Jos ei jaksakaan intoilla

JuuliaN, helpottavaa kuulla, ettei ole yksin näiden kipujen kans, siis, että
ilmeisesti tämäkin kuuluu siihen loputtomaan listaan "raskausoireet".
 
Arwen, eihän sun erikseen sille mahalle oo puhuttava, kyllähän se siun äänen
muutenkin kuulee [:D] En mäkään tunne luontevaksi alkaa höpötteleen vattanahalle.
 
Mulla on myös kylkiluut tiellä, perhana. Kylkiluut tälläkin hetkellä niin kipeet, että hyvä
kun uskaltaa hengittää, syvään hengittäminen todella kivuliasta. Ja selkä täytyy muistaa
pitää suorana.
 
Tulin muuten just Alkosta. Isäntä osti mulle alkoholitonta valkkaria. Täytyy kohta korkata.
Ihanaa, ettei tarvii tätäkään uutta vuotta kuivin suin olla [:D]
 
Räiskyvää vuodenvaihdetta!
 
[hr]Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

Ootteko muuten huomanneet, että jos sattuu niin hyvä tuuri, että nukkuu koko yön käymättä pisulla, niin aamulla on masu toooooosi kipee.
 
Pieni ihme, mulla ei oo missään vaihees ollu tota kusella juoksemis ongelmaa...
13 tuntia unta menee heittämällä, ellei siis selkää tai lonkkia särje.
Johtuisko isosta rakosta? Pystyn juomaan sikspäkin kaljaa käymättä kusella.
Elämäni suuria saavutuksia [:D]
 
 
Terve taas.. vähän jäi noi juttelut tossa aiemmin, mut jospa nyt kerkeis enemmän. [:)]
 
Kylkiluut huutaa mullakin hoosiannaa. Jos ei selkä ole suorassa ni ei oo itkukaan kaukana. [8|] Ja sitten kun ei satu kylkiin niin särkee selkä. Huoh. 7 viikkoa vielä, tai jotain. [:D]
 
Sf-mitta oli viime neuvolassa (22.12) 28 cm. Poika oli kääntynyt jo alas. Hemoglobiini 97. [8|] Painokin oli tippunut kilon verran alas. Mutta eiköhän tää tästä, kun asiat lähtee rullaamaan. Ois vaan niiiin paljon mukavampi tukeutua iltaisin johonkuhun, mutta ei ne asiat aina ole omissa käsissä.
 
Mulla liikkeet näkyy tosi selvästi, tosi oudon näköistä kun yhtäkkiä vatsassa muljahtaa käsi tai jalka.  Alien-efektejä kerrakseen... [:D]
 
Pieni Ihme ja corollamyyntiin: Pakko ilmaista aivan suunnaton kateellisuuteni!  Mä herään kyllä tunnin tai parin välein vessaan öisin.  Kylkiluita ajatellen odotan lapsen laskeutumista lantioon mutta rakon puolesta se taas hirvittää.  Pitääköhän alkaa nukkuakin pytyllä?  Ei kai sentään...
 
Oon kyllä huomannu pitäväni suurinpiirtein aamukampaa jo tohon laskettuun aikaan.  Ja olisipa syy niin ihana että haluaisin lapsen jo syliini.  Totuus taitaa kuitenkin olla lähempänä sitä että olisipa mukava saada keho taas ihan omaan käyttöön <:)  Ei sillä, odotan myös aivan innolla että pääsen näkemään tuon lapsukaisen.
 
Maanantaina alkaa virallisesti äitiysloma, nyt on vielä "joululoma".  Huomaan potevani huonoa omatuntoa jos en puuhaa jotain kodin hyväksi päivisin...  Älytöntä sinällään.  Mieskään ei edes odota että täällä pyyhkisin pölyjä kaiket päivät, vaan pikemminkin huolella miettii että onhan kaikki puuhasteluni turvallista ja huolehtii pitämään kännykkää käden ulottuvilla. 
 
Kiki88:  Ootko saanut tukea kavereilta tai vaikka omalta äidiltä?  Neuvolan asennekin voi olla liian ammatillinen ja kylmä kun yrittää purkaa sydäntään iloista ja suruista.  Jotenkin uskon että tällaiset lapsi-asiat menee varmasti omalla painollaan ihan mainiosti mutta on tärkeetä että pääsee puhumaan jonkun kanssa - oli se joku sitten mies, ystävä tai sukulainen.
 
JuuliaN: Mulla tuli kanssa hyvä mieli kun mulla jäi sairaspäivät kolmeen raskausaikana muiden työntekijöiden sairastaessa reippaammin.  Tosin katson päässeeni kipujen yms kanssa todella helpolla.  Olen kyllä ihmetelly kuinka esim. neuvolasta on "tyrkytetty" sairauslomaa tyyliin "jos tunnet olosi yhtään väsyneeksi".  Tottakai välillä väsyttää, oli raskaana tai ei!  Älytöntä suhtautua raskauteen jonkin sortin "sairautena".  Mutta en silti tarkota ettei vaivat voisi estää työntekoa.  Tottakai täytyy saikuttaa jos olo on kehno.
 
