IVF/ICSI-HOIDOT 2024-2025

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Milpa2018
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Laitoin jo tonne 2022 ryhmään, mutta laitan nyt tännekin. Jos täällä ois useammalla hoitokierros alkamassa😊

Mua jännittää ihan sikana! Perjantaina eka folliultra🫣 Ja jos kaikki menee hyvin, niin keräys on ens viikolla.

Oon käyttänyt nyt 5kk DHEAa ja 2,5kk Ubikinoni 300mg. Ennen edellistä ivf olin käyttänyt 2kk DHEAa ja sillon saaliina 7 follia, 4 munasolua, 2 hedelmöittyi normaalisti, tuoresiirrosta plussa (kkm) ja toinen ei selvinnyt pakkaseen. Toiveissa tietty olis, että tällä kertaa sais jotain pakkaseenkin, niin ois mahdollisuus yrittää useammin ku kerran.

Noiden lisäksi säännöllisessä käytössä on D-vitamiini ja foolihappo 1mg. Rautalisä on ollu toistaseks tauolla pari kk.

Nää menkat on muuten ollu todella oudot😩 Kipuja on enemmän ku vuotoa ja pelkään, että arvioin väärin niiden alkamispäivän. Kun eka selkeä vuotopäivä on kp 1 ja nyt se selkeys kesti 3h yöllä, oletin sen seuraavan päivän olevan kp 1, mutta ehkä se olikin jo kp 2. Mahtaakohan se yks päivä tehdä siinä suurta eroa?🤔
 
Hyppään tänne keskusteluun mukaan meidän IVF-hoitojen kynnyksellä. Oli ilahduttavaa löytää tällainen ketju, josta on jo ihan vain lukemalla saanut paljon lohtua, vertaistukea ja tietoa.

Meillä takana 2 x kkm ja 2 x biokemiallinen. Plussaa siis on nähty, mutta toistaiseksi ovat päättyneet suruun.

Tammikuussa saadaan ilmoittautua, ja pitkällä kaavalla tullaan menemään. Me ollaan kuljettu julkinen polku joka on kyllä ollut pitkä, mitään yksittäistä selittävää tekijää ei ole löydetty. Iän vuoksi (kohta 39v) suoraan ivf, saa nähdä saadaanko enempää kuin yksi hoitokierros.

Suunnittelukäynnin ultrassa lääkäri totesi minun reservien olevan heikot, tulos oli 6+6 ”mutta sillä mennään mitä on”. Kiinnostaisi tietää mitä muilla on tuossa kohtaa ollut? Eli siis ennen kuin mitään on tehty.
 
@Kirppuliini en tiennytkään, että joidenkin tutkimusten mukaan laatu parempi Menopurilla. Mulla ollut käytössä tuo Gonal. Oon toki vielä "nuori " eli alle 35 ja amh arvokin ollut yli 5. Vaikuttaisikohan sekin siihen stimuloidaanko Gonalilla vai Menopurilla?

@Ninnnnni ja @HaaveistaTotta tervetuloa mukaan! En usko, että on niin suuresti väliä tuolla kiertopäivällä, jos se nyt käytännössä muutamalla tunnilla heittää se "kunnon vuodon" määritelmä.

Tarkoitatko @HaaveistaTotta tuota Afc-arvoa? Mulla oli suunnittelukäynnillä 10+7
 
Hyppään tänne keskusteluun mukaan meidän IVF-hoitojen kynnyksellä. Oli ilahduttavaa löytää tällainen ketju, josta on jo ihan vain lukemalla saanut paljon lohtua, vertaistukea ja tietoa.

Meillä takana 2 x kkm ja 2 x biokemiallinen. Plussaa siis on nähty, mutta toistaiseksi ovat päättyneet suruun.

