IVF/ICSI-HOIDOT 2021

[Chard]

Oikeassa olitte. Se on plussa kiitos onnitteluista!

Wau miten selkee!! Onnea paljon

 

[Lumotar]

En ollut uskoa aamulla tulosta, koska tämä on myös elämäni ensimmäinen plussa. Ikää nyt 36. Meille tämä oli 4 pas.

Olin lähes varma heti siirrosta lähtien, että ei varmaan onnistu tämäkään. Turnausväsymys vaivasi ja olin aika pessimistinen. Jopa tänä aamuna, kun sinne viivaa piirtyi.

Mikä oli sitten pessimistisen asenteen kera eri tavalla edellisiin siirtoihin nähden. Tämä siirto tehtiin päivää myöhemmin ruuhkan takia. Minulla oli myös käytössä vehnänalkioöljyn, D-vitamiinin ja foolihapon lisäksi maitohappobakteerit. Käytän myös kofeiinitonta kahvia. Näistä millään ei välttämättä ollut vaikutusta. Voi olla että tämä alkio nyt vain oli parempi ja tarrasi kiinni. Tai kävi hyvä tuuri.

Olen ollut aika oireeton. Nyt on alkanut kuukautismaisia tuntemuksia vatsassa ja vähän rinnoissa. Aiemmin, jos se nyt oli oire, oli kukonlaulun aikaan herääminen. Siis aivan tolkuttoman aikaisin klo 5 jälkeen kuvitellen että kello onkin jo enemmän. Tammenterholle taisi olla sama oire?

Nyt olen iloinen plussasta, katsotaan miten sitten lopulta käy. Muiden plussat ja hoitotarinat ovat auttaneet jaksamaan

 

[Sofia_]

Mulla menee Gonalia 150, paljonko sulla?
Mä oon kans muutenkin jotenkin herkkä kaikelle hormonitoiminnalle jne.
Ja oli kans noita ”kuuma-kylmä”oloja ja hieman huonoa oloa. Nyt vaan pahentunut entisestään.
Sanoin miehelle, että mihinkähän lähtis kun ei siedä edes itse itseään...

Mulla piti aluksi olla pari päivää 225 mut vaihettiin 150, koska mulla on niin paljon munarakkuloita. Muute iha siedettävää mutku tulee huono olo ja maha turvonnu ku mulla yleensäki se turpoaa kuukautisten aikana ni nyt tuntuu et ei kestä mitään syyä. Kohta sulla toivon mukaan on punktio ni toivotaa et sun olot helpottas. "Ihanaa" olla herkkä, no onneksi ei kauaa kestä. Onko minkälainen olo siellä munasarjoissa?

 

[Madalena]

Onnea plussista Tammenterhotar ja Lumotar! Täällähän on viimeaikoina käynyt oikein plussa-aalto! Toivottavasti päästään siihen vielä moni muukin mukaan!

Viestejä on tullut niin paljon etten muista mitä muuta kommentoida, joten omanapailen sen sijaan Itsellä siis toisen ivf-kierroksen suunnittelukäynti nyt takana, ja niin sitä vaan on jotenkin sieltä pettymysten kuopasta taas noustu ja alan jo aika malttamattomana odottaa tositoimiin pääsyä. Ensi tiistaina alkaa progynova ja sitten seuraavista menkoista pistelyt. Tällä kertaa lääkkeenä bemfola, joka on itselle uusi tuttavuus. Saa nähdä tuleeko sillä parempaa tulosta kuin viimeksi!

 

[elo]

Oikeassa olitte. Se on plussa

Onnea!

 

[Vilja.]

Oikeassa olitte. Se on plussa kiitos onnitteluista!

Onneksi olkoon ja toivotaan pienen pysyvän tiukasti mukana!

 

[sissu90]

Oikeassa olitte. Se on plussa kiitos onnitteluista!

