 
Meillä on aikasemmin nukuttu matkasängyssä ihan hyvällä menestyksellä. Tai oon aina ottanu matkaan ne samat lakanat mitkä on kotonakin olleet sängyssä+peiton että olis ns. se oma tuttu haju siellä sängyssä. Mutta viimeksi ei toiminu... Ehkä se noista hampaistakin sitten johtu, tiedä häntä [:(] Tänään meinannu taas olla semmonen karjumispäivä vaikka aamu alkoi kivasti... Ehkä tää tästä seuraavan 17,5 vuoden aikana tai siis sen jälkeen helpottais... [:o]
 
Meillä kans pyörittiin matkasängyssä, mut sit ostin kun meillä emman sänky niin sen ns. korottajan, siitä oli apua, nyt vaan ei enään uskalla sitä käyttää ettei olla ylilaidan...

Mites muut, joko ootte työhön menoa ajatelleen...äippäloma loppuu hiljalleen... :( Aika menny ihan liian nopeasti... Mulla olis tarkoitus palata töihin joulu-tammikuun vaihteessa...se on eri asia et mihin ja miten mut, hoitajana ei töistä ole pulaa, vaikka tekis pelkkää keikkaa...
 
Kävin tosiaa maanantaina sopimassa et meen töihi elokuun puolessa välissä ja pomo sano et en saa pitää lomia vaa täytyy ottaa hoitovapaata sinne asti ku olen pois, kirjotetti sit se sopimuspaperi. Noh, eilen olin Radielhoitajan luona 1,5h ni pomo oli soittanu 6 kertaa ja laittanu viestiä et täytyy soittaa heti. Soitin ku huomasin puhelut. Asia oli et mun täytyy pitää, niinkuin hän maanataina sanoi, niin kaikki lomat ja ylityövapaat ennen töihin tuloa. Sanoin sit et mulla on se sopimuspaperi mis nimenomaa sanotaa etten saa pitää lomia. Pomo sano et minulla on nyt kiire ja löi luurin korvaa. [:@] Et tosi kovalla innolla odotan töihinpaluuta.... Varmaa ens viikolla yritän jossai vaihees käydä siel selvittää asiaa. Mut siis töihin olis tarkotus palata 15.8.11. Mut alan ens vuoden alusta etsii oikeasti uutta työpaikkaa, mulla ei riitä käpy ton pomon kans työskentelyyn. Se meidän pomo on asperger tai ainakin itse on näin sanonut, mut vaik kui dg ni pitäis pystyy kuitenki olee normi pomo! Nii joo ja oli sit soittanu mun miehelle ja kysyny miks en vastaa puhelimee ja kysyny onko oikea numero. Oon ollu firmas 2,5vuotta ja yhteystietoja ei varmaa olla jouduttu jättää!!!!!

Sorry purkaus, mut v......a niin sairaasti edellee!!!! [:@][:@][:@][:@]
 
[:@][:@][:(][:(][:@][:@][:(]

Tulee niin usein mietittyä miten helppoa on olla isä kun näkee lasta sen ehkä 2h päivässä hereillä... Sitten on niin helppo esittää näitä "Vie tää lippulappu huomenna pankkiin" ja tämä sinne ja tuo tänne kun ton riivatun, saatanallisen lapsen kanssa välttämättömimmänkin hoitaminen alkaa olla sula mahdottomuus. Sitten se ei tunnu menevän ukolla jakeluun että miten niin en ehdi kun kuitenkin kotona kaiket päivät. Niinpä niin. Normaalistihan tommoset pikkujutut veis sen vartin aikaa mutta koitapa ton mukulan kanssa sitten... On tää semmosta s**tanan taiteilua että mä oon ite kohta jossain mielisairaalassa tai junan alla. Välillä tuntuu että tota lasta on mahdoton rakastaa... Ja vielä hetki sitten mä olin niin onnellinen kun mulla oli maailman helpoin lapsi...