Tammikuussa saadaan ilmoittautua, ja pitkällä kaavalla tullaan menemään. Me ollaan kuljettu julkinen polku joka on kyllä ollut pitkä, mitään yksittäistä selittävää tekijää ei ole löydetty. Iän vuoksi (kohta 39v) suoraan ivf, saa nähdä saadaanko enempää kuin yksi hoitokierros.

Suunnittelukäynnin ultrassa lääkäri totesi minun reservien olevan heikot, tulos oli 6+6 ”mutta sillä mennään mitä on”. Kiinnostaisi tietää mitä muilla on tuossa kohtaa ollut? Eli siis ennen kuin mitään on tehty.
Ei kai 6+6 heikko ole? Siis sehän kuulostaa poikkeuksellisen hyvältä. Minulla on ollut samaa luokkaa ja soluja on tullut paljon (16 ja 17). Mutta koska olen vanha, ei ole ollut kuin yksi terve per keräys joukossa.
 
Heissulivei! Ensimmäistä IVF kierrosta odotellessa olen alkanut pohtia että kertoako tästä tilanteesta läheisille vai ei. Toisaalta koen, että haluaisin olla avoin, koska en toisaalta ymmärrä, miksi tästä pitäisi olla ihan hissunkissun? Mutta toisaalta myös jännittää miten muiden suhtautuminen meihin muuttuu kertomisen myötä. En pidä ajatuksesta, että meitä ajatellaan säälien tms. Miten te muut olette asian kokeneet? Oletteko olleet avoimia lapsettomuushoidoista ja kuinka laajasti olette asiasta puhuneet? Toivon saavani kertomisen hyviä ja huonoja puolia oman mielipiteen muodostamisen tueksi?

Tsempit kaikille tämänhetkisiin tilanteisiinne 😊
 
Kiitos kysymästä @Pumpulipilvi täällä odotellaan ekaa PASia luonnolliseen kiertoon. Sunnuntaina pitäis alkaa testaamaan ovulaatiota ja sit 14.1. on ultra. Muita haasteita elämässä tällä hetkellä, niin on mieli maassa ja ajatukset muualla. Jotenkin en osaa yhtään enää odottaa että mitään tapahtuisi, en tiedä miksi.

@Kirppuliini olipa mielenkiintoista luettavaa! Olis kyllä hienoa, kun noista ikärajoista ja itsellisten hoidoista joustettaisiin enemmän. Tuntuu lähinnä surkuhupaisalta, että tiedostetaan että miesten siittiönlaatu laskee 50 tienoilla, mutta hei, saat silti tulla hoitoihin 60v asti... Mut naisille 40v raja, jonka jälkeen ei enää asiaa julkisen hoitoihin. Varsinkin kun tiedetään, ettei naiset saa endometrioosi tai pcos diagnooseja ajoissa, vaan vasta kun on jo paljon ongelmia ja tyypillisesti lapsettomuushoitojen yhteydessä. Olis hiukan eri jos kaikki tutkittaisiin viimeistään 30v ja sit sais suoraan hoitoa, joka myös ehkä parantaisi mahdollisuuksia saada lapsia myös myöhemmin.
 
Hyppään tänne keskusteluun mukaan meidän IVF-hoitojen kynnyksellä. Oli ilahduttavaa löytää tällainen ketju, josta on jo ihan vain lukemalla saanut paljon lohtua, vertaistukea ja tietoa.

Meillä takana 2 x kkm ja 2 x biokemiallinen. Plussaa siis on nähty, mutta toistaiseksi ovat päättyneet suruun.

Tammikuussa saadaan ilmoittautua, ja pitkällä kaavalla tullaan menemään. Me ollaan kuljettu julkinen polku joka on kyllä ollut pitkä, mitään yksittäistä selittävää tekijää ei ole löydetty. Iän vuoksi (kohta 39v) suoraan ivf, saa nähdä saadaanko enempää kuin yksi hoitokierros.

