IVF/ICSI 2020

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja Upunup
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kanna sanoi:
Välillä alavatsassa on menkkamaisia kramppeja ja juoksen vessaan tarkistamaan tilannetta. Myös polttelua tuntuu selässä, mikä on minulle normaalia, jos on esim. vatsa kipeänä tms. Pahimmat kivut ja krampit taisivat olla ehkä 3+5 - 4+3, sen jälkeen on rauhoittelunut olo niiden osalta. Nyt siis menossa 5+1 eli aika pitkällä mennään jo. :laughing002


Edit: Pahimmat kivut=eivät siis mitenkään superkivuliaita, mutta selkeästi tunnisti, että nyt kropassa on menossa jotain uutta. Ne olivat menkkamaisia tuntemuksia, mutta ei sitten kuitenkaan ihan samoja.
Click to expand...

Mullakin tota polttelua selässä + joku kesto"supistus" päällä kokoajan.. ei mitenkään super kivuliasta,mutta outoo... ja mäkin kokoajan ravaan vessassa tarkistelemassa:woot:

Nupo: tsemppiä! :Heartpink meillä kävi tokassa hoidossa myös niin että tuli peräti 10-12? alkioo ja 2 siirrettiin tuoresiirrossa ja kaikki muut roskiin.. nyt tosiaan eka plussa ikinä 4 ICSI:n 1 PAS.
 
Nupo80 Olen tosi pahoillani että yhtään ei jäänyt pakkaseen. Jos yhtään lohduttaa, tämä ei kerro mitään siitä, että täytyykö pakastin ensikerralla vai ei. Meillä taisi olla 20 solua viljelyssä, 6 pääsi jatkoon ja kolme kupsahti. Kuka tietää olisivatko heränneet sulatuksen jälkeen. Näin nämä taitaa mennä, ette ole mitenkään epäonnistuneita. Näissä hoidoissa vaan tuppaa tulemaan niitä pettymyksiä. Pahoittelut että näin kävi myös sinulle:oops::Heartpink Toivotaan että tästä tärppää niin tunnelma kääntyy päälaelleen.

Safina huikea polku teilläkin! Antaa uskoa kaikille, että vielä se aika koittaa. Toiset kulkee tätä polkua pidempää kuin toiset.
 
@Nupo80 voi ei, oon tosi pahoillani, ettei teille jäänyt pakkaseen alkioita. <3
Niin kauan kun testi ei ole näyttänyt negatiivista, niin on kuitenkin toivoa tästä siirrosta.
Mulla on auttanut piinailuun, että lähden rentouttaville kävelyille luontoon. Koittaa nauttia kaikista pienistä jutuista oikein tarkotuksella. Tuolla sain itseäni rentoutumaan.

Mulla oli kaikkein epäonnistuinein olo ja tuli isoin epätoivon pudotus sieltä "kyllä nyt onnistuu, kun ollaan hoidoissa" fiiliksestä ensimmäisen hoidon epäonnistuttua. Tässä matkan varrella täytyy sanoa, että ollaan jo miehen kanssa sovittu, että hoitoja jatketaan, vaikka ensin ei tullut kuuloonkaan. Koska hoidot voi olla niin erilaisia keskenään, sekä hoitojen edetessä prosentit paranee, niin en halua itse vielä puhaltaa peliä poikki.
Itse tein ison elämäntaparemontin kun aloitettiin hoidot, niin haluan uskoa, että munien laatukin on parempaa seuraavalla IVF-kierroksella, kuin ensimmäisellä. (vaikka aika on mennyt eteenpäin)
 
Tää on kyllä pelkkää odotusta on sitten tilanne mikä tahansa.

Käytiin viime viikolla suunnittelu käynnillä, josta mukaan saatiin kasa reseptejä ja ohjeita. Hoitaja opasti piikitysten kanssa, joita jännitän siihen malliin, että saas nähdä mitä siitäkin tulee. Kai siitäkin selviää kun muistaa miksi sitä tekee (ehkä).

