Kirjailin jo tuonne Raskaaksi2020 ryhmään tästä, mutta meillä tosiaan oli maanantaina ivf suunnittelukäynti. Meille tehtiin siis 5 inssiä ennen ivfään siirtymistä, kukaan ei vaan kertonut mulle että ne inssit vähennetään meidän IVF-kierroista. Siis toki ensin kokeillaan sitä kevyempää vaihtoehtoa, jos ei oo syytä miksi ei mentäisi suoraan ivfään, mutta nää 5 inssiä johti siihen, että meille tarjotaan enää 1 IVF kierto. Meiltä ei kysytty missään vaiheessa mielipidettä asiaan, eikä asiaa tuotu inssien aikaan mulle mitenkään esille (mies ei koronan takia yhdessäkään inssissä mukana). Meille vaan täräytettiin maanantaina päin näköä että tää on sit ainoo IVF koska teille tehtiin niin monta inssiä.
Tää ei oo ollut mun tahto mistään päin katsottuna. Jos mä olisin tiennyt tästä niin mä olisin kolmannen inssin jälkeen pyytänyt siirtymistä IVF hoitoihin. Toki meidän soppareissa voi lukea jollain pikkupräntillä, että vain 6 hoitokertaa (en tiedä missä se nyt on kun muutto on kohta ja se on kai pakattu jo), mutta on kai se silti vähän kohtuutonta että mua ei oo missään kohtaa muistutettu asiasta, tai kysytty että haluanko jatkaa insseillä näin pitkälle. No en olis halunnut.
Olen toki tekemässä asiasta valituksen klinikan ylilääkärille ja tarvittaessa teen hoitovirheilmoituksen
, mutta tää piinaa mua niin paljon että aina välillä täytyy johonkin purkaa oloaan, välillä tää käy vaan ihan sietämättömäksi.
Puhuttiin tästä tänään miehen kanssa ja mua suoraan sanottuna raivostuttaa sen suhtautuminen.:banghead: Kyllä hänkin haluaa lapsen, mutta hän pelkää sitä että jos näistä hoidoista ei tuu tuloksia, niin mä vaihdan miestä. Se jankkaa mulle aina
"vielä sä ehdit vaihtaa miestä, et ku te naiset saatte pakkomielteen et se vauva on pakko saada niin kyl se mies jää kakkoseks" ja kun mä tänään sanoin sille että jos näistä hoidoista ei tuu tuloksia eikä saada enempää julkiselta niin sit me revitään ne rahat jostain ja mennään yksityiselle. Mä sain vastauksena että
"mitä mä sanoin, te naiset ootte ihan valmiita tekeen mitä vaan sen vauvan takia". Itsehän ärähdin sille että en oo sentään miestä vaihtamassa vaikka mä vauvan haluankin, että voit ihan itse jättää mut jos et halua olla mun kanssa ja noin kovasti haluat musta eroon.
Kuulemma hän pelkää että menettää mut jos me ei saada hoidoilla lasta ja sen takia "piikittelee" mua näin. Koska mussa ei ole todettua vikaa. Kyllä mä hittovie ymmärrän, että häntä pelottaa, aivan niinku mua ei pelottais ja ahdistais kaikki nää hoidot ja tää epävarmuus ja kaikki. Mutta miksi ne pelkotunteet pitää purkaa noin että mulle tulee vaan paha ja riittämätön olo, tai et välil tuntuu siltä että hän on se joka sen eron haluaa kun siitä pitää joka kierrossa jankuttaa?
Anteeksi sekava vuodatus, tiedän kyllä että näissä vaan auttaa aika, ja miehen kanssa pitäisi vain keskustella. En vain oikein tiedä miten tästä keskustelisi enää kun oon toistuvasti hälle sanonut että mä en halua vaihtaa miestä enkä tykkää että se aina sanoo mulle että mun pitäis vaan vaihtaa jotta voisin saada sen lapsen toisen kanssa.
kurjaa palvelua kyllä olette saaneet.
Jospa hän nyt jaksaisi kiinnittyä ja kasvaa meidän lapseksi! Hassua on se, että viimeksi PAS jälkeen saman ikäisellä blastolla testipäivä oli tasan kaksi viikkoa siirrosta, mutta nyt jo pp11 saa tehdä testin. Ihanaa että piinapäivät vähän lyheni, mietinkin viimeksi että kyllähän testin pitäisi jo aiemmin näyttää positiivista, jos on näyttääkseen.
Menipä monimutkaiseksi.. silloin kävin siis veritestissä dpo19 ja nyt dpo15, niin joutui vähän suorittamaan laskutoimituksia.
mä en pysty lopettamaan niitä kuin seinään ja mulla on ollut jokaisessa plussaa johtaneessa siirrossa sama ongelma 
