Jos ei jaksakaan intoilla

KultaHauki mitä tarkoitit sillä, että alkuvuoden päätökset on KELAn puolelta kokonaan jäissä?
Itse laitoin parisen viikkoa sitten äitiysraha- ja -pakkausanomukset menemään, mutta mitään ei oo vielä kuulunu.
 
Kica,

Kela ei voi käsitellä ensi vuonna alkavien vanhempainpäivärahojen hakemuksia ennen kuin laki sairausvakuutuslain muutoksesta on vahvistettu.

Äitiysrahaa tulee hakea viimeistään 2 kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa. Tällä hetkellä Kela ei kuitenkaan voi valmistella ja ratkaista niitä hakemuksia, joissa äitiyspäivärahan ensimmäinen maksettava päivä on 1.1.2010 tai sen jälkeen.
Hakemusten käsittelyssä odotetaan lakia sairausvakuutuslain muutoksesta. Lakiin on ehdotettu pysy-vää säännöstä prosenttivähennyksestä, joka tehdään päivärahan perusteena olevasta työtulosta. Lain vahvistamisesta riippuu, milloin Kela pääsee ratkaisemaan vanhempainpäivärahoja. Sosiaali- ja terveysministeriö arvelee prosenttivähennyksen olevan tiedossa marraskuun lopulla.
Aikaisempina vuosina asiasta on säädetty vuosittain erillislailla, joka on vahvistettu joulukuussa.  Tällöin Kela on pääsyt ratkaisemaan vanhempainpäivärahahakemuksia vasta joulun jälkeen. 
Hakemusruuhka pyritään joka tapauksessa purkamaan nopeasti heti, kun laki on vahvistettu. Päätöstä kannattaa odotella rauhassa tammikuun lopulle saakka. Lain vahvistamisesta ja hakemusten käsittelyn käynnistymisestä tiedotetaan Kelan internetsivuilla.
Vanhempainrahahakemusten käsittelyn pysähtyminen ei vaikuta äitiysavustushakemuksiin. Äitiysavustus tai -pakkaus voidaan myöntää normaalisti.
 
 
Kiitos vastauksesta! En ollutkaan itse tietoinen tästä tilanteesta. Hyvä, etten ehtiny vielä soittaa Kelaan tiedustellakseni, kuinka pitkään päätöstä joutuu odottamaan :)
 
Eilen tiputukses!!! Perhana sain ruokamyrkytyksen yhestä kebabista!
Sunnuntaina söin kebabin. Pari tuntia syömisen jälkeen alkoi ripulointi,
jouduin lähtemään kesken yövuoron pois töistä, mahaa särki niin
helvetisti. Hyvä kun pystyin ajaan kotio. En saanut kun tunnin nukuttua
ja eilen aamulla kaheksalta oksensin mahan tyhjäks. Puol ysiltä olin
ensiavus. Makasin siellä 5,5 tuntia ja otettiin verikokeita ja olin
tiputukses. Tulehdusarvo oli lievästi koholla, 16 ja verenpaine alhainen,
mutta muuten tulokset oli hyviä. Mulla oli vaan aivan sairaan kovia
vatsakouristuksia tai sitte ne oli todella kivuliaita supistuksia, en tiedä,
mutta niitä tuli aaltomaisesti 10-15 min välein ja jouduin haukkomaan
henkeäni 2-5 minuuttiin. Kohdun suu ei kuitenkaan ollu auennu.
Nukuin 16 tuntia ja nyt tuntuu suhteellisen hyvältä olo, eikä enää
mahaa kramppaa.
 
Olkaa siis naiset tosi varovaisia / jättäkää kokonaan syömättä nuo
"eksoottiset" zulumulujen ruoat. En toivo eilisiä olotiloja pahimmalle
vihamiehellekään.
 