Meillä lisä jännitystä ja haastetta tähän kaikkeen tekee miehen reissutyö. Joka nyt aiheuttaa sen, että kiertoa siirrellään otollisempaan ajankohtaan ja varmuudeksi pakastetaan siittiöitä jos kävisikin niin, että punktion ajakohtaan herra olisikin töissä.

Pitänee aloittaa joku pitsinnypläys kurssi, että tästä kaikesta odottamisesta selviää järjissään.
 
Kiya sanoi:
Tää on kyllä pelkkää odotusta on sitten tilanne mikä tahansa.

Käytiin viime viikolla suunnittelu käynnillä, josta mukaan saatiin kasa reseptejä ja ohjeita. Hoitaja opasti piikitysten kanssa, joita jännitän siihen malliin, että saas nähdä mitä siitäkin tulee. Kai siitäkin selviää kun muistaa miksi sitä tekee (ehkä).

Meillä lisä jännitystä ja haastetta tähän kaikkeen tekee miehen reissutyö. Joka nyt aiheuttaa sen, että kiertoa siirrellään otollisempaan ajankohtaan ja varmuudeksi pakastetaan siittiöitä jos kävisikin niin, että punktion ajakohtaan herra olisikin töissä.

Pitänee aloittaa joku pitsinnypläys kurssi, että tästä kaikesta odottamisesta selviää järjissään.
Click to expand...

Mä jännitin myös niitä piikkejä ihan mahdottomasti. Ekaa pistäsessä oikein vatsasta vääsi, kun jännitti niin paljon. Ei siitä missään vaiheessa kivaa tullut, mutta kyllä siihen jonkun verran tottui. Tsemppiä!

Oon muuten nuorempana harrastanut pitsinnypläystä mun äidin kanssa :grin

Nyt mulla on menossa viimeistet piinapäivät. Torstaina olis testipäivä :nailbiting: Enkä mä ole muuten edes vielä ostanut koko testiä...
 
Nupo80 jaksuhalit täältäkin <3 Rankkaa tämä on, mutta ehkäpä se tekee meistä vielä vahvempia!


Marrukka toivon että onni on puolellasi! Onko ollut millaisia tuntemuksia?

Kiya mulla meni ekan piikin pistossa 20min kun tuntu mahdottomalta piikittää itteään vaikka kammoa ei ookaan, mut se (gonal f) oli niin iisi eikä edes tuntunut miltään! Ei haitannut yhtään piikittää kahta viikkoa. Jarrupiikki ei sitten ollutkaan niin kiva ja sain jopa kämmenen kokosen mustelman itselleni pistettyä ekalla kerralla, kunnes löysin paremman kohdan piikille (suosittelen välttämään löysää ihoa ja raskausarpia :D)
 
Pettymyksiä, pettymyksiä. Eka kierrokselta tuli yksi heikohko siirtoon kuudesta ja negaa. No.. harjoittelukierros. Tokassa kaikki näytti hyvältä kunnes punktioitiin ne 10 rakkulaa. 3 munasolua. Olin niin maassa. 2 niistä saatiin kuitenkin siirtoon. Tuore nega ja PAS kemiallinen. Josta pitää kuulemma nyt jatkaa teroluteja ja tehdä testi loppu viikosta uudelleen. Nega tänään eli viiva hävinnyt kokonaan. Ei huvittaisi syödä teroja tyhjälle kohdulle.

Halaus Nupo! ❤ Jospa kuiten siitä yhdestä tärppäisi.

Meillä liene uusi hoitokierros alkuvuodesta. Tällä kokemuksella masentaa lähteä kohti uusia pettymyksiä. Sellainen olo on. Vielä kun tietää, että tämä on julkisen viimeinen. Yksityisen suhteen ajatus epäselvä.
 
Voi upunup :sad010kovasti tsemppiä:Heartred itse hoidoissa julkisella ja sielä aina hoidon epäonnistuttua on suunniteltu hyvin että mitä muutetaan/lisätään seuraavaan hoitoon. Meillä esim oli parhaassa kierrossa käytössä alkioiden kalsium-aktivaatio (jolloin hedelmöityksiä tuli eniten) ja se alkioliima kanssa nyt viime kerroilla.


