IVF/ICSI-HOIDOT 2021

Voi ei Cherry Red! Kylläpä teitä koetellaan. Välistä nämä hoidot vaativat henkistä jaksamista ennemmän kuin on mistä ammentaa...

Toivottavasti syy selviää pian, miksi kohdussa on nestettä ja saat pikaisen hoidon❤️
 
Me ei päästäkään siirtoon nyt tässä kuussa :loudlycrying:
Ultrassa löytyi nestettä kohdusta sekä epäilty polyyppi tai jopa mahdollisesti vielä keksenmenon residuaa. Näitä mitään ei näkynyt Maanantain ultrassa, mutta Torstaina oli. Nesteestä lääkäri kommentoi että se on kohdun tapa koittaa poistaa jotain, eli työstää siellä sitä jotain materiaalia itse pois. Sellaiseen tilaan ei voi siirtää alkiota. Varsinkin kun meillä on niitä vain kaksi enää.

Lääkäri laittoi HUSille lähetteen ja alkoi ahdistamaan tosi paljon että tässä menee puoli vuotta hukkaan, kun jonottelee hoitoja HUS:ille. Kun edellisessä kkm:ssä he kieltäytyivät tekemästä imukaavintaa, vaikka siihen oli lähete. Ja loppujen lopuksi se toinen kaavinta oli tarpeen ja pakko tehdä, mutta maksoin siitä sitten yksityisellä, kun julkinen ei sitä suostunut tekemään. Jos mitään hyvää tässä on, niin lääkäri soitti HUS:ista jo perjantaina ja nyt mulla on aika kohdun tähystykseen ja toimenpiteeseen Helmikuun puolessa välissä. Mutta kaksi kuukautta tässä ihan minimissään menee hukkaan. Eikä tähän väliin edes ole lääkitystä endometrioosiin, että sekin stressaa, mitä se keksii tässä kahdessa kuukaudessa.

Alkaa tosissaan syödä ihmistä kaikki nämä vastoinkäymiset... tämä on taas jotain ihan uutta, mikä tuli puskista. Miten vielä mun kroppa voi pettää? :disappointed-face: Nyt jos Suomessa olisi sijaissynnyttäminen laillista, niin olisi se hetki, että haluaisin jutella siitä mahdollisuudesta. Mitä jos mun kohtu on nyt kertakaikkiaan lopettanut yhteistyön ja ei ole enää hyvä alusta raskauksille? Meillä on pakkasessa ne kaksi tervettä testattua alkiota... Ulkomaille?
Isot pahoittelut tilanteestanne!:disappointed-face::Heavy Black Heart:
Mulla kävi syksyllä tosiaan hieman samoin.
Heinäkuun lopulla kkm ja kaikki jälkijutut syksyn mittaan. Odottelin toiveikkaana pääsyä siirtoon loka-marras, mutta kun menin ultraan, jossa katsotaan kierron tilannetta, näkyikin joku ”outous”kohdussa. Sitten odottelin myös kohdun tähystykseen aikaa. Olisi venynyt pitkälle, mutta päätin vaatimalla vaatia aikaistusta ja sain(n.1kk päähän, muuten olisi mennyt yli 2kk ainakin). Onneksi pääset siis kuitenkin jo helmikuussa tähystykseen näinä aikoina.
Meillä oli myös kaksi alkiota pakkasessa tuossa vaiheessa.
Nyt yksi alkio siirretty-nega. ja mahdollisesti toinen tässä kierrossa.
Seuraavaksi sitten edessä uusi ivf, jos ei sekään nappaa kiinni.:Grimacing Face::Smirking Face:
Odottelua, turhautumista, pettymyksiä on paljon… millä tän aina kestääkin, en edes tiedä. Aika kasaa aina ajatuksia ja tunteita hiljalleen pettymyksen jälkeen.
Kovasti tsemppiä sinnekin tilanteeseen!:Yellow Heart::Person With Folded Hands:
 
Suuret pahoittelut Cherryred, onpa kurja tilanne :disappointed-face: Mulle jouduttiin myös tekemään hysteroskopia, kun aukiolotutkimuksessa löytyi kaksi polyyppia kohdusta. Muutama kuukausi siinä meni hukkaan, mutta lääkäri lohdutteli, että joskus tuon toimenpiteen jälkeen kohtu voi olla normaalia "vastaanottavaisempi" alkiolle...tiedä sitten, pitääkö paikkansa.
 