Jos nyt jotain positiivista, niin mulla ei ole raskausajan diabetesta,
josta olen hyvin hyvin onnellinen.
 
corollamyyntiin: Ja mie kun olen ollut ihan hulluna kebabiin nyt raskausaikana.. [:D] Muutenkin kun se on maistunut vähän liiankin hyvin, niin nyt on sitten himo vain kasvanut.. Pirskatti miten huono mäihä siulle on käynyt! [>:]

Meillä ei tavaroita ole vielä nimeksikään, rakenneultran jälkeen ruvetaan hankkimaan enemmän. Lähinnä vaatteita löytyy tällä hetkellä, kun serkulta saatiin iso kasa vauvan kuteita. Ja kaikkeahan ei tarvitse etukäteen edes ostaa, esim. rintapumppu ja sitteri ovat sellaisia hankintoja, joita katsotaan sitten myöhemmin jos tarvitaan. Ja itkuhälyttimelle ei muutenkaan tulisi käyttöä, turhaa rahan kulutusta.
 
Voi corolla! Kamalaa! Onneksi voit jo paremmin. Itse sain ruokamyrkytyksen hampurilaisesta ihan alkuraskaudessa.
Mutta siitä selvisin ihan vain "totaalityhjennyksellä". Sen jälkeen ei ole purilaiset maistuneet.

Kateellisena luen muiden tarinoita siitä miten vatsa heiluu vauvan liikkeitten mukana. Ja että vauva jopa häiritsee potkuillaan.
Tämä lapsukainen minun mahassani ei juuri pidä elämää itsestään. Sydänäänet kuuluvat kyllä. Mutta niitä hartaasti odottamiani
potkuja tulee harvakseltaan. Kyllä jokin pieni elonmerkki päivittäin tulee. Mutta ei mitään sellaista mistä muut kirjoittavat.
Kovasti toivon, että vauvalla on kaikki kunnossa. Eihän tässä muutakaan voi. 2 viikon kuluttua on ylimääräinen ultra, jossa katsotaan
istukan paikkaa. Sijainti kun oli ikävän lähellä kohdunsuuta rakenneultrassa.

Onkohan kenelläkään muulla rauhallista vauvaa masussaan? Olisi kiva kuulla, sillä se helpottaisi huolestunutta oloani hiukan.
 
Käsitinkö siis oikein että äitiysrahaa ei olisi luvassa ainakaan ennen tammikuun loppua???  Mulla alkaa äitiysloma 4.1. ja loppuu kyllä leipä pöydästä ja lämpö pirtistä jos ei rahaa tuu :O  Tuleehan sitä viimeinen palkka tietenkin mutta sillä ei pitkälle pötkitä...  Menipä into taas loman odottamisesta <:'(  Mutta jos jotain positiivista pitää hakea niin luulis ainakin neuvolantädin riemastuvan kun alkaa sitten paino putoamaan...
 
Voi corolla-parka!  Toivottavasti ei tule mitään jälkiseuraamuksia taudista.  Onneksi vointisi on jo parempi!
 
Onko muuten kenelläkään muulla refluksitautia raskauden kruununa?  Miten ootte pärjänny sen kanssa?  Mulla pysyy suht aisoissa lääkityksellä mutta viikottain täytyy pilllereitä nappailla ja silti tulee vatsan sisältö suuhun välillä.  Mutta pysyypä kivut ja poltot kurissa lääkkeillä kuitenkin.
 
Moon

Äitiysraha maksetaan aina jälkikäteen. Ensimmäinen kausi on 30 päivää ja sen jälkeen 25 päivää. Eli ensimmäinen maksu taitaa mennä sinne helmikuun puolelle.
 
Mä selvisin hengissä! En ois vielä toissapäivänä uskonu.
Nyt tuntuu vaan siltä, että tuon ruokamyrkytys-hässäkän
keskellä mukula ois venyny jonku tyyliin viis senttiä.
Maha tuntuu ns. kurkussa asti. Koko ajan on tunne kuin
ois ruokapöydästä just noussu. Ja syömäni ruokamäärä
on tippunut alle puoleen. Mikä sinänsä on hyvä, koska
kyllä mulla varastoo löytyy, en mä mihinkään kuihdu.
Ainut ongelma on nyt vaan ummetus. Tai että juuri mitään
ei vaan tuu pihalle, mutta saattaa se johtua siitäkin, että
en syö paljoa. Pitää seurata tilannetta.
 