ON: En voi kyllä nyt yhtään uskoo tätä!(kuva alla) :love017

Tänään soitto klinikalle.

Onko muille tullut oireita terolutista? Tuntuu että nipistely ja krampit mahassa alkaa melkein heti kun on terolutit ottanut :scratch
 

Liitteet

  • 20201013_052024.jpg
    20201013_052024.jpg
    26.7 KB · Katsottu: 208
Onnea plussanneille!
Osanotot negoista...

Safina, oletko mahdollisesti laktoosiherkkä? Terolutissa on laktoosia, jos se kiusaa? Muuten välitön reaktio lääkkeeseen tuntuu erikoiselta, mut kaipa kaikki mahdollista on.

Piikityksestä. Itsellä oli bemfola ja fyremadel käytössä. Bemfola helppo ja kivuton laittaa, fyremadel viheliäisempi. Herra meillä toimi pääosin piikittäjänä, koska hänen kädet ei tärränny eikä epäröiny. Itse laitetuista tuli useammin mustelmia, mutta kyllä niistä piikeistä selviää! Päämäärä kirkkaasti mieleen vaan!

Tsemppiä Marrukka tulevaan testiin! Aika sissi oot, kun et oo edes hakenu testiä! En ehkä pystyisi tuohon...
 
Upunup olen tosi pahoillani:HeartredAinakin kävi kiinnittymässä. On se kurjaa kun joutuu omaa vuoroaan odottelemaan. Teitäkin vielä onni suosii!

Marrukka olet hienosti jaksanut odotella testaamista. Pidän peukut pystyssä!

Safina eikö olekin ihan absurdi olo? Mulla oli sellanen fiilis että ei tää oo totta. Mähän oon lapseton, varmaan joku virhe. Kesti pitkään ennen kuin iloitsin yhtään.
 
Tsemppiä kaikille negan testanneille, se kirpasee kyllä joka kerta! :Heartred

Ja plussanneille paljon onnea!! :cheers

Mä myös epäilen teroluteja mahakipujen syyksi, ja mulla itseasiassa on laktoosi-ongelma, joten se selittänee asiaa! En ollut edes tajunnut katsoa onko niissä laktoosia, joten kiitos Ylliste kun mainitsit asiasta.

ON: Mulla oli eilen eka pas-siirto ja nyt pp1 :nailbiting: lääkäri eilen päättikin yhtäkkiä laittaa mulle täksi aamuksi gonapeptyl-pistoksen. Olenkin täältä tästä lueskellut, että aika monille tätä määrätty myös juurikin kiinnittymisen tueksi. Itsellä Gonapeptyl oli käytössä irrottuksessa, mutta aika jännä, että sitä voi käyttää kiinnittymisen tukenakin. Ja vielä tukilääkkeenä terolutit ja cyclogest, joten toivottavasti näillä pysyisi vuoto poissa ja kiinnittyminen tapahtuisi :woot:
 
Celeste sanoi:
Tsemppiä kaikille negan testanneille, se kirpasee kyllä joka kerta! :Heartred

Ja plussanneille paljon onnea!! :cheers

Mä myös epäilen teroluteja mahakipujen syyksi, ja mulla itseasiassa on laktoosi-ongelma, joten se selittänee asiaa! En ollut edes tajunnut katsoa onko niissä laktoosia, joten kiitos Ylliste kun mainitsit asiasta.

ON: Mulla oli eilen eka pas-siirto ja nyt pp1 :nailbiting: lääkäri eilen päättikin yhtäkkiä laittaa mulle täksi aamuksi gonapeptyl-pistoksen. Olenkin täältä tästä lueskellut, että aika monille tätä määrätty myös juurikin kiinnittymisen tueksi. Itsellä Gonapeptyl oli käytössä irrottuksessa, mutta aika jännä, että sitä voi käyttää kiinnittymisen tukenakin. Ja vielä tukilääkkeenä terolutit ja cyclogest, joten toivottavasti näillä pysyisi vuoto poissa ja kiinnittyminen tapahtuisi :woot:
Click to expand...
Tsemppiä piinailuun! Toivotaan, että nyt nappaa!
 