Suunnittelukäynnin ultrassa lääkäri totesi minun reservien olevan heikot, tulos oli 6+6 ”mutta sillä mennään mitä on”. Kiinnostaisi tietää mitä muilla on tuossa kohtaa ollut? Eli siis ennen kuin mitään on tehty.
Tutulta kuulostaa monin paikoin. Meillä ensimmäinen ivf-hoito menossa pitkällä kaavalla, sitä ennen inssit ja kaikenlaisia tutkimuksia ja julkisen puolen odottelua. Mitään varsinaista syytä ei ole löytynyt, toki alkuun löytyi kilpirauhasen vajaatoiminta, joka saatu kuntoon lääkkeillä. Mulla katsottu useammin kerran follikkelien määrä ja oli ensin 11, sitten 18 ja viimeisimmällä kerralla 22. Jokaisella kerralla siis ollut aiempaa enemmän, mikä aiheuttanut ihmetystä. Amh ollut alhainen 1,3 ja lääkäri ihmetteli, ettei amh-arvo ja follikkelien määrä oikein täsmää. En tiedä kuinka paljon määrä voi vaihdella kuukausittain ja miten määrä voi olla isompi. Olen kysynyt kahdelta lääkäriltä aiotaanko hoito follikkelien isommasta määrästä huolimatta tehdä pitkällä kaavalla ja sillä ollaan nyt menossa.
 
Heissulivei! Ensimmäistä IVF kierrosta odotellessa olen alkanut pohtia että kertoako tästä tilanteesta läheisille vai ei. Toisaalta koen, että haluaisin olla avoin, koska en toisaalta ymmärrä, miksi tästä pitäisi olla ihan hissunkissun? Mutta toisaalta myös jännittää miten muiden suhtautuminen meihin muuttuu kertomisen myötä. En pidä ajatuksesta, että meitä ajatellaan säälien tms. Miten te muut olette asian kokeneet? Oletteko olleet avoimia lapsettomuushoidoista ja kuinka laajasti olette asiasta puhuneet? Toivon saavani kertomisen hyviä ja huonoja puolia oman mielipiteen muodostamisen tueksi?

Tsempit kaikille tämänhetkisiin tilanteisiinne 😊
Täälläkin ensimmäinen IVF menossa. Päädyimme kertomaan kummankin vanhemmille hoidoista. Valitettavasti heidän reaktionsa ei ollut ihan sellainen, mitä toivoimme. Ilmeisesti he eivät joko tienneet, että mitä vastata tai juttu ei ollutkaan niin iloinen uutinen. Ei tullut kannustusta tai mitään positiivista (esim. "Onpa mukava kuulla"). Vastaus oli tyyliin "okei", kuten mihin tahansa asiaan. Mun äiti totesi, että "jos jää lapsettomaksi, niin se pitää vain hyväksyä". Ei kovin kannustavaa siinä vaiheessa, kun olimme vasta menossa hoitoihin ja pahin pelko on lapsettomaksi jääminen. En tiedä odotinko sitten liikoja.
Mutta ilman muuta kannattaa kertoa, jos siltä tuntuu. Ja se kertominen voi olla itselle tärkeää, mulle ainakin oli. :smiling-eyes:
 
@Anisiina Mä olen kertonut hoidoista about kaikille ihan estotta. No en nyt millekään naapureille sentään, mutta ystäville, perheelle ja työkavereille. Osittain siksi, että oon halunnut normalisoida endometrioosista ja hoidoista puhumista ja osittain siksi, että itsellä on helpompaa kun ei tarvitse näin isoa asiaa käsitellä itsekseen. Mun kaikki ystävät ja läheiset ovat suhtautuneet asiaan tosi hyvin, mitään "turhanpäiväistä" sääliä ei oo tullut, mutta ovat tietysti pahoitelleet tilannetta ja kertoneet olevansa tukena jos haluan enemmän jutella. Eiväthän he sillä tavalla pysty ymmärtämään miltä tämä tuntuu, ja vaikka välillä tuntuukin yksinäiseltä, en sitä tietenkään heiltä voi vaatia. Mutta vertaistukeen on onneksi olemassa näitä väyliä. Mua on kyllä siis auttanut se, että ystävät tietää. Endo vie mut menkkojen aikaan ihan sänkypotilaaksi ja ihmettelisivät varmaan miksei hormonikierukka enää auta, jos eivät hoidoista tietäisi 😂 Lisäks oon pari kertaa nyt jättänyt baby showerit tmv väliin hyvällä omallatunnolla. Ystävät ovat tämän ymmärtäneet eikä kukaan ole näistä loukkaantunut. Toki oon muutenkin tämmöinen kaikesta avoin höpöttelijä, ettei mun luonteeseen ehkä sopisikaan olla kertomatta. Jokaisella on niin oma tapansa suhtautua tähän(kin) asiaan 😊
 