Onko muilla sellaista fiilistä, että mukulalla tulee ns. kasvupyrähdyksiä,
eikä kasva niin hirveen tasaisesti mitä mä ainakin alkuun kuvittelin?
 
Tuosta äitiysrahasta vielä...  Toivon että sen kohdalla Kela on vähän ripeämpi kuin mitä esim. työttömyyspäivärahojen kanssa.  Pari kertaa elämäni aikana käynyt niin että olen ilmoittautunut työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi toukokuussa ja päätös rahan myöntämisestä on tullut lokakuussa...  No luulis että ainakin äitiyspakkaus tulisi aikaisemmin <:)
 
Corolla:  mulla on kanssa maha ihan suussa asti.  Voi vaan kuvitella mitä se on kuukauden päästä tai ihan loppuvaiheessa...  Alkaa varmaan olla kätevämpi ruokkia itsensä peräpäästä ja samantien on suussa kuitenkin ;)  Mulla ei meinannu ensin tulla tota painoa juurkaan lisää - maha tuli kyllä tosi varhasessa vaiheessa näkyviin mutta kai se vauva sitten söi mua :D  Mutta mitä pidemmälle raskaus on edennyt sen kiivaammin tuntuu lapsi kasvavan.  Ensi viikolla taas neuvola, saas nähdä kuinka paljon on taas tullu pituutta, painoa ja leveyttä lisää...  Välillä tuntuu kyllä että tuolla olis useampikin lapsi - ainakin pötsin koosta päätellen :D
Ootko muuten kokeillu luumua tohon ummetukseen?  Kuivattuja luumuja kannattaa varata kuulemma synnärillekin mukaan, se ummetus vissiin vaan pahenee synnytyksen jälkeen :/
 
Onko kenelläkään ollut ongelmia hemoglobiinin kanssa? 
 
ALKUPERÄINEN: Maippi


Kateellisena luen muiden tarinoita siitä miten vatsa heiluu vauvan liikkeitten mukana. Ja että vauva jopa häiritsee potkuillaan.
Tämä lapsukainen minun mahassani ei juuri pidä elämää itsestään. Sydänäänet kuuluvat kyllä. Mutta niitä hartaasti odottamiani
potkuja tulee harvakseltaan. Kyllä jokin pieni elonmerkki päivittäin tulee. Mutta ei mitään sellaista mistä muut kirjoittavat.
Kovasti toivon, että vauvalla on kaikki kunnossa. Eihän tässä muutakaan voi. 2 viikon kuluttua on ylimääräinen ultra, jossa katsotaan
istukan paikkaa. Sijainti kun oli ikävän lähellä kohdunsuuta rakenneultrassa.

Onkohan kenelläkään muulla rauhallista vauvaa masussaan? Olisi kiva kuulla, sillä se helpottaisi huolestunutta oloani hiukan.


Mä oon aikaisemminkin maininnut, että mun vauva on aika rauhallinen tyyppi, se liikkuu kyllä, mutta sen liikkeet ei ole mitenkään häiritseviä. Ei ole teräviä potkuja, ei potki kylkiluihin, ei mitään mikä tuntuisi pahalta. Enemmänkin ne liikkeet tuntuu miellyttävänä kutitteluna tai joskus pikkuisina muljahduksina. Ne ei myöskään tunnu kovinkaan voimakkaasti vatsan pinnalle, eikä me olla itse nähty liikettä masun päällä. Neuvolassa terkkari bongasi jonkun pikkaisen käsien liikutuksen tuosta vatsan pinnaltakin viime perjantaina. Mies sitä ei sattunut huomaamaan :(

Tämä myös nukkuu aika pitkälti päivisin, illalla sitten on hiukan vilkkaampi.