Upunup sanoi:
Pettymyksiä, pettymyksiä. Eka kierrokselta tuli yksi heikohko siirtoon kuudesta ja negaa. No.. harjoittelukierros. Tokassa kaikki näytti hyvältä kunnes punktioitiin ne 10 rakkulaa. 3 munasolua. Olin niin maassa. 2 niistä saatiin kuitenkin siirtoon. Tuore nega ja PAS kemiallinen. Josta pitää kuulemma nyt jatkaa teroluteja ja tehdä testi loppu viikosta uudelleen. Nega tänään eli viiva hävinnyt kokonaan. Ei huvittaisi syödä teroja tyhjälle kohdulle.

Halaus Nupo! ❤ Jospa kuiten siitä yhdestä tärppäisi.

Meillä liene uusi hoitokierros alkuvuodesta. Tällä kokemuksella masentaa lähteä kohti uusia pettymyksiä. Sellainen olo on. Vielä kun tietää, että tämä on julkisen viimeinen. Yksityisen suhteen ajatus epäselvä.
Click to expand...
Voi ei, olipas tylsä juttu, että jäi kemialliseksi! Jaksamista seuraavan hoidon odotteluun!
 
Huomenta. Voimia kaikille muille vastoinkäymisten kanssa edelleen taisteleville ja onnea kaikille teille, joilla puhaltaa nyt myötätuuli <3 Tämäkin aamu alkoi viestillä terveyskylästä, jossa kerrottiin että eivät voi suunnitella meille toista hoitokierrosta. Ovat kuulemma harmissaan, mutta ruuhkaa on ollut paljon ja korona teki oman osansa, että näin se tässä meidän hyvinvointiyhteiskunnassa menee. Kiltisti maksan jumalattomat summat veroja vuodessa, mutta silti tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua ei saa.

Varmaan mekin ehkä voisimme saada lapsen, jos meillä olisi varaa käydä useampi kierros yksityisellä. Tein eilen päätöksen, että ainakin yksi kierros yritetään yksityisellä. Onkohan täällä ollut paljon keskustelua näistä eri hoitotavoista. Minullahan oli pitkä kaava nyt käytössä, jota HUS käyttää ilmeisesti lähes tulkoon ainoana menetelmänä IVF:ssä. Olen nyt lukenut valtavan paljon lisää näistä kaavoista ja valtavan paljon on väitteitä siitä, että se lyhyt kaava eli antagonisti-menetelmä olisi yksilöllisempi ja turvallisempi. Paljon olen lukenut myös potilastarinoita, joissa tulokset pitkällä kaavalla olleet huonoja, mutta lyhyellä parempia. Onko teillä näistä kokemusta?

Tämä kulunut hoitoni ei ollut erityisen yksilöllinen ja räätälöity, kun tutkimukset rajoittui tosiaan hiv- ja hepatiittitesteihin, perusverenkuvaan ja kohdun ultraan. En voi sille mitään, että monenlaisia ajatuksia tuli eilen mieleen. Kun lääkäri, oli jo valmiiksi kirjoittanut "jos pakastettavaa ei jää, hoito päättyy iän vuoksi" ja sopivasti pakastettavaa ei jäänyt (ehkä ne unohtui viikonlopuksi jonnekin sivupöydälle) Kas kun eivät odota siellä jo sormet ristissä sitä negatiivistä raskaustestiä, jotta voivat ihan virallisesti kenkäistä minut pois listoilta ruuhkan tieltä. Voitte ehkä huomata, että "pientä katkeruutta" on nyt ilmassa. Mutta kyllä kunnon ketutus aina parkumisen voittaa. Mutta kun on koko elämänsä edennyt vastoinkäymisestä toiseen ja on vielä näin 40-vuotiaana hengissä, niin on sitä melkoinen sitko jo kehittynyt. Siispä eteenpäin!

Onko teillä kokemusta Dextrasta? Siellä vaikuttaa olevan alan uranuurtajia töissä?
 