Onnea! Mä en vielä uskaltanut kun pitää huomenna selvitä iltavuorosta ja siitä ei tuu mitään jos testi on nega.. pitää saada rauhassa koota ihtesä..

 

[Marrukka]

Miten te muut jaksatte tätä pettymysten ja toiveikkuuden vaihtelua? Itsellä tuntuu, että alkaa pää hajota... Meen aina jotenkin niin syvälle noitten pettymysten kanssa, että en edes tajua miten sieltä voisi taas nousta. Mutta sitten kuitenkin...

Meillä meni tää toinen IVF-kierros masentavan huonosti. Punktiossa saatiin tasan 1 kypsä munasolu (ja 2 raakaa). Folleja oli kuitenkin vissiin 13. Tietääkö kukaan, mitkä asiat voi vaikuttaa siihen, että follit on noin tyhjiä? Mulle silloin punktion jälkeen sanottiin, että lääkkeillä voidaan vaikuttaa lähinnä follien määrään, mutta ei siihen, että kuinka siellä niitä munasoluja on.

Joku kertoi täällä, että e-vitamiinista oli sanottu, että ei suositella... oonko mä voinut sillä pilata tän kierroksen? (kun oon sitä syönyt)

Olin siis punktion jälkeen tosi surullinen ja pettynyt. Varsinkin, kun julkisella sitä seuraavaa kierrosta joutuisi taas odottamaan pitkään. Meillä oli myös tarkoitus saada omien viimeisten siittiöiden lisäksi lahjoitettuja, mutta eipä nyt sitten tarvittu niitäkään. Puolittain odotin punktion jälkeen sitä soittoa, että ei nyt ole mitään siirrettävää... (onks täällä ketään, jolle olisi käynyt näin? Että munasolu hedelmöittyy, mutta alkio kuolee ennen tuoresiirtoa?)

Tuoresiirrossa eilen kumminkin siirrettiin 1 alkio (kolmepäiväinen? punktio oli tiistaina, enkä mä muista miten tuo lasketaan). Sanoivat, että oli hyvän näköinen (mutta niin taisivat sanoa viime syksynäkin tuoresiirrossa, joka oli nega). Ja en nyt tiedä mitä pitäisi ajatella. Osa musta haluaisi niin kovasti toivoa, että tää olis se, mikä onnistuisi ja loppuosa pelkää sitä pettymystä, että ajattelee vaan pessimistisesti, että ei tästä mitään tule kuitenkaan.

 

[jamm]

Marrukka, toivotaan että tuo siirretty olisi elinvoimainen ja pysyisi kyydissä 9kk

Ymmärrän kyllä tunteesi. Itse en ole vielä päässyt edes ivf asti, mutta jo tämä odottelu on hirveää. Ja jännittää mikä munasolujeni laita on.

Tuota E-vitamiinia en ymmärrä, miksi ei suositella? Ainaki luomuna yrittäjille suositellaan, ja on suositellut kymmeniä vuosia. Aloitin juuri vehnäalkionöljyn, jossa on omegaa ja E-vitamiinia. Omegasta olen kuullut, ettei sitä kannata ennen ivf, koska ohentaa verta? Mutta ei siitä välttämättä haittaa ole. Mutta mitä haittaa E-vitamiinista on no lopetan sen kuitenkin muutama viikko ennen ivf..

 

[Chard]

Marrukka, toivotaan että tuo siirretty olisi elinvoimainen ja pysyisi kyydissä 9kk

Ymmärrän kyllä tunteesi. Itse en ole vielä päässyt edes ivf asti, mutta jo tämä odottelu on hirveää. Ja jännittää mikä munasolujeni laita on.

Tuota E-vitamiinia en ymmärrä, miksi ei suositella? Ainaki luomuna yrittäjille suositellaan, ja on suositellut kymmeniä vuosia. Aloitin juuri vehnäalkionöljyn, jossa on omegaa ja E-vitamiinia. Omegasta olen kuullut, ettei sitä kannata ennen ivf, koska ohentaa verta? Mutta ei siitä välttämättä haittaa ole. Mutta mitä haittaa E-vitamiinista on no lopetan sen kuitenkin muutama viikko ennen ivf..