Ja kyllä, tottakai mä sitä rakastan kaikesta sydämestäni mutta nykyään ei onnistu mikään sen kanssa. Jos ei oo koko päivää kotona ja noudata helkkarin tarkasti rutiinia niin se on sitten suoraa huutoa KOKO v*tun päivä, ja välillä ei auta sekään.

Varmaan tosi kiva mökkimatka tiedossa kun on nyt jo alkanu päivä niin lupaavasti... [:(][:(][:(][:(][:(][:(][:(]

Mun ois tarkotus palata töihin 1.3.2011. Odotan sitä hetkeä kuin kuuta nousevaa! Saa edes hetken hengähtää tosta lapsesta.

Oon vakuuttunu että toisen lapsen kohdalla kaikki on jo paljon helpompaa kun kuulo on jo menny...

Edit. Nojoo, kaiken tän keskellä ja tässä tunteiden sekamelskassa alkaa kyllä tuntea ittensä melko paskaksi äidiksi (sori tää kielenkäyttö). Tiedän, ittepä lapseni tein ja halusin, mutta en mä arvannu etten sitten sais enää koskaan aikaa lähteä minnekään itekseni ilman syyllisyyttä. Oon ajatellu ja sanonu niin ilkeitä asioita ettei mitään rajaa. Sitten jos mies ehdottaa että lähde jonnekin tms niin en enää edes keksi minne helkkariin mä lähtisin tai mitä tekisin kun oon niin voimaton. Ja en mä voi iltasella edes kovin kummosiin rientoihin lähteä kun pitäis edes yrittää levätä öisin kun toi sarvipää nukkuu... Samoin mä tiedän että vaikka mies tarkottaa hyvää niin lapsen rutiini ois sitten taas hajalla jos se jäis isänsä kanssa kahden kun mieshän on aivan pihalla näistä lapsen kuvioista kun se kuitenkin on kaikki päivät töissä... Ja mun rentoutuminen ois sitten ihan turhaa koska lapsi sitten oireilis tätä rutiinin muutosta sen jälkeen MULLE. Tiedän että tää tulee joskus helpottamaan mutta se tuntuu vaan niin lohduttoman kaukaiselta ajatukselta välillä. Ja samaan aikaan poden syyllisyyttä siitä että haluaisin lisää lapsia kun tuntuu etten "pärjää" tän yhdenkään kanssa... [:(][:(][:(]

Kun sais vaikka yhden viikonlopun olla YKSIN kotona (ihan ilman ukkoakin). Kun se aina ehdottaa että mene jonkun kaverin luo niin saat nukkua.... Joo olkkarin sohvallako? Samaan aikaan kun muut siellä istuis kosteaa iltaa? Tai että laitetaan lapsi viikonlopuksi isovanhemmille kun se ei ole ollu mustakaan erossa ku maksimissaan 5h tähän mennessä... Auttais varmaan että se menis isovanhemmille jota se ei ton ikäsenä edes tunnista vielä kun harvakseltaan näkee...

Raivostuttavinta on kuitenkin se että mieshän lepää kyllä, se nukkuu JOKA yö ja nukkuu päivisinkin tarvittaessa kun sillä on niin loistavat unenlahjat. Mä käyn niin kierroksilla etten nuku öisinkään vaikka lapsi nukkuisi. Ja ukon perkele kuorsaakin [:(]

Ehkä pitäis ottaa neuvolassa nää asiat esille joskus...
 
Kaikki sympatiat Moon. Muakin alkanu jo pelottaa,
että mitä se puolen vuoden iän täyttyminen meillä
tuo tullessaan kun tuntuu että teillä kaikilla muilla
se on tuonut pelkkää negatiivista.