CherryRed, olen niin pahoillani että taas joudut kohtaamaan ylimääräisiä vastoinkäymisiä :Broken Heart: Mutta hyvä ettei alkioita siirretä jos ei olosuhteet kohdussa ole varmistettu mahdollisimman hyväksi. Toivottavasti ette joudu odottelemaan liian pitkään. Paljon halauksia kurjaan tilanteeseen!

Meillä oli perjantaina alkionsiirto, se meni oikein kivasti ja kuusipäiväiselle alkiolle oli tehty kuoren avaus. Mitenhän ihmeessä saisi nämä päivät taas kulumaan nopeasti? Enköhän minä taas sorru testaamaan siinä pp6-7 paikkeilla.
 
Voi @CherryRed kyllä sua taas koetellaan! :crying-face: Toivottavasti ensi kiertoon kohtu olisi kunnossa ja saisitte siirron onnistumaan! :folded::red-heart:


Miten muilla piinailijoilla sujuu? Onko mitään tuntemuksia?

Mulla lähinnä menkkasärkyihin verrattavaa juilintaa, mutta sitä on ollut punktiosta asti, joten en pidä sitä juuri minään. Samaten rinnat olleet kipeät mutta onhan tässä noita hormoneita pistetty että onko ihmekään jos on kipeenä. :Smirking Face:

Muita tuntemuksia ei oo. Onkohan nyt piinapäivä 3, tylsää odottelua kun ei viitsi edes pohtia ja jännittää tuntemuksiaan kun voi johtua mistä vaan. :Nerd Face:
 
Miten muilla piinailijoilla sujuu? Onko mitään tuntemuksia?

Mulla lähinnä menkkasärkyihin verrattavaa juilintaa, mutta sitä on ollut punktiosta asti, joten en pidä sitä juuri minään. Samaten rinnat olleet kipeät mutta onhan tässä noita hormoneita pistetty että onko ihmekään jos on kipeenä. :Smirking Face:

Muita tuntemuksia ei oo. Onkohan nyt piinapäivä 3, tylsää odottelua kun ei viitsi edes pohtia ja jännittää tuntemuksiaan kun voi johtua mistä vaan. :Nerd Face:

Mulla nyt pp3 ja ei oo muuta kun ajoittaista nipistelyä/vihlontaa/paineen tunnetta alavatsalla ja rinnat tosi kipeät. Rinnat kipeytyi jo estrogeenin aloituksen myötä ja nyt viimeyönä kipeytyi enemmän niin että heräilin kääntyillessä tissikipuun:tears: mutta selittyy kyllä lääkkeillä kaikki.
 
Tänään varmistui siirto aika joka onkin ensi lauantai. Kohdunlimakalvo oli paksuuntunut nyt 6 mm 8 mm, joten on varmaan hyvä sitten la. Kiva kun hus on välistä auki myös viikonloppu la. Nyt sit vielä "pitkä odotus" sinne :tears:

Ihanaa että pääset siirtoon! Tsemppiä odotukseen.

Tsemppiä myös piinailijoille!!
 
Mulla on pp5 ja melko heikkoa on tuntemusten osalta. Tissit vähän aristaa, välillä taas ei :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat: Alavatsalla ollut pieniä jomotuksia ajoittain ja yhtenä päivänä vähän kovempi nipistys, mutta melko hiljaista on...
Pitää yrittää malttaa olla luulematta mitään suuntaan tai toiseen ja odottaa vaan rauhassa testipäivää. On tää kyllä varsin piinaavaa :Grimacing Face:

Tsemppiä piinailijoille ja onnea matkaan muillekin hoitojen jatkoon! :Hugging Face:
 
Mites te jotka piinailette tai olette joskus piinailleet: Ootteko muuttaneet jotakin elämässänne (ennen) ja jälkeen alkionsiirron? Ite jätin treenit väliin pariksi päiväksi, mutta pp4 olin jo tatamilla ihan kunnolla ja muutenkin muu elämä melko samalla tavalla kuin normaalistikin. Granaattiomenamehua ostin... :tears: ja yritän syödä säännöllisesti ja välttää liian isoja määriä sokeria kerrallaan.
 