Mä en tiedä mihin se lääkärin heitto perustui enkä hoksannut sitä kysyä. Voihan se olla et tarkoitti jotenkin niin ettei siitä oo todettu olevan erityisesti hyötyä tai jotain.
Et varmasti ole pilannut mitään Marrukka, huoli pois

 

[Livie]

Miten te muut jaksatte tätä pettymysten ja toiveikkuuden vaihtelua? Itsellä tuntuu, että alkaa pää hajota... Meen aina jotenkin niin syvälle noitten pettymysten kanssa, että en edes tajua miten sieltä voisi taas nousta. Mutta sitten kuitenkin...

Meillä meni tää toinen IVF-kierros masentavan huonosti. Punktiossa saatiin tasan 1 kypsä munasolu (ja 2 raakaa). Folleja oli kuitenkin vissiin 13. Tietääkö kukaan, mitkä asiat voi vaikuttaa siihen, että follit on noin tyhjiä? Mulle silloin punktion jälkeen sanottiin, että lääkkeillä voidaan vaikuttaa lähinnä follien määrään, mutta ei siihen, että kuinka siellä niitä munasoluja on.

Joku kertoi täällä, että e-vitamiinista oli sanottu, että ei suositella... oonko mä voinut sillä pilata tän kierroksen? (kun oon sitä syönyt)

Olin siis punktion jälkeen tosi surullinen ja pettynyt. Varsinkin, kun julkisella sitä seuraavaa kierrosta joutuisi taas odottamaan pitkään. Meillä oli myös tarkoitus saada omien viimeisten siittiöiden lisäksi lahjoitettuja, mutta eipä nyt sitten tarvittu niitäkään. Puolittain odotin punktion jälkeen sitä soittoa, että ei nyt ole mitään siirrettävää... (onks täällä ketään, jolle olisi käynyt näin? Että munasolu hedelmöittyy, mutta alkio kuolee ennen tuoresiirtoa?)

Tuoresiirrossa eilen kumminkin siirrettiin 1 alkio (kolmepäiväinen? punktio oli tiistaina, enkä mä muista miten tuo lasketaan). Sanoivat, että oli hyvän näköinen (mutta niin taisivat sanoa viime syksynäkin tuoresiirrossa, joka oli nega). Ja en nyt tiedä mitä pitäisi ajatella. Osa musta haluaisi niin kovasti toivoa, että tää olis se, mikä onnistuisi ja loppuosa pelkää sitä pettymystä, että ajattelee vaan pessimistisesti, että ei tästä mitään tule kuitenkaan.

Muutettiinko teillä lääkitystä tähän stimulaation? Meillä 18 follista saatiin 7 munasolua, joista pakkaseen saatiin vain kaksi alkiota. Silloin lääkäri sanoi, että irrotuspiikki ei olisi toiminut. Mutta en tiedä oliko se vain spekulaatiota, voihan se toki olla että ne olivat tyhjiäkin.

Vitamiineista vaikea sanoa mitään, luulen että toisilla voi toimia, toisilla taas ei. Luulen että siksi lääkärit eivät suosittele niin innokkaasti. Itse lopetin kaikki paitsi äitiysmonivitamiinin lähinnä oman turhautumisen ja mielenrauhan takia.

Mä oon ollut lapsettomuuden takia todella masentunut ja ahdistunut, me on myös erottu lapsettomuustaipaleen alussa, kun mies sulkeutui kaikesta asiaan liittyvästä. Palattiin kuitenkin yhteen ja hakeuduttiin hoitoihin (jossa hänen pahiten pelkäämänsä ja aavistamansa asia tuli ilmi, eli hän ei voi saada lapsia).