Ja Moon. NYT se muksu sitte sinne muorilaan/vaarilaan
hoitoon, niin että saat olla yksin KOTONA. Eihän tuosta
mitään tule. Sä palat puhki vielä. Uskallan kokemuksella
väittää, että yhden yön kunnon unet ilman mukulaa, ja sä
oot jo ihan eri ihminen ja sitten on jo kova ikävä muksua.

Mä olen kans palaamas töihin 1.3.2011. Toivon että
likka osaa kävellä jo sillon.

Ja sitten vielä kymysystä. Nukkuuko kenelläkään enää
tässä vaiheessa muksu vieressä? Meillä on nuo yöt aika
mahdottomia kun herään jotain sata kertaa/yö, siis
jokaiseen inahdukseen mitä mukulasta irtoaa.
Täytyis siirtää se varmaan omaan sänkyyn ja toiseen
huoneeseen nukkuun. Mutta ku olen niin saamaton!
Ja kun se huutaa sitä maitookin vielä ainakin kaks kertaa
yössä, niin millä sitä jaksaa nousta sängystä?
Vai onko se niin, että muksukin oppis nukkumaan paremmin
jos se ei ole vieressä? Aargh. Neuvoja?

Neuvolatäti sano, että iltapuuron pitäis pitää nälkä poissa
ainakin 5 tuntia, mutta kyllä meillä tulee ensimmäinen nälkähuuto
jo 3 tunnin unien jälkeen. Vai onko se vaan pirulauta oppinu
tommoseks, mistä saa sitte syyttää vaan itteään...
 
Jaksamista Moon!!!!

Meillä herättii viime yönä 10 kertaa! V...u et yöt on menny iha älyttömiks. Viime yönä oli sit klo1 vähä vaille 2 hereil, mul palo käpy sitä tassutellessa et jätin sen sinne yksinää pyörimää ja menin ite takas sänkyy. Vajaan puol tuntii se sit pörräs siellä kunnes nukahti. Ja taas hetken pääst ylös. Meillä syö tyttö puuroo varmaa 1,5dl ja viimestää kahden kolmen tunnin pääst huutaa maitoo. Mies kyllä yrittää välil et heräis toisena viikonloppuyönä, mut siit ei juuri iloo ku ite herää AINA ennen sitä. Se ei vaan kuule sitä huutoo heti... Jaksamista kaikille uniongelmien kans painiville!!!
 
Moon mä ymmärrän erittäin hyvin mitä kirjoitat! Moni asia tuntui siltä, kuin itse olisin avautunut saman asian...Nytkin mies on reissussa viikonlopun ja meikäläinen tottakai muksun kanssa kotona. Ja yöt ja päivät valvoen. Pitäisi tässä töihin tehdä hoitovapaa-anomusta. Mutta pitää laskeskella, että voittaako siinä oikeesti taloudellisesti, että menen töihin. Kun hoitomaksutkin on aika korkeat. Mulla on kyllä vielä motivaatiota jäädä kotiin. Odotan, että muksu kasvaa ja mitä kaikkea voidaankaan sitten tehdä yhdessä, jos olen kotona. Pitää vaan oottaa, että ukko tulee kotiin niin voidaan miettiä tämä asia.

Corolla meillä muksu nukkuu aika paljon vieressä. Nukutan sen omaan sänkyyn (meidän sängyn vieressä), mutta jossain vaiheessa otan sen aina viereen nukkumaan. En jaksa koko ajan nousta edes takaisin. Kuun vaihteessa muutetaan ja sitten tulee neidillekin oma huone. Mutta muuttaa varmaan sinne nukkumaan, kunhan on saatu paikat ensin vähän järjestykseen. Toivon, että silloin yöt rauhoittuu molemmilla: itsekään en herää jokaiseen pikku tuhinaan tai pikkuitkuun.

Annoin nyt tytölle panadolia yötä vasten. Hampaita itkee ja toivon, että särkylääke auttaisi nukkumaan. Ainakin simahti nopeasti ja 1h on mennyt ja sikeästi tuhisee. Voi kun tämä sama jatkuisi, niin saisin edes yhden yön nukkua hyvin.
 