@ElinaHelmi äh, onpa inhottava kuulla, etteivät reaktiot olleet ihan toivottuja! Varmaan eivät ole halunneet tunkeilla liikaa tai muuta ja sitten se näyttäytyy tuollaisena "välinpitämättömyytenä." Voihan tuo myös olla äitisi tapa kertoa siitä, että myös hänen pitää hyväksyä mahdollinen lapsettomuus teidän kohdalla. Tökeröä toki, ihmiset eivät aina osaa löytää oikeita sanoja näissä tilanteissa.
 
Moi kaikille,

Täällä pidempään oon jo lukenut kaikkien kokemuksia ja tarinoita, ja nyt itsekin uskaltaudun kirjottelemaan. Tästä foorumista on ollut kyllä iso apu. 💕



Yritin lyhyesti tiivistää meidän tarinaa tähän. En ehkä onnistunut, toivottavasti jaksatte lukea🙈



Meillä takana yritystä n. 2 vuotta. Minä ja mies molemmat 33-vuotiaita ja ensimmäistä lasta yritetään. 1 km takana 6/2023, sen jälkeen ei plussan plussaa. Mulla lyhyt kierto n 24pv pituinen, ja amh arvo muistaakseni 1,3 mutta alakanttiin joka tapauksessa.



ensikäynnille päästiin 6/2024, jossa mulla todettiin munasarjan endometrioosi, vasen munasarja kiinni kohdussa ja taaksepäin kallistunut kohtu. Jysähti, mutta samalla sain kuitenkin syyn ja diagnoosin kauan kestäneille mahavaivoille joiden kanssa yrittänyt koko aikuisiän selvitä, joihin aina todettu et sulla on vaan herkkä vatsa🙄



Ensin meille jostain syystä valikoitui hoitomuodoksi inseminaatio, jota varten täytyi tehdä munanjohtimien aukiolotutkimus. Gonal-f pistokset siis kierron 5. Pvä alkaen ja ultraan ja aukiolotutkimukseen 11.pvä. Ensimmäisellä kerralla tähän tutkimukseen mennessäni lääkäri totesikin ultrattuaan, että ovulaatio näyttäisi jo tapahtuneen, Gonal-f tehnyt tosiaan tehtävänsä. Ei muuta kun keskeytettiin kierto ja todettiin et kokeillaan seuraavalla kierrolla uudelleen.



Seuraavassa kierrossa siis uusi yritys. -> Gonal-f ja nyt ultraan vähän aiemmin kuin viimeksi. Totesin sitten lääkärille seuraavalla kerralla, että onkin aika tukala olo, vatsa aivan pinkeä, turvonnut ja kipeä. No nyt lääkäri löysikin oikeasta munasarjasta 6x5cm kystan joka alkanut kasvamaan viime kierrosta. Ei siis toivoa että inseminaatiota voidaan nytkään tehdä. Tässä vaiheessa ensikäynnistä oli kulunut 4kk eikä oltu päästy puusta pitkälle🙄 Tässä kohtaa lääkäri ehdotti hoitomuodon vaihtoa, ei tuhlata enää aikaa vaan hypätään suoraan IVF hoitoon. En voinut olla enempää samaa mieltä. Aloitettiin keltarauhaskuuri surkastuttamaan kysta ja sen jälkeen aloitin endometrioosilääkkeen helpottamaan oireita ja elämää. Tammikuussa alkaisi ensimmäinen ivf. Ei muuta kun kotiin odottelemaan lisää.