Erityisesti kolmen hyvän ystävän raskaudet vei tosi pohjalle, aina meidän isompien pettymysten aikaan tuli raskausuutisia läheltä. Sain ammattilaiselta keskusteluapua, mutta kyseinen henkilö ei ollut lapsettomuuteen erikoistunut. Hänen lähestymistapansa oli vain toitottaa, että kyllä se meillä onnistuu. Itsehän en tästä tykkää yhtään, olisin halunnut jotain konkreettista jolla tilannetta käsitellä.

Henkinen toipuminen alkoi siitä, että aloin tehdä surutyötä ja asiasta luopumista. Päätin, että selviän lapsettomana, vaikka en vielä tiedä miten. Päätin, että on ihan ok, vaikken vielä tiedä miten se tapahtuu, mutta se asia on edessäpäin kuitenkin. Aloin miettimään mitä merkityksellinen elämä tarkoittaa minulle, jos se ei sisällä lapsia.

Toki edelleen asia pyöri mielessä 24/7, mutta alkoi tulla lisää tilaa muille ajatuksille. Viimeinen niitti oli kun hankittiin koiranpentu, joka oli (on edelleen) niin villi ja vaativa, että kaikki aika meni sen kanssa. Ei jäänyt muuta jaksamista kuin vain handlata aina se seuraava päivä. Huom. ja en missään nimessä suosittele hankkimaan eläintä vastaavaan tilanteeseen, ellei ole pitkän ajan kokemusta ja se olisi muutenkin tarkoitus hankkia. Meillä siis 15v kokemus koirista ja laumaan tuli tilaa, kun vanhempi koirista kuoli viime kesänä. Mutta mieluummin projektiksi vaikka kasvimaa/kanala/mökki/vene/asuntoauto/remontti kuin eläimen hankkiminen

En tiedä oliko tästä apua, mutta tällä tavalla itse aloin henkisesti pääsemään paremmalle tolalle. Ja se kävi todella hitaasti. Siinä vaiheessa kun jatkoimme hoitoja, olin jotenkin luopunut kaikista paineista asian suhteen. Sitten plussaaminen olikin iso yllätys, kun sitä ei pakonomaisesti odottanut. Nyt jälkikäteen löydän myös merkitystä viime vuosista ja siitä, miksi asiat kestivät.

En tiedä auttoiko tämä, mutta tälläinen tarina meillä. Mies on reagoinut voimakkaasti vasta nyt myöhemmin mun masentumiseen, on siis aiheuttanut hänelle pelkoja parisuhteeseen liittyen. Mutta nyt on ollut aikaa käydä läpi lapsettomuutta ja siihen liittyviä asioita.

En tiedä auttoiko, mutta tälläinen tarina meillä. Tsemppiä kovasti teidän hoitopolkuun ja matkalle.

 

[CherryRed]

Miten te muut jaksatte tätä pettymysten ja toiveikkuuden vaihtelua? Itsellä tuntuu, että alkaa pää hajota... Meen aina jotenkin niin syvälle noitten pettymysten kanssa, että en edes tajua miten sieltä voisi taas nousta. Mutta sitten kuitenkin...

Meillä meni tää toinen IVF-kierros masentavan huonosti. Punktiossa saatiin tasan 1 kypsä munasolu (ja 2 raakaa). Folleja oli kuitenkin vissiin 13. Tietääkö kukaan, mitkä asiat voi vaikuttaa siihen, että follit on noin tyhjiä? Mulle silloin punktion jälkeen sanottiin, että lääkkeillä voidaan vaikuttaa lähinnä follien määrään, mutta ei siihen, että kuinka siellä niitä munasoluja on.