Hei!!! Meillä on nukuttu taas kaks yötä ja vain 2 herätystä per yö klo 2 ja 6!!!! [:D] Laitoin tytön unipussiin (as always), mut käärin sen viel vähä niinku kapaloon. Eipä tyttö päässy konttaus asentoo ja nukku hyvin!!! Jei!!! Saattaahan tää olla vaa unen tankkaus tytöltä ja huono nukkuminen jatkuu ens yönä... [8|][&:]
 
Uuujeah!
Paluu kotiin. Oli paljon mukavampi reissu nyt kuin viikko sitten. Pojalla riitti sylejä ja yleisöä joten ei kerenny kiekumaan yhtä paljon [;)] Toki tuli annettua sitä karjumisnäytettäkin mutta kun ei tarvinnu yksin sen kanssa temppuilla niin jopa jeesas. Ja nyt suju nukkuminenkin taas matkasängyssä. Viime yönä muksu parahteli pariin otteeseen mutta tutilla taintui. Ja hampaita tulee lisää [:@] Ens viikonloppunahan mulla on se vapaailta ja -yö ja -aamu. Eiköhän se hyvin mee vaikka vähän stressaankin että miten sen maidon kanssa sitten menee... Mutta eiköhän se pullo/nokkis kelpaa kun tarpeeksi nälkä on. Toivottavasti...

Pakko varmaan lopetella pikkuhiljaa imettäminen. Kohta mulla ei muuten oo nännejä jäljellä ollenkaan kun on mukulalla suu täynnä teräviä hampaita joita se ei suinkaan epäröi käyttää puremiseen [&:]

Ihanaa kun oikeesti sai vähän hermolepoa, nyt on taas helpompi olla!

Kai se on niin että tosissaan äitinä tekee itestään mukamas korvaamattoman. Kyllähän ton "käärön" on opittava olemaan myös hetkiä äidistä erossa ja luonnollisesti mun pitää oppia olemaan tosta muksusta erossa.

Onnea sipster hyvin menneistä öistä! Toivottavasti jatkuu samaa rataa!
 
Niinhän se on, että se on vaikeampaa äidille olla erossa
mukulasta, kuin toisinpäin.

Nyt me sit nukutaan eri huoneissa. Ja voi luoja tätä
autuutta, kun ei tarvitse heräillä enää jotain 20 kertaa
yössä kaikenmaailman ähinöihin.

Ja yllätyin, ettei se olekaan niin kamalaa nousta
peiton alta ja kävellä toiseen huoneeseen. Ja kun sen
joutuu tekemään vain 2 kertaa yössä, niin täähän on
ihan luxusta [:)]

Vaikeinta tämä "vierotus" oli isälle, jolle iski saman tein
ikävä [:D] Meni sitte ekana yönä nukkuun tytön kans samaan
huoneeseen kun ei saanu oltua.
 
Noni, corolla, hyvin menneen yön jälkeen on aina semmonen vähän uudelleen syntyny olo! Pitäisköhän munkin pikkuhiljaa alkaa siirtää lasta omaan huoneeseen. Se kyllä tosiaan on syömisistä vierottautunu mutta toisaalta se on niin hellyyttävä kun se tuhisee siellä pinniksessä oman sängyn vieressä <:) (ja siks toisekseen meillä on tuolla tulevassa lastenhuoneessa säilössä miehen kaverin kaksi valtavaa ja valtavan rumaa nojatuolia jolle pitäis sit keksiä joku paikka ennen kuin lapsi mahtuis sinne muuttamaan...)

