Inseminaatio 2017

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja JoLa80
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
MuuMuu Todella kurjaa... ensin saa pahoittaa mielensä töykeästä kohtelusta ja sitten käy vielä näin :sad001 Muista jättää palautetta siitä "asiakaspalvelijasta".

Toivottavasti sulle järjestyy joku aika!!
 
Noniin. Nyt on ultrasta kotiuduttu, vähän sekalaisin mielin.. Oli erittäin.. Outo mieslääkäri, joka mm. maatessani siinä pöydällä, vain survaisi sen ultra-anturin.. "sinne". Sanomatta/varoittamatta. Mutta siitä selvisin kunnialla ja vasemmalla puolella yksi yli 18mm follikkeli! :) Jej! Huomenna sitten inssiin, tänään pregnylin pisto, jaiks. Hoitajalta kun kyselin vähän onnistumisprosenttia, että mikä sen määrittää jne, niin hän kertoi, ettei ole kovin hyvä % tässä inseminaatiossa. Kuulemma 10-20% onnistuu, joten taas täällä mieli apeana sitten ollaan. 28.2 on raskaustestin teko ja tiedän sen nyt jo näyttävän negatiivista. :/ :( :'( Äh. No mutta toisaalta, pessimisti ei pety koskaan, vai miten se nyt menikään. Itse olen jotenkin viimeaikoina ollut erittäin apea, syytä en tiedä. Kai se on kroppa joka viestittelee, ettei toivoa pitäisi kovin paljoa yllä. Sen näkee sitten. Anteeksi sekavuus, ei pysy ajatus mukana kirjoittaessa.
 
Täällä taas yksi kierto hukkaan, la alkoi menkat niin kuin osasin odottaa.. silti masensi aika lailla. Nyt taas yrittää jaksaa pari vkoa seuraavaan ovulaatioon. Täällä myös ollut aika apeana mieli. Miksi tämä ei nyt voi onnistua, kun esikoinen tärppäsi heti.

Kuinkahan nopeasti kunnallisella puolella pääsee eteenpäin? Että pitääkö ekan lääkärikäynnin jälkeen kärvistellä vielä monta viikkoa/kuukautta ennen kuin mitään tapahtuu.

Mitenkä muuten työssäkäyvät saavat insseihin sun muihin töistä vapaata?
 
Hemmis: Voimia! Täällä sitä esikoista yritetään, eikä sekään helppoa ole.. Me ollaan kunnallisella ja käytiin ihan tklekurilla puhumassa lapsettomuudesta. Hän laittoi lähetteen eteenpäin ja sanoi, että usean kuukauden jonot, kutsu käynnille tulee kotiin, kun tulee. No ei menny, kuin muistaakseni pari viikkoa, niin saatiin kutsu ensikäynnille kuukauden päähän tms. Itellä tuo työpaikka on joustava, että kun sanon, että on menoa, niin pääsen käymään. Eikö sitä voi sanoa, että on henkilökohtainen meno? En tiedä miten nuo muualla menee.
 
Ei meilläkään turhan pitkiä aikoja ole Naistenklinikalla odoteltu kun on kutsu tipahtanut ensi käynnille. Sitten on kyllä jotain toimenpiteitä mitä on venattu; aukkari tähystyksellä puoli vuotta ja nyt tämä joulun aluksen tähystys vajaa 4 kk. Lisäksi nyt venailtu ukon toipumista, missä minimi oli 3 kk ilman mitään sairasteluja. Tämä toki ei ollut klinikasta johtuvaa.
Meillä pääsee töistä onneksi hyvin joustavasti lähtemään. Omaa aikaahan se on eli sitten tehdään takaisin kun on tarve :) vain muutama työporukassa tietää asiasta, mutta esim esimieheni ei.
 
Noniin. Minäpä oon nyt jokun aika sitten elämäni ensimmäisestä inseminaatiosta jokin aika sitten kotiutunut. Hyvin meni, vaikkakin jännitti suuresti. Sain myös nyt valita, haluanko liittyä testiryhmään, jossa testataan raskautumista Gonapeptylillä. Kuulemma ivf (?) - hoidoissa saatu hyviä tuloksia raskautumisen kannalta, eli raskautuminen on paljon todennäköisempää. Siellä oli tehty samanlaista tutkimusta, eli verrattu raskautumista gonapeptylillä ja ilman, ja nyt tekevät tutkimusta, että miten tuo lääke vaikuttaa sitten inseminaatiossa. Tämä on täysin vapaaehtoista ja itse tottakai liityin testiryhmään! Se pistetään 8 päivää pregnylin jälkeen, eli itse pistän sen nyt ensi tiistaina.

Nyt alkoikin ne piinaviikot.. :schocked028 28.2 teen raskaustestin, ja kärsimättömänä en malttaisi ollenkaan odottaa..
 
MuuMuu Tsemppiä piinaviikkoihin. Jos on paljon tekemistä niin aika menee nopeammin. Mulla työt pitäneet huolen, ettei ehdi niin paljon miettimään.