Joku kertoi täällä, että e-vitamiinista oli sanottu, että ei suositella... oonko mä voinut sillä pilata tän kierroksen? (kun oon sitä syönyt)

Olin siis punktion jälkeen tosi surullinen ja pettynyt. Varsinkin, kun julkisella sitä seuraavaa kierrosta joutuisi taas odottamaan pitkään. Meillä oli myös tarkoitus saada omien viimeisten siittiöiden lisäksi lahjoitettuja, mutta eipä nyt sitten tarvittu niitäkään. Puolittain odotin punktion jälkeen sitä soittoa, että ei nyt ole mitään siirrettävää... (onks täällä ketään, jolle olisi käynyt näin? Että munasolu hedelmöittyy, mutta alkio kuolee ennen tuoresiirtoa?)

Tuoresiirrossa eilen kumminkin siirrettiin 1 alkio (kolmepäiväinen? punktio oli tiistaina, enkä mä muista miten tuo lasketaan). Sanoivat, että oli hyvän näköinen (mutta niin taisivat sanoa viime syksynäkin tuoresiirrossa, joka oli nega). Ja en nyt tiedä mitä pitäisi ajatella. Osa musta haluaisi niin kovasti toivoa, että tää olis se, mikä onnistuisi ja loppuosa pelkää sitä pettymystä, että ajattelee vaan pessimistisesti, että ei tästä mitään tule kuitenkaan.

Omega 3 tosiaan kannattaa lopettaa monta viikkoa ennen IVF:ää, eli jos sitä syöt ja tiedät että hoidot jatkuu, niin voisi harkita sen lopettamista. Itse söin, ja kun kävimme ekalla käynnilla, niin lääkäri heti sanoi, että lopeta sen syöminen.
Itse en ota erikseen E-vitamiinia, kun syön Mammavitaa, joka on monivitamiini-valmiste jossa on myös foolihappo. Koen sen helpoimmaksi. Mutta minkä olen huomannut hyödyksi alkioiden laadussa, miten kasvaa blastoiksi, on Ubiqinon Q10.
Ensimmäisellä IVF-kierroksella oli 12 kypsaa munasolua mutta vaan 1 blasto saatiin. Tokalla kerralla oli 10 kypsää munasolua, ja tuli 6 blastoa. Toki on muutenkin vaihtelua kerroilla, mutta kun tuo Q10 ei haittaa (olen kysellyt siitä lääkäriltä) niin sitä voisit koittaa. Ehtisi hyvin vaikuttaa pari kuukautta, jos teille tulee nyt taukoa. Q10 kun vaikuttaa mitokondriossa solutasolla, niin voisi testata josko se auttaisi myös itse munasolujen tuotannossa. Yleensä suositellaan aloittamaan se 3kk ennen IVF:ää, että ehtii vaikuttamaan.

Mähän olin ihan varma meidän viimeisessä alkion siirrossa 1.IVF:stä, että ei onnistu. Ja ainoa tapa miten mä pääsin siitä ajatussuosta eteenpäin oli keskittyä seuraavaan hoitokierrokseen. Ja myös alkaa miettiä lahjotus munasoluja jos siihen jouduttaisiin. Mutta en sano, etteikö ole huonoja päiviä. Niitä tulee vähän väliä, niin että vaan itkettää muutaman tunnin. Sitten taas helpottaa, kun on saanut pahaa oloa ulos. Ja tietty keskustelut miehen kanssakin auttaa.

Toivotaan nyt parasta tulosta tuoresiirrosta!

 

[Marrukka]

@Henskukka : Meillä oli lääkkeet samat, mutta annostukset korkeammat. Synarela siksi, että syksyllä sitä jouduttiin korottamaan 0-ultran jälkeen. Myös gonalin annostusta oli nostettu 200>250 ja viimeiset pistokset 300. Tuosta gonalin suuremmasta annoksesta ajattelin, että ehkä tulos olisi parempi kuin viimeksi, mutta toisin kävi. Mulle ei perusteltu tuota suurempaa annosta gonalissa, itse asiassa suunnittelukäynnillä ymmärsin, että olisi pidetty samat annoksetkin. Silloinhan tulos oli ihan hyvä, 9 kypsää munasolua.