En tiiä, jotenkin lannistuin taas eilen kun tavallaan nyt kun se mökkireissu meni niin kivasti niin tuli semmonen olo kuin ois juossu päin seinää kotiin palatessa kun tajusi että täällähän se arki odottaa taas ihan samanlaisena. Päivän kohokohta on joku postilaatikon tyhjentäminen... Eikä sieltäkään tuu ku laskuja yleensä... Sitten täällä tuskastuin kun oli taas aamupuuron syöminen niin takkusta touhua. Ja asia mistä en ole lainkaan ylpeä on se että korotin ääntäni kun mukula vääntelehti pöydässä ja kiskoi kilpaa sukkiaan ja ruokalappua irti ja levitti sitä puuroa pitkin poikin [:(] Ikään kuin se sitä tahallaan tekisi... Jotenkin semmonen olo että kohta mä lampsin kauppaan ja ostan askin röökiä ja ryhdyn taas tervakeuhkoksi. Jos se edes helpottaisi. Mutta kun ei viittis alottaa taas kun on ollu jo 1,5 vuotta savuton ja kun imetyskin on vielä ja ja ja. Ehkä tää tästä, just alko menkat niin taitaa olla kireys selitettävissä silläkin.

Kyllä tää tästä varmaan.

Sori kun jatkuvasti avaudun kun oikeesti kuitenkin kaikki mikä oikeesti on tärkeetä on hyvin. MUTTA ainakin helpottaa aina oloa kun saa purkauduttua. Pystyy sitten yleensä taas ryhdistäytymään ja tuntemaan itteään vähemmän surkeaksi äidiksi <:)

Niin joo, ottihan toi lapsi semmosia ensimmäisiä haparoivia ryömimisliikkeitä eilen. Iso hetki äidille :')
 
Hei Moon eikö tää ole just tota avautumista varten!!! Tsemppiä! Elä alota tupakointia uudellee sit on viel pahempi mieli, ku 1,5v menny "hukkaa"!!! [:D]
 
"hypin nyt vähän vieraisiin pöytiin" mutta Moon lähde joku päivä kahville, tai jotain, nähdään jossain, tai mitä vaan niin on jotain erinlaista, kun vaan käydä postilaatikolla!!! Miltäs kuulostais?
 
Meilä oli tänää kunnon aktiviteettiaamu... Ensi Minilattareihi ja sielt suoraa neuvolaa ja sieltä koiran kans lääkärii ja kaikki kävi 9.30-12 välillä... Olin niin varma et ei jaksa kyl mitää ku on huono kunto ja sit piti jännittää koiran asiaa tarviiko lopettaa vai ei jne. Mut nukuin tytön kans tunnin päikkärit ja oonki vallan pirteä. Ehkä se on onkin juju tuossa et on aktiivista eikä jumeta kotona , kaupassa tai normilenkillä.

Tyttö on kasvanu ihan mukavasti pituutta 67cm ja painoa 7600g. Seuraava onkin sit vast 8kk neuvola. Meillä muute neuvolatäti kyseli tosi tarkkaa mite jaksan ku lapsi on isompi ja alkaa vaatia vanhemmalta enemmän- tarvetta keskusteluavulle jne. Ei ole juuri ikinä moista kysellyt. Sanoin sit et jos tää neuvola ois ollu viime viikol oisin varmaa halunnukin mut nyt ku on saanu nukuttua ni ei ole nyt hätää.

Mie kyllä ihastuin niihi Minilattareihi vaikka hiki valu päästä jo ekan tanssin jälkee, mut ne muutkaa äidit ei ollu iha langanlaihoja.... [:D] Huomenna varmaa on kädet niin kipeät....

Perjantain oli se perhekerho ja meillä se alkaa joka kerta hartaudella. Täl kertaa se puhu luomiskertomuksesta, onneks tyttö ei viel tajua. Saa sit ite muokata oman uskonsa niin ku haluaa. Ite en usko noihi ja liityin kirkkoon 2 viikkoo enne tytön ristiäisiä et päästii samoil juhlil naimisii... Ajattelin erota, mut ilikiääkö sitä sit mennä tonne...

edit kirjotusvirhe...
 