Nyt lopulta vuoden vaihtuessa päästiin aloittelemaan ensimmäistä IVF kierrosta.

Viime perjantaina aloittelin Gonal-f pistokset 300 annoksella, tänään laitan ensimmäisen jarrutuspiikin ja perjantaina pitäisi mennä ultraan katsomaan miltä näyttää. Nyt vaan eilisen oirekirjon sekä ovulaatioliman vuoksi pelkään, että sama tapahtui kuin ensimmäisellä kierroksella - ovulaatio ehkä ehti jo tapahtumaan😔😢 toivon kovasti, että oli vain munasarjojen turpoamista/munarakkuloiden kasvua/endometriooma oireilua tai jotain muuta eikä mitään ehtinyt vielä tapahtumaan. Harmittaa silti kyllä jo nyt niin paljon että tuleeko tästäkin turha kierros, vaikka en toki ole varma. Perjantaina selviää oonko pistänyt tänään ja huomenna turhaan. Soitin polille ja sieltä kätilö totesi että ”ei voi olla mahdollista että nyt jo ovulaatio. tähän hätään ei voida tehdä mitään. Jatka pistelyä. katsotaan perjantaina.” Paitsi, että mulle kävi jo kerran näin, mutta asia selvä.😓



Todella vaikea syksy takana. Vauva uutisia tulee ovista ja ikkunoista, jotka tuntuu potkulta vatsaan. Onnellinen muiden puolesta, mutta samalla oma suru ja epäonni nostaa palan kurkkuun.💔



Onko muilla ollut samantapaisia kokemuksia, että lääkkeet toimiikin liian tehokkaasti ja nopeuttaa kiertoa niin että nämä julkisen puolen normikäytännöt ja aikataulut ei toimi?😥



Tsemppiä ja jaksamista kaikille missä vaiheessa meettekään🩷✨
 
Varsinkin ensimmäisellä ivf-kierroksella toivoisi, että seurantaa olisi enemmän. Itseänikin epäilyttää, että aikataulun mukaan pistän Gonalia seitsemän päivää ennen ensimmäistä ultraa. On tuossa välissä verikoe, mutta silti tuntuisi kivemmalta saada jonkinlaista väliaikatietoa ja että olisi tiiviimmin seurantaa. Pitää vaan koittaa luottaa, että tietävät mitä tekevät ja ovat kokeneita.

Minulla hiukan samaa kokemusta, että kierto melko lyhyt ja ovulaatio jo kymmenentenä päivänä. Tuon vuoksi meni ensimmäinen inseminaatio ohitse.
 
Kiitos @Kirppuliini. Täysin samaa mieltä. Tosi harmi. Ymmärrän kyl et ekat kerrat on vähän opettelua ja ihmettelyä. Mut ehkä jotenkin nytkin vaan luotin siihen että ammattilaiset tietää mitä tekee ja näkevät teksteistä lyhyet kierrot ja aikaiset ovulaatiot. Toivon et tämä ei mennyt nyt ohi, mutta jos meni niinkuin inseminaatiot niin taidan kysellä aikaisemman seurannan perään. 🙄
 
Mulla myös lyhyt kierto ja ovulaatio kp 10-11. Viime ivf:ssä kävin kontrolliuä:ssä kun olin pistänyt 3 ja 5 kertaa eli kp6&8. Keräys oli kp11. Pistin siis vaan 8 kertaa Menopuria.