Nupo80 sanoi:
Huomenta. Voimia kaikille muille vastoinkäymisten kanssa edelleen taisteleville ja onnea kaikille teille, joilla puhaltaa nyt myötätuuli :Heartred Tämäkin aamu alkoi viestillä terveyskylästä, jossa kerrottiin että eivät voi suunnitella meille toista hoitokierrosta. Ovat kuulemma harmissaan, mutta ruuhkaa on ollut paljon ja korona teki oman osansa, että näin se tässä meidän hyvinvointiyhteiskunnassa menee. Kiltisti maksan jumalattomat summat veroja vuodessa, mutta silti tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua ei saa.

Varmaan mekin ehkä voisimme saada lapsen, jos meillä olisi varaa käydä useampi kierros yksityisellä. Tein eilen päätöksen, että ainakin yksi kierros yritetään yksityisellä. Onkohan täällä ollut paljon keskustelua näistä eri hoitotavoista. Minullahan oli pitkä kaava nyt käytössä, jota HUS käyttää ilmeisesti lähes tulkoon ainoana menetelmänä IVF:ssä. Olen nyt lukenut valtavan paljon lisää näistä kaavoista ja valtavan paljon on väitteitä siitä, että se lyhyt kaava eli antagonisti-menetelmä olisi yksilöllisempi ja turvallisempi. Paljon olen lukenut myös potilastarinoita, joissa tulokset pitkällä kaavalla olleet huonoja, mutta lyhyellä parempia. Onko teillä näistä kokemusta?

Tämä kulunut hoitoni ei ollut erityisen yksilöllinen ja räätälöity, kun tutkimukset rajoittui tosiaan hiv- ja hepatiittitesteihin, perusverenkuvaan ja kohdun ultraan. En voi sille mitään, että monenlaisia ajatuksia tuli eilen mieleen. Kun lääkäri, oli jo valmiiksi kirjoittanut "jos pakastettavaa ei jää, hoito päättyy iän vuoksi" ja sopivasti pakastettavaa ei jäänyt (ehkä ne unohtui viikonlopuksi jonnekin sivupöydälle) Kas kun eivät odota siellä jo sormet ristissä sitä negatiivistä raskaustestiä, jotta voivat ihan virallisesti kenkäistä minut pois listoilta ruuhkan tieltä. Voitte ehkä huomata, että "pientä katkeruutta" on nyt ilmassa. Mutta kyllä kunnon ketutus aina parkumisen voittaa. Mutta kun on koko elämänsä edennyt vastoinkäymisestä toiseen ja on vielä näin 40-vuotiaana hengissä, niin on sitä melkoinen sitko jo kehittynyt. Siispä eteenpäin!

Onko teillä kokemusta Dextrasta? Siellä vaikuttaa olevan alan uranuurtajia töissä?
Click to expand...

Vaikuttaa olevan todella yksilöllistä mikä hoitokaava toimii parhaiten. Itse olen käsittänyt, että "vanhemmilla" naisilla etenkin suositaan pitkää kaavaa. Itselleni on tehty kaksi ivf-hoitoa flare up-kaavalla, joka taitaa olla muunnelma lyhyestä kaavasta ja yksi pitkällä kaavalla. Ainakin alkiomäärät meillä oli näissä samaa luokkaa (4, 6, 4). Tokasta hoidosta (flare up), kuudennesta pas:sta alkoi raskaus, pitkän kaavan hoidon tuoresiirrosta km ja nyt odotetaan pas-hoitoa.

Kyllähän yksityisellä tuntuu, että omia toiveitakin kuunnellaan. Ja esim. meidän kohdalla on kokeiltu eri hoitokeinoja kuten kohdun raapaisu ja alkion kuoren avaus. Dextrasta ei ikävä kyllä ole kokemusta.
 