Sarian: Mennään ihmeessä [:)] Kun kuitenkin tässä "paikallisesti" on helpompaa toi lapsen kanssa liikuskeleminenkin.

sipster: Mä en itseasiassa kuulu kirkkoon ite, lapsi kyllä isän toiveesta kastettiin. Ei ne kyllä kirkkoon kuulumista kysyny meillä ja sillonkin kun lapsi kastettiin niin pappi oletti munkin kuuluvan kirkkoon ts ei sitä asiaa sen kummemmin vissiin edes tarkastettu kuten ei sitäkään että onko lapsen isyys tunnustettu kun se isänsä sukunimen sai X) Vissiin nää kerhot on kuitenkin kaikille tarkotettu. Meillä ainakin toi ekan vauvan kerho on vielä semmonen kirkon ja neuvolan yhteistyöhomma.
 
Mulla on menny pari päivää kuumeessa [X(] ja tyttö on joutunu viihtymää paljon lattialla. Noh se on pitkän jumettanu ja nytkyttäny itseää konttaus asennossa ni eikö sit tos keksiny yhdistetyn ryömimiskonttauslikkeen. Menee sillee pää alas peppu ylös peppu alas pää ylös - ekniikalla. pääsee nimitäin nopeesti jokapaikkaa... Great. [:-] Onhan se hienoa, et lapsi kehittyy mut miks nyt ku mul reilu 38 kuumetta ja ei juuri jaksa tehdä mitää... [&o]
 
Heissan tosi pitkästä aikaa!
En ole tosi pitkään aikaan kirjoitellut. Kun tuli tuo koiranpentu taloon, vieroituin tästä palstasta, kun kaikki aika meni koiran kouluttamiseen lapsen hoidon ohessa. Nyt on Helmi-koirakin jo 5 kk ja pahin kausi alkaa olla ohi. Toki pentuhölmöilyä on vielä kestettävä...
Mutta asiaan. Ilmari, siis se ihmispentu, on jo puolivuotias ja ylikin. 6 kk mitat olivat 72 cm ja 9180g eli melkoinen jötkäle, pituudessa +1 ja painossa 0-käyrällä. Ilmari alkoi kontata kunnolla kaksi päivää ennen puolivuotispäiväänsä ja nyt siis painelen koko ajan herran perässä ja kiellän koskemasta johtoihin, koiran kuppiin, vessaharjaan jne. Nyt pikkumies nousee lisäksi pöytää vasten ja koko ajan saa pelätä, koska lyö päätänsä oikein kunnolla. No, Siperia opettaa...
Muuten yöt on menneet hyvin, mutta kun tuli toi konttaaminen, niin Ilmari heräili parina ekana yönä konttausasennossa keskellä yötä. Tissillä sain rauhottuun. Nyt lauantaina alkoi nuha ja sen takia nyt on heräilty moneen kertaan yön aikana. Yritäpä siinä laittaa korotusta pään alle, kun Ilmari pyörii nukkuessaan kuin kellon viisarit...
Jumpan pitämisen aloitin muutama viikko sitten. Olen ihan paskassa kunnossa, mutta eiköhän se kunto nouse tästä pikku hiljaa. Ensi viikolla aloitan lisäksi parissa jumpassa käynnin.
Mulla on ollut kaikestaan neljä rintatulehdusta, kaikista 10 pvän antibioottikuuri. Että senkin takia toi kuntopuoli on vähän alamaissa. Vika rintatulehdus oli elokuussa.
Nyt lopettelen. Ilmari nukkuu iskän sylissä sohvalla, pitäis viedä se sänkyyn. Toivottavasti yö sujuu hyvin, nuha on pois päin menossa, onneksi!
Kiva tulla muuten tänne takaisin, yritän päästä jyvälle kaikkien tilanteesta, tämä oli nyt vaan tällainen pään avaus.
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top