Mites te jotka piinailette tai olette joskus piinailleet: Ootteko muuttaneet jotakin elämässänne (ennen) ja jälkeen alkionsiirron? Ite jätin treenit väliin pariksi päiväksi, mutta pp4 olin jo tatamilla ihan kunnolla ja muutenkin muu elämä melko samalla tavalla kuin normaalistikin. Granaattiomenamehua ostin... :tears: ja yritän syödä säännöllisesti ja välttää liian isoja määriä sokeria kerrallaan.

Mulle on riittävästi muutosta siinä kun koitan muistaa ottaa lääkkeet sekä aamulla että illalla! :tears: ja koitan saada enemmän nesteitä menemään vaikkei sillä mitään merkitystä mihinkään oo. Oon koittanut elää aika normaalia elämää.
 
Mites te jotka piinailette tai olette joskus piinailleet: Ootteko muuttaneet jotakin elämässänne (ennen) ja jälkeen alkionsiirron? Ite jätin treenit väliin pariksi päiväksi, mutta pp4 olin jo tatamilla ihan kunnolla ja muutenkin muu elämä melko samalla tavalla kuin normaalistikin. Granaattiomenamehua ostin... :tears: ja yritän syödä säännöllisesti ja välttää liian isoja määriä sokeria kerrallaan.
Tuoresiirron jälkeen jatkoin normia elämää, lenkkiä ja salia ja punaviiniä - nega.
Pakastealkionsiirron jälkeen olin rauhassa. Ei salia ja kevyitä lenkkejä vaan, ei punaviiniä - plussa :red-heart:
Mut en mä tiiä, tokkopa noilla niin merkitystä..
 
Me saatiin varhaisultra vajaa kahden viikon päähän ja ajattelin infota hussilla hoidossa olevia että tohon varhaisultraan saa puoliso tulla mukaan! :smiling face with heart-eyes: tosi kiva kun alkionsiirtoon ei saanut tulla niin tähän saa koronasta huolimatta :smiling-eyes:

Mulla on vieläkin välillä tosi epätodellinen olo. Ja tuntuu vähän hasardilta kyllä kun muistelen miten päätin omin päin pistää ovitrellen ja siitä sitten mentiin siirtoon :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Mä oon elänyt aika normaalia elämää siirtojen jälkeen. Pari ekaa päivää oon ottanut ihan rauhassa ja pp 3 suunnilleen sitten urheillut taas. Mä silloin esikoisen aikaan lueskelin tosta ja muistelen että päädyin urheilemaan parin päivän päästä koska luin että liikunta lisää kohdunkin verenkiertoa ja se voi auttaa kiinnittymisessä. Mutta tästä on nyt paljon aikaa ja muisti saattaa pettää että älkää ottako minään faktana :Smiling Face With Open Mouth And Cold Sweat:
 
Itse elin siirron jälkeen normaalisti, vähäisenkin alkoholin jätin jo hoidon alkaessa ja pari päivää siirron jälkeen jatkoin taas urheilua päivittäin lenkkeillen, salilla jne. Mammavitamiinien napostelunkin aloitin jo hoitojen alkaessa ja sitä jatkoin tietysti siirron jälkeenkin. Oikeastaan ainoa normaalista poikkeava oli se lugesteroni-kapseleiden muistaminen.
 
Toiveet siirtoon pääsystä nousi hieman, siis ajoituksen osalta. Kävin tsekkausultrassa ja johtofolli jo 20mm(kp11). viimeksi oli muuten 15,5mm(kp10). Eli nyt näkisin, että ovisplussa tulee sunnuntaihin mennessä ja ensi viikolla pas.:Flexed Biceps::Eyes:
Jännä kun on niin epävarma olo, kun ei ole mitään tukilääkityksiä/hormoneja tms. käytössä… tuntuu jotenkin ettei enää luota kroppaansa, onnistuuko mikään ilman jtn coctaileja:Grimacing Face::Smiling Face With Open Mouth And Closed Eyes:
Taustalla väkisinkin ”pelottaa” sekin, kun tietää tämän olevan viimeinen pakkasessa oleva pimpula meillä.:Victory Hand::Face Without Mouth:
 
Heippa! Hyppään täältä joukkoonne. Oon ekaa kertaa missään keskustelupalstoilla joten saa nähdä miten täällä osaan kirjotella :D