Nupo80 Kyllä kiukku tekee joskus terää. Itse olen viljellyt paljon eukaryoottisoluja, ja voin kertoa, että se ei ole helppoa hommaa, eikä aina kaikki suju niin kuin pitäisi. En ole toki koskaan työskennellyt IVF-laboratoriossa, jossa jakautuvien solujen viljely on varmaan ihan oma taiteenlajinsa. Biologit kyllä varmasti kaikkensa yrittävät, että solut selviää. He eivät myöskään saa mitään ylimääräisiä potilastietoja vaikuttaakseen mitenkään kenenkään hoitoon. Jos kiukku auttaa, sitä toki tulee käyttää hyväkseen:Heartred

Minusta tuntuu, että toisille toimii pitkä, toisille lyhyt kaava. Meille toimi pitkä kaava vallan mainiosti. Joskus kummatkin kaavat voivat mennä pieleen, kenellä vain. Koko matka on täynnä epävarmuuksia, sille ei taida voida mitään. Aika harvalle on varmaan tehty muita tutkimuksia ennen, kuin munasarjojen aukiolo (mahdolliset inseminaatiot), perus verikokeet ja kohdun limakalvo -varsinkaan ensiyrittäjille. Ymmärrän toisaalta, että jos ollaan saamassa vain yksi hoito, olisi toivonut kaiken mahdollisen avun siihen ainokaiseen. Mitä muita tutkimuksia tässä olisi voinut tehdäkään? Ainoa mikä tulee mieleen, minkä olisi voinut lisätä hoitoon on tuo alkioliima ja kalsiumaktivaatio. Mahdollisia tukilääkityksiä olisi voinut myös säätää. Nämä on hankalia juttuja.. kaikille kun tuntuu toimivat eri asiat, eikä vankkaa tutkimusdataa oikein mistään ole. Kaikkea ei myöskään julkinen tarjoa. Onko jäänyt jokin tutkimus tai sen tarve mietityttämään?

Yksityisistä minulla ei valitettavasti ole mitään tietoa, olisinpa voinut suositella jotain.
 
Ikärajoja ei ole kirjattu hedelmöityshoitolaissa, mutta julkiselle puolelle on asetettu naisen ikärajaksi 38-40 vuotta (Seppänen 2012; Unkila-Kallio & Ranta 2012). Miehen iälle lapsettomuushoidoissa ei ole tiedossa olevaa ylärajaa (Unkila-Kallio & Ranta 2012).

Ihan vain kaikille ajateltavaksi. Mitäköhän tasa-arvoa tämä on, että mies on nuoren naisen kanssa oikeutettu saamaan lapsi julkisen hoidon piirissä yli 40-vuotiaana, mutta nainen ei? En toki toivo, että asettavat miehillekin ikärajan..mutta miettisivät uudestaan tätä vain ikään tuijottamista.
 
Meilläkin oli pitkä kaava käytössä HUSilla. Ilmeisesti pitkää kaavaa suositaan siellä, koska punktion pystyy paremmin aikatauluttamaan pitkässä kaavassa. Joku viisaampi ehkä muistaa miksi joillain käytetään mieluummin lyhyttä kaavaa (liittyisikö hyperiin tai muihin mahdollisiin sivuoireisiin, riippuen mikä lapsettomuuden syy on), mutta molemmilla onnistuu. En jaksa uskoa, että HUSilla tai julkisella puolella ylipäätään kukaan lääkäri tai hoitaja haluaa antaa huonoa hoitoa tai käyttää "epätehokkaita" menetelmiä hoidoissa.

Ymmärrän ärtymisen ja turhautumisen aiheesta etenkin tuossa tilanteessa. Minuakin monesti on mietityttänyt matkan varrella, onko minulta varmasti tutkittu nyt kaikki ja tekevätkö he kaikkensa sen eteen, että saisimme itsellemme lapsen. Mutta sitten kun käynneillä on puhunut huolistaan ja murheistaan, ovat he aina saaneet vakuutettua, että tekevät kaikkensa sen eteen ja eivät ainakaan ns. pimitä mitään hoitoja tai muita. Julkisella käytetään niitä hoitoja ja menetelmiä, joista on täysin puhdasta lääketieteellistä tutkimusta taustalla, kun taas yksityisellä ollaan varmasti helpommin kokeilevia uusissa hoidoissa, koska maksajakin löytyy.
 