Mä kävin eilen ultrassa ja tämä kierto vähän pidempi kuin edelliset. Munasolu nyt 11mm. Varattiin aika uuteen ultraan torstaiksi ja se on mahdollista muuttaa inseminaatioksi, jos ovulaatiotesti näyttää plussaa. Ja varasimme ajan myös perjantaille, jos testi ei olekaan plussa. Sitten saan irrotuspiikin to ja pe inseminaatioon. Tietty mikäli munasolu on kypsä.

Hyvä suunnitelma, nyt vain odotellaan. Ja torstain tai perjantain jälkeen piinaillaan. Toivottavasti, vaikkei se niin mukavaa ole. Mutta ainakin tietää, että on joku mahdollisuus.
 
Kiitos, Kissankäpälä, ja tsemppiä sinulle! Toivotaan, että munis kasvaa ja kypsyy tarpeeksi! :)

Nyt on itellä "aikataulutettua" elämää, ettei asiaa kovin paljoa ehtisi miettimään, eli elän aina seuraavaan "tekemis"päivään, jos joku ymmärtää, mitä tarkoitan. Ensin odotetaan huomista, huomenna on palkkapäivä ja saa maksettua laskuja, tilattua passia, yms mukavaa. Torstaina (pitäisi) olla silmälasit tulleet, joten niiden nouto on sillon, sitä odotetaan huomisen jälkeen. Perjantaina on tuttavan kanssa sovittu kahvittelu hänen luonaan. Lauantaina taas miehen ja hänen vanhempiensa kanssa jääkiekkopeliin. Seuraava päivä, jota odottaa, onkin sitten tiistai, jolloin pistetään se Gonapeptyl, MUTTA sen jälkeen ei ole mitään tiedossa, eli se varsinainen piinaviikko tulee sitten.. Apua. Olispa jotain suunniteltua ohjelmaa, niin saisi paremmin aikataulutettua tätä elämäänsä, niin ei ajattelisi sitä raskaustestin tekemistä.. Toki itellä on nyt miehelle villasukat tekeillä ja sitten itselleni huivi, mutta niitä teen aina kun jaksan/ehdin.
 
Kiitos kaikille pahoitteluista!Ja hurjasti tsemppiä piinailijoille!
Mulla on nyt semmoinen olo, että saa inssit jäädä hetkeks tai ehkä kokonaan seuraavan yrityksen jälkeen. Ei vaan enää jaksa aina pettyä ja olla mieli maassa kuukauden välein. Tää tuntuu tällä hetkellä vaan itsensä kiusaamiselta. Ehkä se mieli vielä muuttuu, en tiedä, mutta tältä nyt ainakin vahvasti tuntuu tällä hetkellä. :/
 
Hemmis:
Myö kanssa kunnallisella puolella. Ekana omassa terkkulassa ja sieltä lähete polille. Tais mennä reilun kahen kuukauden päähän se eka käynti sinne. Tällä välillä sitte kaikki maholliset testit, verikokeet, simppatesti jne. Ja ekasta poliajasta seuraavassa kierrossa päästiin sitte jo ekaan inssiin.
Eli melko helposti ja nopeesti on hoitunu.

Töiden suhteen aiheuttaa pieniä hankaluuksia välillä käynnit. Ite en oo töissä hoidoista puhunu, enkä puhu jos ei oo pakko. Ite toki teen pääsääntösesti yövuoroja, ni käynnit on onnistunu toistaseks ilman suurempia kikkailuja. Mitä nyt unet jää välillä vähiin, kun aikoihin ei juuri pysty vaikuttaa ja välillä on ollu yövuoron jälkeen turha ajella eestakasin, joten oon jääny pariks tunniks kaupunkiin oottaa aikaa. Mies on inssejä varten toki sitte ottanu saikkupäivän. Eikä oo syistä tarkemmin vielä kyselty.
Kovasti koittanu itekin pohtia, et mitäs sitä sitte tekee, kun osuu se eka käynti töiden kanssa päällekkäin. Työskennellään yksin ja ei oo mahollista poistua paikalta hetkekskään, joten saikkua varmaan ois sellasena päivänä otettava. Toivottavasti ei tarvii kokeilla..
 
Kiitos, Nasukka. :) Meillä ei työpaikalla kukaan tiedä tästä, olen vaan sanonut, että on sillon ja sillon klo se ja se lääkäriaika, lähdettävä töistä klo x, niin vastaus ollut vain "okei".
 
Heippa kaikki!

Kivaa kun joukko kasvaa ja vielä parempaa, että niitä plussiakin ilmaantuu. Kovasti tsemppiä myös kaikille, joilla negaa näyttää. Itse selvisin onneksi tuosta viime nega-tuloksesta suht' kevyin henkisin oirein.

