IVF/ICSI-HOIDOT 2022

[Kanna]

Tuun omanapailemaan ja kertomaan kuinka hölmö ja toiveikas ihmismieli voikaan olla. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 9 vuotta ja ehkäisyä ei alkuaikojen paria kuukautta lukuunottamatta ole ollut. Silti, joka kuukausi ovulaation jälkeen sitä tunnustelee tuntemuksia ja miettii, et voisikohan sittenkin olla tärpännyt. Tässä kierrossa minulla oli viikko ovulaation jälkeen pientä vuotoa, mitä ei ole ikinä ollut ja aivan kieli pitkällä täällä mietin, että tää on varmaan kiinnittymisvuotoa ja nyt oonkin yllättäen raskaana. Jälleen itkettäis, jos ei naurattais. Meillä siis tasan yksi positiivinen raskaustesti tullut 9 vuoden aikana ja se tuli IVF/PAS avulla. Silti, joka kuukausi jaksan olla optimistinen, että ehkä nyt? Onko muita yhtä yltiöhölmöjä?

 

[Kumma]

Tuun omanapailemaan ja kertomaan kuinka hölmö ja toiveikas ihmismieli voikaan olla. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 9 vuotta ja ehkäisyä ei alkuaikojen paria kuukautta lukuunottamatta ole ollut. Silti, joka kuukausi ovulaation jälkeen sitä tunnustelee tuntemuksia ja miettii, et voisikohan sittenkin olla tärpännyt. Tässä kierrossa minulla oli viikko ovulaation jälkeen pientä vuotoa, mitä ei ole ikinä ollut ja aivan kieli pitkällä täällä mietin, että tää on varmaan kiinnittymisvuotoa ja nyt oonkin yllättäen raskaana. Jälleen itkettäis, jos ei naurattais. Meillä siis tasan yksi positiivinen raskaustesti tullut 9 vuoden aikana ja se tuli IVF/PAS avulla. Silti, joka kuukausi jaksan olla optimistinen, että ehkä nyt? Onko muita yhtä yltiöhölmöjä?

Täälläkin yks moi! Eihän se kierron aikainen optimismi oo mitenkään logiikalla selitettävissä. Etukäteen jokaiseen kiertoon suhtautuu pessimismillä, mut sit lopussa kuitenkin joku toivo sieltä nousee. Meillä vielä alentuneet siittiötasot ja ICSI:n siittiöiden pesusta selvis läpi 20 siittiötä, mutta silti sitä aattelee et kyllähän niissä näytteissäkin laatu vaihtelee.

 

[Kanna]

Täälläkin yks moi! Eihän se kierron aikainen optimismi oo mitenkään logiikalla selitettävissä. Etukäteen jokaiseen kiertoon suhtautuu pessimismillä, mut sit lopussa kuitenkin joku toivo sieltä nousee. Meillä vielä alentuneet siittiötasot ja ICSI:n siittiöiden pesusta selvis läpi 20 siittiötä, mutta silti sitä aattelee et kyllähän niissä näytteissäkin laatu vaihtelee.

En siis pidä hauskans teidän siittiöiden laatua, vaan optimismiamme!

 

[Pupsis]

Tuun omanapailemaan ja kertomaan kuinka hölmö ja toiveikas ihmismieli voikaan olla. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 9 vuotta ja ehkäisyä ei alkuaikojen paria kuukautta lukuunottamatta ole ollut. Silti, joka kuukausi ovulaation jälkeen sitä tunnustelee tuntemuksia ja miettii, et voisikohan sittenkin olla tärpännyt. Tässä kierrossa minulla oli viikko ovulaation jälkeen pientä vuotoa, mitä ei ole ikinä ollut ja aivan kieli pitkällä täällä mietin, että tää on varmaan kiinnittymisvuotoa ja nyt oonkin yllättäen raskaana. Jälleen itkettäis, jos ei naurattais. Meillä siis tasan yksi positiivinen raskaustesti tullut 9 vuoden aikana ja se tuli IVF/PAS avulla. Silti, joka kuukausi jaksan olla optimistinen, että ehkä nyt? Onko muita yhtä yltiöhölmöjä?

Joo sama täällä! Yhteensä 7 vuotta lapsia yritetty ja vaikeasta endometrioosista huolimatta joka kuukausi toiveikkaana että jospa nyt tärppäisi. Nyt toukokuussa kun minulta jouduttiin poistamaan molemmat munajohtimet niin tilanne muuttui että 100% varmuudella ei voi tulla raskaaksi omillaan. Tämä vaikutti muhun paljon enemmän kun osasin arvata, hyvässä kuin pahassa. Hyvä on ettei turhaan toivo ja tule pettymyksiä mutta jotenkin on orpo olo että mitä minä teen ja kuka minä olen jos en joka kuukausi yritä tulla raskaaksi kaikin keinoin

 

[Vapsu]

Tuun omanapailemaan ja kertomaan kuinka hölmö ja toiveikas ihmismieli voikaan olla. Olemme miehen kanssa olleet yhdessä 9 vuotta ja ehkäisyä ei alkuaikojen paria kuukautta lukuunottamatta ole ollut. Silti, joka kuukausi ovulaation jälkeen sitä tunnustelee tuntemuksia ja miettii, et voisikohan sittenkin olla tärpännyt. Tässä kierrossa minulla oli viikko ovulaation jälkeen pientä vuotoa, mitä ei ole ikinä ollut ja aivan kieli pitkällä täällä mietin, että tää on varmaan kiinnittymisvuotoa ja nyt oonkin yllättäen raskaana. Jälleen itkettäis, jos ei naurattais. Meillä siis tasan yksi positiivinen raskaustesti tullut 9 vuoden aikana ja se tuli IVF/PAS avulla. Silti, joka kuukausi jaksan olla optimistinen, että ehkä nyt? Onko muita yhtä yltiöhölmöjä?

Joo sama täällä, ylianalysoin joka ikisen vihlasun tai jos vähän heikottaa jne tein tänään raskaustestinkin kun ei menkkoja kuulu, vaikka tiedän miehen elävien siittiöiden tason olevan nolla, (saattaa palautua mutta ei varmastikkaan näin nopeasti). Silti en vain voi itselleni mitään kun mieleen hiipii se ”jos”.