Lyhyesti: ollaan yritetty esikoista syksystä 2019. Vuoden päästä aloitettiin lapsettomuustutkimukset kunnallisella, tuloksena miehessä ei mitään vikaa, mulla hieman kohonnut TSH ja aloitettiin tyroksiini. Spontaani raskaus alkuvuodesta 2020 josta kkm viikoilla 10. Kesä taukoa ja itsensä kokoomista ja syksystä yksityiseltä lähete lapsettomuuspolille. Ensikäynti syksyllä 2021 ja mulla alhainen amh jonka vuoksi suunniteltiin suoraan IVF-hoito joka alkaisi tammikuun 2022 menkoista. Stimuloinnit on tehty ja huomenna aamulla punktio. Maanantaina mahdollinen siirto. Soluja ei näkynyt kuin 3-4 vasemmalla ja oikealla muutama pienempi jotka "eivät ehdi tähän kiertoon".

Mulla on noin 10 vuoden takaa kokemus munasolujen luovutuksesta, joten punktio ei kauheesti jännitä, enemmän jännittää se paljonko sieltä sitten loppupeleissä niitä soluja tulee ja tuleeko siirtokelpoisia yhtään..
Mulle lääkäri sanoi, että voidaan siirtää kaksikin, mikäli tulee vaikka vaan kaksi huonolaatusta.

Onnea kaikille jo plussanneille ja tsemppiä piinapäivissä eläville!
 
Heippa! Hyppään täältä joukkoonne. Oon ekaa kertaa missään keskustelupalstoilla joten saa nähdä miten täällä osaan kirjotella :D

Lyhyesti: ollaan yritetty esikoista syksystä 2019. Vuoden päästä aloitettiin lapsettomuustutkimukset kunnallisella, tuloksena miehessä ei mitään vikaa, mulla hieman kohonnut TSH ja aloitettiin tyroksiini. Spontaani raskaus alkuvuodesta 2020 josta kkm viikoilla 10. Kesä taukoa ja itsensä kokoomista ja syksystä yksityiseltä lähete lapsettomuuspolille. Ensikäynti syksyllä 2021 ja mulla alhainen amh jonka vuoksi suunniteltiin suoraan IVF-hoito joka alkaisi tammikuun 2022 menkoista. Stimuloinnit on tehty ja huomenna aamulla punktio. Maanantaina mahdollinen siirto. Soluja ei näkynyt kuin 3-4 vasemmalla ja oikealla muutama pienempi jotka "eivät ehdi tähän kiertoon".

Mulla on noin 10 vuoden takaa kokemus munasolujen luovutuksesta, joten punktio ei kauheesti jännitä, enemmän jännittää se paljonko sieltä sitten loppupeleissä niitä soluja tulee ja tuleeko siirtokelpoisia yhtään..
Mulle lääkäri sanoi, että voidaan siirtää kaksikin, mikäli tulee vaikka vaan kaksi huonolaatusta.

Onnea kaikille jo plussanneille ja tsemppiä piinapäivissä eläville!

Toivottavasti on kypsynyt laadukkaat munasolut että pääsette siirtoon, tsemppiä huomiseen punktioon!
 
Täältäkin liittyy mukaan uusi viestittelijä, vaikka vuosi 21 oli ja meni!

Taustaa: Olen noin 30-vuotias nainen, yritys kumppanin kanssa alkanut keväällä 20. Meillä ei ole minkäänlaista luomuraskauden mahdollisuutta vaurioituneiden ja puuttuvien rakenteiden vuoksi, ja olemme juuri aloittaneet ensimmäisen IVF-kierroksen. Amh:ni on noin 1,5 ja antraalifollikkeleita näkyi nollaultrassa vain muutamia kpl, lisäksi kohtukin on kiinni ties missä. Pistoksia on mennyt nyt kolme päivää ja jännityksellä odotetaan, saako mitään kasvatettua, kerättyä, saati siirrettyä.

Olen seurannut lapsettomuusfoorumeita yrityksen alkuvaiheilta asti kun jotenkin sisimmässäni tiesin, ettei kaikki ole kohdallaan, mutta tämä on ensimmäinen viestini minnekään.

Kysymys: onko teillä ollut mitään tuntemuksia munasarjoissa pistämisen alettua, ja missä vaiheessa? Mietin kuvittelenko jo jotain tuntemuksia muniksiin näin varhaisessa vaiheessa!
 
Takaisin
Top