Nyt vetäydyn siivouspuuhiin!
 
Moon:
Tää mun vauva hengailee tuolla tosi alhaalla jo nyt. Hikka esim tuntuu ihan jalkovälissä, ei enää missään masussa. Mutta öisin herään nykyään vähemmän pissalle kuin ennen. Monta yötä oon saanut nukkua ilman että on kertaakaan tarv inut käydä vessassa. Meillä vielä vessa on eri kerroksessa kuin makuuhuone, niin ihanaa jos vaan ei tarvi rappuja ravata.

Tämä ei edelleenkään liiku mitenkään älyttömän aktiivisesti. Välillä mahassa näkyy muljausta, mutta enimmäkseen on paikoillaan, tai vähän vaan liikuttelee jotain raajoja pikkuisen. Koskaan ei ole kylkiluissa mitään tuntunut, enkä oikeestaan edes keksi miten se sinne voisi yltää kun ottaa huomioon missä toi kohdun reuna menee suhteessa kylkiluihin. Kai mulla on tää maha jotenkin alempana sitten tai pidempi yläkroppa, tms.

Mutta en valita :D Ihan kiva ettei liikkeet tunnu häiritseviltä, kun näitä kipuja on tossa lantion alueella niin etu- kuin takapuolellakin ihan riittämiin :D
 
Täällä vauva on painanu päällänsä virtsarakkoani alusta alkaen. En kyllä enää muista, miltä tuntuu, kun sellaista tunnetta ei ole. Että onneksi monien ei tarvitse ilmeisesti kuin loppuaika kokea sitä paineen tunnetta :). Noh, enää 1,5-2kk jäljellä. Kaikkeen tottuun....
 
Äidille ja parhaimmalle kaverille olen vuodattanut tätä tilannetta. Mutta nyt saa luvan uudet tuulet puhaltaa. [:)] Päätin, etten jää tuleen makaamaan vaan aloitan uuden elämän.
 
Heh, uusi elämä alkoikin vauvanvaatteiden pesu ruljanssilla, pinnasängyn kokoamisella ja kodin uudelleen ehostamisella. Lähinnä makuuhuone sai uuden järjestyksen ja ilmeen, mutta olipahan tekemistä. Ja tuli jokseenkin parempi fiilis kun sai jotain aikaseksi. [:D] 
 
Tää muutos on kyllä tosi tervetullut. Jotenkin kun sai kelattua asiat päässään ja teki päätöksen pärjätä, toi niin paljon energiaa ja voimaa. Luultavasti nurkan takana piilee se ns. romahdus, mutta ainakin tiedän pääseväni jaloilleni. Ei huonoa ellei jotain hyvääkin.
 
Ja nyt ne sen tekivät! Vanhin pikkusisko ja äiti järjestää vauvakutsut!! [&:] On se todella hienoa, että haluavat tehdä niin, mutta en ole sellainen hössöttäjä joka (varsinkin julkisesti) lepertelee paketista tuleville vauvan vaatteille. Tai ylipäätään. Lohduttaudun sillä, että se kestää vaan parisen tuntia? [:D]
 
Yöt menee vaihtelevasti. Pääosin ei tarvitse käydä kertaakaan vessassa. [:)] Mutta kun ne kyljet ja selkä. [:'(] Mutta elämä on. Kaikki loppuu aikanaan. Tai ainakin kuuden viikon sisään... Ehkä. [:)]
 
Ehkä sun ei tarvii leperrellä lahjoista. Kohteliaasti ehkä ihailet tai ainakin kiität niistä :) turha muuttaa itseänsä muiden vuoksi.
 
Oho. Milloin sait tietää Corolla? Yritetäänkö vauvaa kääntää vai miten edetään? Koita olla ressaamatta, jos vain suinkin pystyt. Tiiän kyllä, et se on vaikeeta. Voimia!
 
Corolla: Eikös se vielä voi kääntyä itekseen?  Ei kai sillä tarjonnalla ole merkitystä kuin 36.vkolta eteenpäin, tai niin ainakin mulle sanottiin neuvolassa.  Toivottavasti pikkukaveri tekee kuperkeikan oma-aloitteisesti :)
 
Kiki88: Pääasia on se että pääsee vuodattamaan!  Aika lailla tunnemyrskyä on tämä raskausaika kuitenkin - mulla pahinta aikaa oli toi toinen kolmannes.  Sillon tuli itkettyä päivittäin ja riideltyä miehen kanssa jatkuvasti.  Tuntui ettei sekään tajua mistään mitään ja mietin eroamistakin.  Silloin oli todella helpottavaa kun pääsi vuodattamaan kavereille ja sai sieltä sitä tukea mistä tuntui jääneen kotona paitsi.  Onneksi tilanne on helpottanut loppua kohti!
 