@Chard ja jannn : mulle ei lääkärit muistaakseni ole sanoneet vitamiineista muuta kuin siitä folaatista, jota suositellaan. Sitä vaan tulee sitten kaikenlaisia pelkoja, kun lukee mitä muille on sanottu

@Cherryred : Omegat osasin lopettaa ennen punktiota, en tosin tiedä oliko tarpeeksi ajoissa. Ja itse asiassa Ubiqinolia söin muutaman kuukauden keväällä, kun sitä suositeltiin, että voisi vähentää väsymystä (joka on ollut mulla jatkuva vaiva jo monta vuotta). Mulle sanottiin, että ubiqinol imeytyisi ja tehoaisi paremmin kuin ubiqinon, ovat kai periaattaassa sama asia, mutta vähän eri muodossa. Lopetin sen (n.3kk otin), koska en huomannut vaikutusta väsymykseen, enkä nyt ihan muista oliko tämä hoito jo alkanut siinä vaiheessa, kun ne kapselit loppui.

Mulla ehkä henkisesti syö eniten tää epävarmuus ja ainainen odottelu. Varsinkin julkisella, kun joka välissä saa vain odottaa. Hirvittää sekin, että miten kauas seuraava hoito siirtyy, jos tästä ainokaisesta ei plussaa tule. Mähän suunnittelin jo soittavan Husiin ja kysyväni mikä tilanne tällä hetkellä on. Osaisi sitten miettiä negan testin jälkeen, että jonotetaanko Husiin (joka on lähempänä), vai jatketaanko Tyksissä, jossa odotus voi olla lyhyempi. En tosin tiedä onko mitään järkeä valmiiksi kysellä, kun mihinkään jonoon ei pääse ennen sitä negaa testiä.

 

[Illusia]

Lumotar, onnea!!

Marrukka, toivotaan että pikkuinen pysyy kiinni. Haluaisin sanoa, että olin itsekin ihan rikki meidän onnistuneen siirron aikoihin, onneksi kiinnittyminen ei ole siitä kiinni.

Kuukausia ja vuosia jatkuva epätietoisuus ja pettymykset ovat kyllä todella rankkoja, paljon voimia ihan kaikille tänne. Itsellä auttoi pahimpina aikoina työhön keskittyminen, itsen hoivaaminen ja harrastukset, lemmikit sylissä, ystäville puhuminen. Ja tietysti miehen tuki.

Nyt en ole niin rikki ollenkaan, ainakaan vielä, sillä yrittämistä on paljon vähemmän takana, ja meillä on rakas esikoinen kuitenkin. Mutta hänen yritysaikoinaan olin kyllä todella valottomissa paikoissa välillä, kuin jossain Mordorin vuorilla. Jälkikäteen olen miettinyt, että olisi pitänyt puhua paljon avoimemmin ja enemmän ihmisille asiasta, mutta siihen ei kai sitten riittänyt voimaa silloin.

Omia kuulumisia: Odottelua vain. Kierron puoliväli lähestyy. Kuitenkin ehkä yritän bongata ovulaatiota, että selviäisi pääsenhän toimenpiteeseen, joka pitäisi tehdä ensi kierron alussa. Kiertoni on venynyt viime aikoina, joten jännittää, ettei aikaa olekin varattu ihan väärille päiville.

 

[Illusia]

Parhaat toiveet myös Sissun testille jo etukäteen!

 

[Mansikkavuori]

Miten te muut jaksatte tätä pettymysten ja toiveikkuuden vaihtelua? Itsellä tuntuu, että alkaa pää hajota... Meen aina jotenkin niin syvälle noitten pettymysten kanssa, että en edes tajua miten sieltä voisi taas nousta. Mutta sitten kuitenkin...