PelokasAlli sanoi:
Ikärajoja ei ole kirjattu hedelmöityshoitolaissa, mutta julkiselle puolelle on asetettu naisen ikärajaksi 38-40 vuotta (Seppänen 2012; Unkila-Kallio & Ranta 2012). Miehen iälle lapsettomuushoidoissa ei ole tiedossa olevaa ylärajaa (Unkila-Kallio & Ranta 2012).

Ihan vain kaikille ajateltavaksi. Mitäköhän tasa-arvoa tämä on, että mies on nuoren naisen kanssa oikeutettu saamaan lapsi julkisen hoidon piirissä yli 40-vuotiaana, mutta nainen ei? En toki toivo, että asettavat miehillekin ikärajan..mutta miettisivät uudestaan tätä vain ikään tuijottamista.
Click to expand...

Mielestäni tässä ei voida oikein tasa-arvoa ajatella, kun tiedetään, että miehet ovat hedelmällisiä vuosikymmeniä naisia pidempään.

Edit: Kommentoin vain tuota miesten ikärajaa. Tietysti naisten kohdalla tapauskohtainen harkinta olisi järkevämpää.
 
@PelokasAlli Itse jäin siis miettimään, että edes AMH ja FSH arvoa ei otettu, vaan mentiin puolentoista vuoden takaisella yksityisen puolen ottamilla arvoilla. Kohtasin saman biologin kahdesti luukulla ja molemmilla kerroilla se oli yhtä töykeä. Vain silmät näkyi, mutta niissä olikin sitten töykeä katse ja puheessa käskevä sävy. Tokaisi vaan, että "siirretään tuo yksi ja muut jatkoviljelyyn saat tietää niiden kohtalosta jossakin vaiheessa" ja löi kouraan lapun, jossa näkyi samat tiedot kuin omapolussa sitten se läsäytti luukun kiinni. Eli en edes tiedä, mitä laatuluokkaa se ainoa siirretty jne. Näistä, jotka kupsahti viikonlopun aikana, ei ole mitään lisätietoa. Lisäksi miehen sperman osalta ei ole edelleenkään yhtään mitään tietoa tullut omapolulle tai muutenkaan.

Onhan nuo ikähommat outoja, mies siis saa loputtomiin hoitoja eli vaikka sen sperma olisi huonolaatuista, saa se hoitoja vaikka 18 kierrosta kuuden eri naisen kanssa. Meillä taas ei auta mitään, että mies on alle 40v ja minä just täyttänyt. Täytyy sanoa miehelle, että voi ottaa jonkun toisen ruusun kainaloon ja jatkaa sen kanssa hedelmöityshoitoihin, jos ei onni muuten potki ;)

Itse en osaa edes sanoa, että mitä olisi voinut tehdä toisin, kun ensimmäistä kertaa oltiin kierroksessa ja löysin tänne koko foorumille vasta muutama viikko sitten. Näistä hoidoistahan ei erityisemmin keskusteltu, nimi hoitosuostumukseen ja sitten lyötiin stimulaatiokartta käteen ja sanottiin että hae lääkkeet apteekista ja toimi omapolun ohjeiden mukaan. En niinkään itse halua vaikuttaa kun en ole ammattilainen, haluaisin vaan että joku asiantuntija kertoisi miksi näin toimitaan ja minähän olen kyllä valmis sitten menemään ihan minkälaisen mankelin läpi tahansa, jos asiantuntija kertoo, että juuri näiden syiden vuoksi me tehdään sinun kohdalla näin. Nyt mietin sitäkin, että onko mun munat niin vanhoja paskoja, ettei niistä siksi tullut kuin 1/7 siirtoon asti vai onko joukkoon eksynyt rämpylä-siittiöitä, joiden takia homma on mennyt pieleen. Lähinnä siis kipuilen sen kanssa, että onko näillä minun munilla turha edes raskautta yrittää. Näihin ei ilmeisesti koskaan saa mitään vastausta, eikä näitä pilalle menneitä ilmeisesti analysoida millään lailla. Saanko edes tietää, lopettiko ne jakaantumisen, vai jakautuiko ne väärin vai oliko ne monitumaisia tms?
 
Takaisin
Top