Mä sain vihdoin äitiyspakkauksen.  Mä kyllä muodostan jonkun poikkeuksen ilmeisesti kun tykkäsin niistä väreistä <:)  Ja kaiketi noissa pakkauksissa pyritään semmoseen neutraaliuteen värimaailmassa, tiedä häntä.  Eilinen meni lakanoita pyykäten ja tänään vois toiveikkaana "sisustaa" sen laatikon ensisängyksi - jos tuo mukula vaikka tulisi pian :)
 
Corolla: mulla vasta käänty PT RT vajaa viikko sitten. Esikoinen kääntyi 36 vkon jälkeen. En tiedä mikä perä on vinkeillä, että kun on kontallaan, nojailee etukenossa vauvalla olis enemmän tilaa kääntyä itekseen ympäri.. voihan sitä kokeilla, mutta älä panikoi. Siellä masussa ehtii vielä olemaan vaikka missä asennossa :)

Kiki88: yksin odottaminen ei ole helppoa ja tärkeintä on että on joku jolle vuodattaa. Sitä kuitenkin miettii kaikenlaisia asioita ja jos niitä pitää päänsä sisällä niin ne saattaa kasvaa norsun kokoisiksi murheiksi. Ääneen sanottuna asioilla on tapana löytää oikeat mittasuhteet. Neuvolan suhtautuminen yksinodotukseen on jotenkin ollut tämän sijaisen kohdalla tyyliin "kuuntele ittees, jos et jaksa ni mee lääkäriin" siinäpä se. Täällä alkoi syksyllä ties kuinka monta yksinodottajien ryhmiä/vertaistapaamisia, mutta minkäänlaista infoa en niistä saanut. Olis vissiin pitäny käydä päivittäin lukemassa neuvolan ilmoitustaulua..
 Itsellä ei tässä raskaudessa ole ollut oikeastaan minkäänlaista tukihenkilöä.. jotenki tää on sellanen "mun oma juttu". Välillä on toki hetkiä kun toivois että ois joku jolle tää vauvan syntymä ja odotus ois yhtä iso asia kuin mullekkin (toki on esikoiselle, mutta eritavalla), että se onni ois isompi jaettuna. Mutta kyllä tässä sitten joskus kun makoilee sormi navassa miettii että tässä me ollaa.. iha kaksistaan, eikä se tunnu ees pahalta. Tsemppiä kovasti!
 Ja vauvakutsuista. Nauti! Ei sun tarvitse leperrellä.. hengailet kavereiden kanssa, se on tärkeintä.


Kävely on täällä menny ihan mahdomaksi Ahtisaari styleksi. Tosin silläkin on varmasti tekemistä, että viime viikolla mä kävelin reissussa joka päivä useita kilometrejä tallinnan katuja, ostoskeskuksia.. Ja nautin kyllä joka askeleesta vaikka illalla sänkyyn mennessä lonkat huuteli hoosiannaa. Varmasti joka päivä tuli vähintään 8 km kävelyä.
 Ja jotain "hyötyä" tuostakin oli. Eilen kävin lekurilla ja kaulaa on 1,5 cm, ja auki kahdelle sormelle ja todella kypsänä. Lekuri sanoikin että nyt ei kannata enää kauemmas lähteä.

 Vauvan tavarat mulla on edelleen laittamatta, mutta kylläpä ne ehtii vielä... ehtiihän?? [:D]
 
Joo mä kävin eilen neuvolas ja terkkari tunnusteli mahaa,
sano että on perätilassa. Antoi viikon armon aikaa, että jos
se itekseen vielä kääntyis. Jos ei, niin ultrataan ja sitte varmaanki
yritetään kääntää väkisin. Ja perhana se väkisinkääntäminen on
ollu ainoo asia mitä synnytykseen liittyen olen pelänny...
 
Sain sitte pari viikkoo saikkuakin, ettei tarvii näiden
kylki/ selkäkipujen kans mennä enää töihin...
 
Moon, onko tosiaan noin, että sulle sanottiin 36 viikko?
Turhaanko mä tässä panikoin... Niin ja mä muuten kans tykkään
niistä äitiyspakkauksen väreistä, et o ainut :)
 
Moon mä tykkään kans äitiyspakkauksen väreistä!! Mun mielestä neutraaleja :) ja hyviä ilmaisia vaatteita! Ne kuitenkin menee vaan niin pienen hetken, että kiva saada ilmaiseksi tuollaisia.
 
corollamyyntiin: Toisessa ketjussa oli hyvä linkki, aattelin ite kokeilla kun mulla vauva on poikittain. Tiedä vaikka vahingossa toimisi...

http://www.bebesinfo.fi/sivu.php?artikkeli_id=194
 
Mäkin tykkäsin äitiyspakkauksen väreistä, etenkin vihreestä. [:)] Eipä tarvitse pukea poikaa siihen ainaiseen vaaleansiniseen, vaikka niitäkin kyllä löytyy ja vauvakutsuilta saan taatusti lisää. No joo, kiitän sitten lahjoista. Tuntuu vaan kun on ollu kavereita kylässä, että ne lässyttää jo nyt, niin onko suuri pettymys heille jos en itse tulevana äitinä lässytä. [:D] Mutta se on sitten heidän ongelmansa... Jos näin uskaltaa sanoa.
 
Ihanaa! TYKS perui vierailukiellon! [:)] Olin jo ihan pähkinöinä kenet otan lopulliseksi tukihenkilöksi, kun muut eivät olisi saaneet tulla. Toisaalta nyt tiedän, että sitä porukkaa ravaa sielä alvariinsa... Enkä tiedä jaksanko siinä tilassa. [:'(]
 
Huoh. Koirani karkasi viime yönä. Se on adoptoitu Romaniasta eikä luota ihmisiin. Juoksin sen perässä ympäri metsiä... ja prkl se luuli sen olevan jokin kiva uusi leikki! Onneksi sain sen vihdoin ja viimein kiinni! [:)] Ois voinut käydä tosi huonosti. Nyt on nivuset niin kipeät, että kävely on todella tuskaista. [8|] Mutta eipä hälle voinut kauaa olla vihainen...
 
Kiitos kaikille tsemppauksesta. Kyllä mä pärjään. [:)] Välillä tulee niitä huonoja hetkiä kun elämä potkii päähän, mutta niinhän kaikille. Ja ei huonoa ilman jotain hyvääkin? Ikinä ei tiedä minne elämä kuljettaa. Ärsyttää vaan suunnattomasti, että tulevalla isällä on kiire etsiä uusia hoitoja juuri ja juuri täysikäisistä. [:@] Ja joo, myönnän, en ole päässyt yli suhteesta.
 
Hmm... Katsoiko joku teistä Martinan ja Eskon vauvakuumetta-ohjelmaa? Katsoin ihan silkasta uteliaisuudesta. Aika kesy jakso ainakin tämä ensimmäinen. Tai no, mitäpä sitä pitäisi edes tapahtua? [:D]
 
 
 
 
 
 
 
 
Kiitos miljaardisti viimeinen.
 
Kiki88, Martina & Esko shöusta en viitsi edes kommentoida.
En keksi mitään painokelpoista sanottavaa.
 
Mun piti vieläkin tulla kertomaan ilouutinen [;)] lähinnä itselleni mut miksei koskis muitakin... Lueskelin omia mietteitäni kuopuksen odotuksesta, ja mulla on ollut kuopuskin poikittain kauan. Vasta viikolla 35+ on kääntynyt alaspäin, että toivoa on vielä kun aikaa siihen yli viikko. Pakko kummiskin tyypätä noita asentoja...
 
Mini-ihmisen pitäisi kai (?!) olla jo viikolla 34 kiinnittynyt tai ainakin liikkumatilan tulisi olla hyvin vähissä. Mutta minusta tuntuu, että neiti on vasta nyt hoksannut, että massussa voi jumpata oikein toden teolla. Vatsa heiluu tämän tästä ja tuntuu siltä, että siellä heitetään voltteja ihan jatkuvasti. Viimeksi kun kävin neuvolassa, oli salamatkustaja raivotarjonnassa. Mutta niin paljon on elämöintiä tapahtunut, että tuskin on enää. Vaikka enhän minä tiedä onko tuo kivikova pallo kylkiluitteni alla pää vai takapuoli... Jos se on takamus, niin ainakin neidillä on rytmi veressä...

Liikunnat ovat minulla jääneet jo minimiin. Iskias siihen syynä. Vielä olisi viikko töitä ja sen jälkeen voikin ottaa päivittäisin sporttispurtin "työpanokseksi". Joogaaminen alkaa olla helkkarin vaikeaa samasta syystä. Kivikovalle lattialle itsensä suoristaminen tuo vedet silmiin. Ja sieltä ylös pääseminen... Nosturia siinä tarvittaisiin. Noh, katsotaan nyt seuraavat reenit ja sen jälkeen olen viisaampi.

Osaako joku sanoa jonkin selvän merkin siitä, että beibe on laskeutunut? Minusta välillä tuntuu kuin masu olisi pienentynyt. Mutta sitten illansuussa peiliin vilkaisu kertoo, että turha luulo... Tietysti tuohon vaikuttaa päivän syömisetkin. Tällaisi pallouutisia tällä kertaa. [:D]
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top