Kertomisesta. Alkuun kerroin muutamalle läheisimmälle kaverille, mutta tässä hoitojen vaan jatkuessa oon kertonut yhä harvemmalle. Kyllästyin siihen monelle ihmisille päivittämiseen missä milloinkin mentiin ja sit sama kierros huonoista uutisista. Ja sit plussasin, josta jouduin kertomaan jo parille töissäkin ja oli ihan kamalaa sit joutua kertomaan monta kertaa sama tarina siitä, mikä meni pieleen.

Myös yks kaverisuhde on kariutunut tässä hoitojen aikana. Hänen asenne oli se, että en voi valittaa hoitojen epäonnistumisesta, koska mulla on jo 2 lasta. Olis kuulemma eri asia jos mulla ei ois lapsia ennestään. Ja pikkuhiljaa aloin ottamaan etäisyyttä, koska siitä tuli toistuvasti vaan paha mieli.

Tän hetkisestä hoitokierroksesta oon kertonut yhdelle kaverille, koska pyysin häntä saattajaksi mahdolliseen keräykseen.
 
Muokattu viimeksi:
Heissulivei! Ensimmäistä IVF kierrosta odotellessa olen alkanut pohtia että kertoako tästä tilanteesta läheisille vai ei. Toisaalta koen, että haluaisin olla avoin, koska en toisaalta ymmärrä, miksi tästä pitäisi olla ihan hissunkissun? Mutta toisaalta myös jännittää miten muiden suhtautuminen meihin muuttuu kertomisen myötä. En pidä ajatuksesta, että meitä ajatellaan säälien tms. Miten te muut olette asian kokeneet? Oletteko olleet avoimia lapsettomuushoidoista ja kuinka laajasti olette asiasta puhuneet? Toivon saavani kertomisen hyviä ja huonoja puolia oman mielipiteen muodostamisen tueksi?

Tsempit kaikille tämänhetkisiin tilanteisiinne 😊
En olisi halunnut kertoa kenellekään meidän hoidoista, mutta koska olemme tällä polulla perinnöllisen sairauden takia niin vanhemmalta oli pakko pyytää geenitesti -> heille tieto näistä hoidoista. Itseäni vaan inhottaa joka kerta kyselyt missä mennään, miten menee, milloin raskaana😅 Olen muutenkin sellainen ihminen, joka haluaa puhua asioista vasta kun ne ovat varmaa. Lisäksi sain aiemmin äidiltä pitkän paasauksen miten rahaa ei kannata tuhlata yksityiselle ja nyt pieni painostus milloin asiat etenevät.... Noh mehän mentiin suoraan yksityiselle ja nyt olen raskaana. Äidille kyllä sanoin joulun pyhinä, että jonossa vielä ollaan koska raskaus niin vielä niin alussa😅
 
Nyt kun näitä muiden vastauksia lukee, niin ihan hyvä pointti nuo kysymykset ja utelut. Mun läheiset lähinnä kyselee välillä miten jakselen, kukaan ei vielä oo kysellyt, että joko on tärpännyt 😅 Kai se on vähän sanaton sopimus, että ovat läsnä jos haluan puhua tarkemmin ja muuten kunnioittavat yksityisyyttä. En tiedä olisiko mun mielipide kertomisesta ihan erilainen, jos kovasti olisi kyselijöitä lähipiirissä 🤔

Ja @Lehtineva onnea raskaudesta!! 🤩
 
Kiitos kaikille jotka tähän asti ootte kirjoittaneet kertomiseen liittyviä ajatuksia 😊 @ElinaHelmi on kyllä kurjaa kun näin herkän asian vastaanotto on ollut pettymys 🙁
@pikkupandanen:lla oli hyviä pointteja sun tilanteeseen. Uskon myös että läheiset on tarkoittaneet kaiketi hyvää, mutta ehkä eivät osanneet siinä hetkessä kohdata sensitiivisesti tai empaattisesti. Toivottavasti osaavat jatkossa kohdata asian tiimoilta niin, että sinullekin jäisi siitä hyvä fiilis ❤️

