Pauliina, meillä oli ensin vaikeita öitä, mutta nyt on mennyt jo 3 viikkoa hyvin, eli imetysväli on 2-5 tuntia suunnilleen. Ekat pätkät pidempiä ja aamua kohti lyhenee. Avain tähän oli, että vauva hoksasi yön ja päivän eron. Nukkuu päivisin vain yhdet pitkät päikkärit ja sitten vain lyhyitä torkkuja. Kun kello lähestyy kuutta illalla, vauva haluaa alkaa tankata yötä varten. Ja illan se syö, syö ja syö. Vähän väliä haluaa ottaa, sitten menee hetki että tasaantuu, joinakin iltoina asiaan kuuluu myös ns. iltakiukku, joka tyyntyy syömällä, ja tätä jatkuu kunnes vauva on lopulta ihan täynnä ja uninen. Ja sillä täydellä mahalla se yö menee sitten pitemmissä pätkissä, ja ne heräämisetkin on tosi lyhyitä kun hörppää vain pari minuuttia lisää.
Eli suosittelen yön ja päivän eron korostamista ja tuota iltatankkausta. Miinuspuoli on se, että iltaisin vauva ei ole aina välttämättä parhaalla tuulella vaan hiukka äkäinen. Se on kuitenkin hyvä hinta kunnon yöunista. Ja toisaalta jokainen aamupäivä on yhtä aurinkoa. Juttelee kauheasti (iltaisin tosi vähän), hymyilee ja jumppaa. Tuon pitkän päiväunen (vaunulenkki) jälkeen on myös yhtä aurinkoa.
Meillä kesti tosiaan aika kauan, että vuorokausirytmi alkoi toimia. Päivisin on valoa ja ääntä, yöllä en laita valoa edes vaipanvaihdon ajaksi enkä juttele vauvalle ääneen ollenkaan. Vältän myös katsekontaktia öisin sekä illalla viimeisten tankkausten aikana, jotta vauva saa rauhassa väsyä ja nukahtaa. En halua virittää häntä yliväsyneeksi, ja mun kasvot on tällä hetkellä sille se tärkein aktiviteetti. Ja eniten auttoi rutiinit: niiden ei tarvitse ihan kellontarkkoja olla, mutta suunnilleen samassa järjestyksessä on hyvä olla eri aikoina päivää tietyt asiat. Näin vauva osaa vähän ennakoida, milloin mitäkin tapahtuu ja milloin pitää tosiaan aloittaa se iltatankkaus.