Tuun omanapailemaan ja kertomaan kuinka hölmö ja toiveikas ihmismieli voikaan olla. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 9 vuotta ja ehkäisyä ei alkuaikojen paria kuukautta lukuunottamatta ole ollut. Silti, joka kuukausi ovulaation jälkeen sitä tunnustelee tuntemuksia ja miettii, et voisikohan sittenkin olla tärpännyt. Tässä kierrossa minulla oli viikko ovulaation jälkeen pientä vuotoa, mitä ei ole ikinä ollut ja aivan kieli pitkällä täällä mietin, että tää on varmaan kiinnittymisvuotoa ja nyt oonkin yllättäen raskaana. Jälleen itkettäis, jos ei naurattais. Meillä siis tasan yksi positiivinen raskaustesti tullut 9 vuoden aikana ja se tuli IVF/PAS avulla. Silti, joka kuukausi jaksan olla optimistinen, että ehkä nyt? Onko muita yhtä yltiöhölmöjä?