Meillä meni tää toinen IVF-kierros masentavan huonosti. Punktiossa saatiin tasan 1 kypsä munasolu (ja 2 raakaa). Folleja oli kuitenkin vissiin 13. Tietääkö kukaan, mitkä asiat voi vaikuttaa siihen, että follit on noin tyhjiä? Mulle silloin punktion jälkeen sanottiin, että lääkkeillä voidaan vaikuttaa lähinnä follien määrään, mutta ei siihen, että kuinka siellä niitä munasoluja on.

Joku kertoi täällä, että e-vitamiinista oli sanottu, että ei suositella... oonko mä voinut sillä pilata tän kierroksen? (kun oon sitä syönyt)

Olin siis punktion jälkeen tosi surullinen ja pettynyt. Varsinkin, kun julkisella sitä seuraavaa kierrosta joutuisi taas odottamaan pitkään. Meillä oli myös tarkoitus saada omien viimeisten siittiöiden lisäksi lahjoitettuja, mutta eipä nyt sitten tarvittu niitäkään. Puolittain odotin punktion jälkeen sitä soittoa, että ei nyt ole mitään siirrettävää... (onks täällä ketään, jolle olisi käynyt näin? Että munasolu hedelmöittyy, mutta alkio kuolee ennen tuoresiirtoa?)

Tuoresiirrossa eilen kumminkin siirrettiin 1 alkio (kolmepäiväinen? punktio oli tiistaina, enkä mä muista miten tuo lasketaan). Sanoivat, että oli hyvän näköinen (mutta niin taisivat sanoa viime syksynäkin tuoresiirrossa, joka oli nega). Ja en nyt tiedä mitä pitäisi ajatella. Osa musta haluaisi niin kovasti toivoa, että tää olis se, mikä onnistuisi ja loppuosa pelkää sitä pettymystä, että ajattelee vaan pessimistisesti, että ei tästä mitään tule kuitenkaan.

 

[sissu90]

Parhaat toiveet myös Sissun testille jo etukäteen!

Kiitos voihan olla että vielä jänistän enkä testaa huomenna tai sitten testaan jo tänään töiden jälkeen pelottaa ja jännittää:banghead: oireita ei oikeastaan ole

Vitamiineista menee monivitamiinit, biotiini, magnesium, foolihappo ja rautaa yritän välillä syödä mut maha kestää sitä huonosti. Jostain syystä myös maitohappobakteeri tekee hurjan turvotuksen joten niitäkään en syö.. omegat tekee tiputtelu vuotoa joten en syö niitäkään.
Mites melatoniini? Jotkut sanoo ehdottomasti ei ja jotkut sanoo ettei haittaa..?

 

[Madalena]

Marrukka voihan hyvin olla että tämä ainokainen nyt siirretty tarttuu kiinni en osaa myöskään sanoa mikä vaikuttaa siihen että niin moni folleista jäänyt tyhjäksi, luulisi nimenomaan että suuremmilla annoksilla olisi tullut enemmän soluja mutta tuskin ainakaan vitamiinien ottamisella / ottamattomuudella voi olla niin paljon vaikutusta. Mulle ei ole koskaan suositeltu virallisesti mitään muuta kuin foolihappoa, ja D-vitamiinia (koska alkututkimuksissa selvisi että se on itsellä alhainen ja voi ilmeisesti nostaa keskenmenoriskiä) ja ominpäin olen sitten ottanut lisäksi milloin mitäkin (ubikinonia, rautaa, royal geleetä..) mutta alkaa myös näissä itsestä tuntua että vähemmän on enemmän.

Itsellä myös henkinen jaksaminen on välillä ollut hukassa. Kaikki se odottelu ensin hoitoihin pääsyn kanssa ja sitten meillä kävi vielä niin että juuri kun olimme pääsemässä ivf:n alkuun niin korona-tilanne paheni täällä niin paljon (asumme ulkomailla) että hoidot peruttiin, ja näin kävi jo myös vuosi sitten inssien kanssa. Siksi lähdimmekin ekaan ivf:ään yksityiselle, sillä siinä vaiheessa alkoi tuntua että olisin voinut maksaa oman mielenterveyden säilymisestä vaikka mitä.