Mulla on samanlaisia ajatuksia kun @pikkupandanen sulla, tekisi myöskin mieli kertoa sen takia, että poistaisin häpeää ja hyssyttelyä lapsettomuuden ympärillä (ja lisäisin endometrioositietoutta meidän lähisuvun teineille) Meidän suvussa ei ole ketään, joka olisi tullut lapsettomuusasian kanssa ”julki”, eikä kukaan ole edes puhunut lapsitoiveistaan/yritysajasta ääneen, joten olisi kiva vähän hajottaa kaavaa ja puhua tällaisesta tabu-aiheesta. Haluaisin olla esimerkki että vaikeistakin aiheista voi ja saa puhua (sitä ei meillä liioin ole tehty).

@Ninnnnni tuo vähän jännittää itseäni jos päätetään kertoa läheisille/kavereille/työkavereille, että joutuu moneen kertaan kertomaan samat asiat. Ja myös se, että yhtäkkiä moni ihminen on kiinnostunut meidän kuulumisista/jaksamisesta mietityttää. Alkaako se vain ärsyttää? Etenkin kun kovin moni ei normaalisti kuulumisia kysele, niin yhtäkkiä kaikkia kiinnostaa.

Tähän mennessä olen kertonut parille läheisimmälle kaverille. Tekisi mieli kertoa molempien perheille, että millainen kevät meillä on tiedossa, mutta joku tässä mietityttää ja vielä estelee. No, täytyy antaa ajatusten hautua 😃 Täytyy mennä sillä mikä tuntuu missäkin hetkessä hyvältä 🫶🏼
 
@Mariamimi juu, näinhän se on. Toiveena oli vaan enemmän mahdollisuuksia. Ei ole seurantaultraa. Ylihuomenna eli perjantaina on punktio. Tänään illalla siis tän kierroksen vikaa Synarelat ja Ovitrelle. Oon todella herkillä ja väsynyt tänään.. kisaväsymystä? 😓🤕

@HaaveistaTotta Mäkin vasta tänne tupsahtanut, vaikka tahattoman lapsettomuuden matkaa tälläkin jo tovi takana. Joulun alla luin tän ketjun kaikki viestit ja koin saavani myös todella paljon lohtua ja tukea. ❤️‍🩹

@anisiina Molemmat ollaan joitain vuosia sitten muutamalle ystävälle kerrottu että lapsihaave on, mutta sen enempää ei olla asiasta keskusteltu. Mun veljelle kerrottiin hoidoista tässä hetki sitten, tuntu sopivalta. Asia on ollut niin hiton kipeä ja henkilökohtainen että en oo halunnut jakaa sitä muiden kanssa. Kun taas vertaistuen kaipuun oon kokenut todella kovaksi ja koen suurta helpotusta kun saan lukea teidän kokemuksia ja tiedän että tuun teille kuulluksi 🌈
 
@Kirppuliini , mulla on myös Gonal käytössä, julkisella ollaan, ekat ivf-hoidot käynnissä. Mulla on nyt kuudes päivä pistelyjä, ei tuntemuksia, paitsi jumpan jälkeen vähän jomotusta munasarjoissa. Pistely on ollut myös hyvin kivutonta ja tosi oireeton on siis olo, mietityttää tietysti, kasvaako munasarjoissa mitään. Maanantaina on ultra ja sitten saa tietää punktiopäivän, ilmeisesti keskiviikolle tai torstaille tulee.
Vähän särähti itsellä korvaan, kun lääkäri ekassa ultrassa sanoi, että "no kokeillaan nyt tällä kertaa tätä annosta ja sitten nostetaan seuraavalle kierrolle", ei kauheasti valanut uskoa, että nyt vielä onnistuisi ekalla kerralla hyvää määrää saamaan. Toki, kun edessä on vielä alkiodiagnostiikka, niin niitä tutkittavaksi lähteviä olisi tietysti hyvä olla vähän enemmänkin, koska geenivirhe karsii niistä varmasti paljon pois.
 
Takaisin
Top