Kuitenkin vauvalla on kaikki ihan kunnossa, ja kun se nukkuu paljon jo mahassa, se oletettavasti nukkuu aluksi paljon masun ulkopuolellakin ;)
 
Kiitos Darijana, helpotti kummasti. Täytyy tosiaan toivoa, että vauveli tykkäisi nukkua paljon sitten synnyttyäänkin, sillä meillä on muutto vielä pahasti kesken. Laatikoiden keskellä taiteilua siis. Olisi kiva, jos jaksaisi vielä vauvelin synnyttyäkin järkkäillä paikkoja. Tuntuu siltä, ettei tästä tämän mahan kanssa taiteillessa riittävän nopeasti valmista tule.

Miten olette jaksaneet harrastaa liikuntaa? Corolla kertoikin, että lenkit ovat lyhentyneet. Itse kävin tänään 5-6 kilometrin kävelyllä. Aikamoista matelua ja vaappumista oli pari viimeistä kilometriä. Ja nyt selkää sitten vihloo oikein kunnolla. Minulle on käynyt vähän samalla tavalla kuin corollallekin, eli massu on kasvanut kertaheitolla palloksi. Toivottavasti vauveli on kasvanut eikä vain mamman painoindeksi... Ensi viikolla on jo neuvolakäynti, joten siellä sitten taas varmaan saa kuulla kunniansa. Tai kehuja. Mistäs sitä tietää! [:)]
 
Hemoglobiinin kanssa on kyllä tullut ongelmia.. [:@] Alusta asti joka kerta on mittauksessa ollut entistä alhaisempi, ja viime kerralla se oli 110. [>:] Neuvolatäti ohjeisti syömään rautaa, ja sitä olen tässä yrittänytkin, mutta päivän mittaan kun tulee syötyä maitotuotteita (jogurttia, juustoa jne) ja juotua kahvia, niin vaikea on löytää sopivaa hetkeä rautalääkkeen nappaamiseen. Yöllä sitten nukkumaan mennessä, mutta harvoin sitä siinä väsyneenä muistaa. [&:]

Liikunnasta miun on vaikea sanoa, kun te kaikki muut olette niin paljon pidemmällä. Mutta tuossa viikon 20. paikkeilla tuli monena kauppareissuna niin kovat harjoitussupistukset, että on täytynyt tahtia hiljentää huomattavasti. Koiran kanssa jaksan kuitenkin (vielä) lenkkeillä samaan malliin, ja kouluun pyöräilen aina kun ei ole liian liukasta. Mutta esimerkiksi tuota Maipin mainitsemaa 5-6 kilometrin lenkkiä en enää pystyisi suorittamaan, ellei olisi istumapaikkoja matkan varrella. [:D]
 
5-6 kilsaa kuulostaa mullekin maratoonilta. Ei oikeesti pystyis.
Maippi sä oot kone!
Mua alkaa niin pinkistää mahaa jo noin kilometrin jälkeen, että
siitä lenkkeilystä häviää se nautinto sitte saman tein. Mutta
kävelen sen minkä pystyn, vaikka sitte vaan kilsan, koska
ulkoilu tekee vaan niin hyvää.
 
Mulla on ihan karseet makeenhimot nykyään. No siinähän ei
sinänsä ole mitään ihmeellistä, sehän kuuluu "taudin kuvaan"
noin yleisesti. Mutta kun mä en normaalisti syö juuri koskaan
mitään karkkeja ja suklaita, vaan aikasemmin keskittynyt
rasvasiin ja suolasiin herkkuihin, niin nyt kaikki on just päinvastoin.
Mitään rasvaista ei pysty syömään, koska tulee närästystä ja
suklaata sekä karkkia taas vois vetää vaikka non stop. Karseeta.
 
Ja uusin vaiva; kylkikipu. Välillä pistää niin perhanasti vasempaan kylkeen.
Välillä on niin ettei mikään asento ole hyvä, mutta pääasiassa auttaa
kun suoristaa selkänsä. Joo-o, mutta tästä selän suorana pitämisestä
aiheutuu sitten selkäsärkyä, että mukava kierre taas. Ja kun pari
viikkoo ajattelin vielä sinnitellä töissä.
 
Alkaa vaan kaiken kaikkiaan niin perkeleesti kyllästyttään nämä kaiken
maailman kivut ja krempat. En ole oikeen missään vaiheessa päässy
nauttiiin raskaanaolosta... En tie mitä tästä vielä tulee.
 
Joo-o, ei kyllä ole itselläkään mitenkään hehkeä olo.
Sen eilisen lenkin seurauksena selkä on niin kipeä, että kävely on töpöttelyä.
Eli tämä kone alkoi pahasti yskiä. Taitavat minunkin lenkkini olla jatkossa minimittaisia.

Juuri muuten tämän päivän lehdessä oli juttu siitä, että raskaana olevien naisten pitäisi liikkua mahdollisimman paljon. Pitäisi varmaan juu, mutta entä jos ei pysty? Ja samassa artikkelissa varoiteltiin herkkujen syönnistä.
No en minä ainakaan ole pystynyt pysymään suklaasta erossa. Tänäänkin meni yli puolkas levy suklaata.
On kyllä huono omatunto. Huomenna omenaa evääksi.

Mä varmaan nautin tästä raskaudesta sitten, kun mammaloma alkaa. Ja jos ennusmerkit pitävät paikkansa (oman äidin raskausviikot) niin vauva syntyy viikolla 38, eli edessä on vain 2 viikkoa rentoutumista ennen vauvan syntymää. Tajusin muuten aamulla, että vauvalla on kaikkea muuta, paitsi sukkia. Kävin töiden jälkeen ostamassa parit vauvan sukat. Aika liikuttavan näköisiä.

Tulipas taas sekavaa sepustusta. Taitaa olla parempi pyöriä suihkun kautta nukkumaan.
 
Joo, siis mäkin tekisin notia 5km lenkkejä, ja teinkin vielä pari kuukautta sitten, mutta ei kyllä ole enää toivoakaan.

Mulla on niin kamalat liitoskivut, että joinain päivinä on tuskien takana kävely sohvalta vessaankin. En pysty myöskään enää ajamaan edes autoa, koska häpyliitoskin(?) on jo niin pahasti ratkennut, että jokaisella polkimen vaihdolla tulvii melkeinpä vedet silmiin, kun kipu on niin kova. Ja pitkän autolla ajon jälkeen ei sitten tarvi enää sen päivän aikana kuvitella kävelevänsä. Tiedän, kun testasin  viime lauantaina :D Seuraavan päivänkin olin vielä kipeä.

Ja noiden lisäksi sitten tietysti on vielä selkä- ja lonkkakivut, jotka ei nekään ihan lievimmästä päästä, ja vaivanneet aika pitkään.

Ja sitten terkka sanoo, että "yritä edes vähän". No yritän yritän, mutta kun sattuu niin perkuleesti :D
 
Piti vielä jatkaa, kun unohdin mainita, että noita harkkasupistuksia, tai mitään muitakaan supistuksia mulla ei ole kuitenkaan missään vaiheessa raskautta tullut. 
 
Mä oon noiden kipujen kanssa päässy kyllä ihmeen vähällä.  Mä kävelen päivässä 10-15km ja heilun muuta siihen päälle.  Ainoa vaiva on ollut lievä lonkkakipu oikealla ehkäpä neljänneltä kuulta asti, mutta kun sekin juilii vain joissain asennoissa niin oon pystynyt sen kanssa olemaan.  Mä taas en pysty istumaan, ts. pari tuntia kun on paikallaan jalat lattialla niin jo on pohkeet räjähdysturvoksissa.  Sohvalla jalat ylhäällä pystyy kyllä istuksimaan.
 
Mulle on kanssa tullut toi älytön makeanhimo!  Ja en ole nyt edes hirveesti jarrutellu.  Painonnoususta tulee joka tapauksessa sättimistä neuvolassa niin miksen hemmottelisi itseäni sitten herkuilla silloin tällöin.
 
Hemoglobiini oli viimesimmässä neuvolassa 106.  Nestemäistä rautaa otan kyllä mutta en oo vielä sitä pilleriä suostunut ottamaan.  Jotakuinkin kaikki mun tuntemat ihmiset on saanu siitä vatsanväänteitä ja kun mulla on niitä jo muutenkin ton refluksin vuoksi niin vältän sitä niin pitkään kun olen töissä.  Enää 10 työpäivää ja haluan pysyä työkykysenä sen ajan vielä!  Joululta sitten vuosiloman kautta äitiyslomalle :)
 
Hampaat on kyllä alkanu kärsiä raskaudesta :(
 
Mulla ei oo ollu vielä noita harjoitussupistuksia tai sitten en ole vaan tunnistanut (?).  Jonkin verran kipuja aiheuttaa tuo vauva itse - potkii välillä johonkin vatsahermoon...  Muuten kyllä ihan kivalta tuntuu nuo liikkeet.  Ja hurjalta näyttää välillä kun se kääntää kylkeä ja koko maha huojuu :D
 
Ja tosissaan tuntuu että nyt ton mahan kasvun voi melkein nähdä.  Vaikka eihän se ihme olekaan ottaen huomioon kuinka paljon toi sikiö viikossakin kasvaa.
 
Huomenna ois sitten neuvola.  Saas nähdä joko mun itsepsyykaus ois tehonnu ja voisin lähteä sieltä kotiin pahoittamatta mieltäni...  Pitääki olla niin herkkänahkanen...
 
Ihanaa että parin kuukauden päästä saa muuten olla vihanen tai surullinen ihan sen takia että vaan sattuu olemaan!  Ärsyttää kun jokaisesta asiasta mitä tekee tai ei tee syytetään hormoneja <:)
 
Corollamyyntiin kirjoitit tuosta ruokamyrkytyksestä. Mulla ja miehelläni mahtoi myös olla vasta jonkin sortin ruokamyrkytys. Yleensä kun syöty nyt kotiruokaa ja sitten päätettiin ja käytiin mäkkäristä hakemassa hampurilaisateriat.. eikös sitä sitten neljän aikaan yöllä juostu ripuloimassa vuoronperään ja itsellä ihan tuskan hikeä pukkasi päälle ja oksennus oli lähellä muttei sitten mitään tullutkaan.
Päivällä sitten olo helpotti ja loppui ilman, että olis tarvinu sinne lääkärille asti mennä, mut olipa silti kokemus ja tympeä. Päätin josko jättäisi sit nuo mäkkärin ruoat väliin kerta siellä muutenkin tulee harvemmin käytyä.
 
Hallitus, kyllä tuo ruokamyrkytykseltä vaikuttaa. Sille olennaistahan
on, että se menee päivässä tai kahdessa ohi, eikä noin yleensä vaadi
mitään lääkkeitä tai muuta hoitoa. Itse ilmoitin paikalliselle terveystarkastajalle
sähköpostilla tapauksesta ja hän lupasi käydä ottamassa näytteet
ko. kebabbilasta. Suosittelen sinun tekemään samoin. Sehän on niiden
työtä...
 
Moon, mitä tarkoitit, että hampaat on alkanu kärsiä?
Ja miten neuvolakäyntisi meni?
 
Maippi, joko olet toipunu kävelyretken aiheuttamista kivuista?
Olen miettinyt kans samaa, että mitä jos ei tosiaan pysty liikkumaan, niin
mitäs sitte? Ja kateellisena kuunnellu toisten kivuttomia raskausaikoja, kun
itte on koko ajan jostain kipee.
 
darjiana, i feel for you, nuo liitoskivut on kyllä niin perseestä ja niistä kärsiessä
jokainen askelkin on tuskaa. Enkä muuten mäkään mitään harjotussupistuksia ole
huomannu. Kolmatta lasta odottavalla kaverilla niitä on ollu jo monta viikkoo ja
se on vasta rv17...
 
Takaisin
Top