Me ollaan hoidoissa Naistenklinikalla ja hoidoissa käytetty Gonal-F+ Ovitrelle ja siihen vielä tueksi Lugesteron. Inssien välissä se "välikierto". Ei myöskään ole ovulaation testauksia. No nyt päätettiin miehen kanssa yrittää ihan luomuna tämän välikierron aikaan. Joten pääsin tutustumaan ovis-testeihin. Nyt kummastuttaa... KP10 oli nega, KP11 positiivinen ja sit KP12 taas selkeä nega... Voiko näin olla, että LH laskee noin nopeasti? Lätkäsen vielä kuvan ihan vertailukohdaksi :)
Auttakaas nyt fiksummat :grin
 

Liitteet

  • IMG_6801.JPG
    IMG_6801.JPG
    179.5 KB · Katsottu: 197
Hmpp, mulla ainakin ovistesteistä juurikin tuo ilmiö kokemuksena, että sen ovisplussan jälkeen testit selviä negoja. Joskus oon jatkanut päivän kaksi testaamista juurikin siksi, että varmistunut siitä, että tulkitsin testin viivat oikein. :)

Jennis, nuo tunteet on sellaisia joihin meistä monet varmasti pystyy samaistumaan... Silti jokainen kierto on uusi mahdollisuus, niin täytyy vain jaksaa uskoa. Rankkaahan se on, siitä ei pääse mihinkään... Jaksamista <3
 
Hieman sivummalta tässä seuraillut kirjoituksia, mutta onnittelut plussaajille!:happy093

Minulla kierto loppua kohti kääntyy (kp 27), huomenna labrassa raskaustesti. Olen itsekin testannut ja nega on. Ei myöskään mitään oireita ja se "tunne" että ketään ei ole kiinnittynyt on vahva. Mutta eipä mitään, tässä odotellaan uuden kierron alkua ja seuraavaa ohjeistusta. Meillä suunnitelma aiemmin että 1-2 inseminaatiota ja sitten ivf/icsi hoidot. Itse en inseminaatioon usko meidän tuloksilla, joten suuremmat odotukset on koko ajan olleet noissa "kovemmissa" hoidoissa. Arjessa on kaikkea kiireistä, joten en aina edes muista mikä kiertopäivä on menossa.. Ehkäpä siksi ei ole kovin kova pudotus tämän kierroksen hoidon epäonnistuminen, mutta sitten kun siirrytään hoidoissa eteenpäin ja siellä ei onnistu niin pudotus on varmasti sitäkin kovempi.
 
Onnea kaikille plussanneille täältäkin ja tsemppiä muille [emoji8]

Itellä ollu oikee kiukutteluviikko meneillään. Ottaako muita ikinä päähän et tää on yhtä odottelua päivästä toiseen!! Nyt oottelen et sais alkaa ovista tikuttelee ja sit inssin jälkeen taas jännätään menkkoja/testiä ja sit taaaaaas sama homma.... Tällee kärsimättlmänä ihmisenä, tää ottaa todella hermoon välillä [emoji16]

Jospa tää fiilis tästä taas muuttuis positiivisemmaks :-D
 
Kiitos vastauksesta ValkoinenOrkidea. Ilmeisesti se ovis siis oli ja meni? Testailempa vielä tänään kuitenkin :)

Fiilikset tosiaan vaihtelee ihan laidasta laitaan, innostuksesta epätoivoon. Jollain ihmeellä sitä vaan jaksaa uudelleen aina herättää sen toivon... paljon voimaa niillä jotka on nyt siellä turhautumisen ja epäuskon tunteissa. Mut joo, tää kaiken odottaminen ei kanssa oo se kaikkein vahvin laji itsellänikään!
 
Kyllä sitä välillä sieppaa ja turhauttaa suunnattomasti, kun kokoajan saa olla laskemassa päiviä milloin mihinkin ja siinä matkalla tunteet ja tuntemukset heittelee milloin mihinkin suuntaan. Toivosta toivottomuuteen ja uskosta epäuskoon ja kaikkee kivaa siltä väliltä. Koita sitte olla miettimättä ja stressaamatta..
 
Oon maailman kärsimättömimpiä ihmisiä. Asenne on "kaikkimullehetiäkkiänyt".

Ja nyt itellä vaihtelee tunteet maailman iloisimmasta erittäin apeaksi.. Pregnyl tosiaan pistetty ma-iltana klo 21.00, ti 11.20 inssi, silloin ei ovis vielä tapahtunut. Oudosti kyllä n. 5-10 min inssin jälkeen rupesi juilimaan/nippailemaan tuolta vasemmalta puolelta, niinkuin yleensä, kun olen tuntenut, että kummalle puolelle munis kehittyy. Ja sitä pientä nippailua/vihlontaa on jatkunut nyt eilisillasta saakka suhteellisen säännöllisesti. Taitaa olla jotai toiveajattelua alitajunnasta, johon keho reagoi, tai ilmavaivoja. Kertokaas te muut fiksummat, että mitä kaikkia "tuntemuksia" teillä on inssin jälkeen tullut.
 
Takaisin
Top