Mutta kaikki nämä vaiheet mitä näihin hoitoihin kuuluu, jatkuva epävarmuus ja jännittäminen, sitten hoitoihin pettyminen - tai kuten omalla kohdalla ensin vuodon alkaminen ennen testipäivää, sitten kuitenkin positiivinen testi, joka lopulta varhaisultrassa paljastui kohdunulkoiseksi, saavat kyllä vahvemmankin mielen järkkymään. Kun selvisin tuosta aallonpohjasta niin kuvittelin että jos seuraava PAS olisi negatiivinen niin se ei enää tuntuisi niin pahalta (mielummin heti nega kuin turha toivo plussasta) mutta eihän se niin mennyt.

Jostain kummasta sitä kuitenkin aina onnistuu keräämään itsensä kasaan kun hoidot jatkuvat, ja toiveikkuus alkaa nostaa päätään. Puhuminen varmasti auttaa, tarvittaessa ihan ammattilaisenkin kanssa. Me olemme puhuneet hoidoista hyvinkin avoimesti perheillemme ja lähimmille ystäville, mutta koska kukaan heistä ei ole itse tätä lapsettomuutta joutunut kokemaan, tuntuu ettei heiltä aivan saa sellaista tukea kuin itse kaipaisi. En aina jaksaisi olla se kaveri jolla on rankkaa, joten siksikin olen jättänyt välillä omia kuulumisia heille kertomatta.

Tulipa pitkä selostus. Mutta sen vain voin sanoa kaikkien teidän viestejä täällä lukiessa, että olette kyllä niin uskomattoman vahvoja naisia kaikki! Monilla teistä tämä taival on jo kestänyt paljon pidempään kuin itselläni, ja silti aina hoito kerrallaan jaksatte painaa eteenpäin. En usko että kukaan joka tätä ei ole kokenut voi ymmärtää millaista henkistä vahvuutta tämä kaikki vaatii.

 

[Madalena]

Kiitos voihan olla että vielä jänistän enkä testaa huomenna tai sitten testaan jo tänään töiden jälkeen pelottaa ja jännittää:banghead: oireita ei oikeastaan ole

Vitamiineista menee monivitamiinit, biotiini, magnesium, foolihappo ja rautaa yritän välillä syödä mut maha kestää sitä huonosti. Jostain syystä myös maitohappobakteeri tekee hurjan turvotuksen joten niitäkään en syö.. omegat tekee tiputtelu vuotoa joten en syö niitäkään.
Mites melatoniini? Jotkut sanoo ehdottomasti ei ja jotkut sanoo ettei haittaa..?

Mulle on suositeltu sekä yksityisellä että julkisella puolella tähän odottelu-/ kasvatteluvaiheeseen sellainen foolihappojauhe missä on myös melatoniinia. Sitä ei sen kummemmin ole perusteltu, mutta mitä olen lueskellut niin ilmeisesti voisi parantaa munasolujen laatua.. En tiedä onko Suomessa tällaisia suositeltu? Ristiriitaista infoa löytyy kyllä netistä, mutta koska täällä se näyttää olevan normikäytäntö niin olen kiltisti ne ottanut.

 

[elo]

Tuoresiirrossa eilen kumminkin siirrettiin 1 alkio (kolmepäiväinen? punktio oli tiistaina, enkä mä muista miten tuo lasketaan). Sanoivat, että oli hyvän näköinen (mutta niin taisivat sanoa viime syksynäkin tuoresiirrossa, joka oli nega). Ja en nyt tiedä mitä pitäisi ajatella. Osa musta haluaisi niin kovasti toivoa, että tää olis se, mikä onnistuisi ja loppuosa pelkää sitä pettymystä, että ajattelee vaan pessimistisesti, että ei tästä mitään tule kuitenkaan.

Onnea matkaan piinapäiviin!! :angelic: