Huolet / pelot
- Ketjun aloittaja iskallt
- Aloituspäivämäärä
menkkajomoa oli sillon ihan alussa.
Mulla ollut kummassakin raskaudessa ties millaisia kipuja alavatsassa. Jomottelua, vihlasuja, repäisyjä, painetta jne. Ihan normaalia :) Syytä huoleen on vasta jos kipu on jatkuvaa ja voimistuvaa. Nopeat ja ohimenevät kivut on ihan normaaleja. Nopeakin on aika laaja käsite. Mulla voi vaikka yhden illan ajan jomotella ja aamulla ihan ok. Ihan alussa ihan kunnolla kouristi vatsaa ja tuli pari tl punaista verta. Säikähdin ihan kauheesti kun kipua+verta eli just ne vaaralliset jutut. Eipä silti ollut mitään vaarallista ja ultrassa löyty syke :)
Tää on kyllä hassua miten jos on hyvä olo ettei oksena, niin mielessä heti risteilee kaikkia kauhukuvia keskenmenosta ja pahan pahoinvoinnin kourissa sitä tyyliin rukoilee luojaansa että se pahoinvointi loppuisi
Tää on kyllä hassua miten jos on hyvä olo ettei oksena, niin mielessä heti risteilee kaikkia kauhukuvia keskenmenosta ja pahan pahoinvoinnin kourissa sitä tyyliin rukoilee luojaansa että se pahoinvointi loppuisi
Mun tiputtelu johtui kohdunulkoisesta raskaudesta. Mut leikattiin tänään illalla ja nyt toivun osastolla.
Näin tällä kertaa, toivon teille kaikille onnistuneita raskauksia. Mulla on kotona kaksi pientä ihanaa lasta, kolmas ei vielä ihan joulukuussa synny, mutta ehkä vielä joskus.
Näin tällä kertaa, toivon teille kaikille onnistuneita raskauksia. Mulla on kotona kaksi pientä ihanaa lasta, kolmas ei vielä ihan joulukuussa synny, mutta ehkä vielä joskus.
Voimia!
Kovasti voimia Triina! Onneksi ajoissa pääsit hoitoon ja leikattavaksi.
Kaikkea hyvää jatkoon
Kaikkea hyvää jatkoon
![[MayDay]](/data/avatars/m/99/99730.jpg?1484515093){kind=avatar}
Kiitos kaikille. Menetin toisen munanjohtimen, mutta muutoin kaikki meni hyvin.
Olen lukenut täällä(kin) kuinka pitkiä lapsettomuuksia, hoitojaksoja ja karvaita toistuvia pettymyksiä monet ovat joutuneet käymään läpi. Olen toki ihan älyttömän surullinen omasta menetyksestäni, mutta minä olen myös saanut kaksi täydellistä lasta. Nyt haluan ajatella, että tämä minun menetykseni tarkoittaa, että joku toinen ei tällä kertaa menetä. Toivon teille kaikille valtavasti kaikkea hyvää
Olen lukenut täällä(kin) kuinka pitkiä lapsettomuuksia, hoitojaksoja ja karvaita toistuvia pettymyksiä monet ovat joutuneet käymään läpi. Olen toki ihan älyttömän surullinen omasta menetyksestäni, mutta minä olen myös saanut kaksi täydellistä lasta. Nyt haluan ajatella, että tämä minun menetykseni tarkoittaa, että joku toinen ei tällä kertaa menetä. Toivon teille kaikille valtavasti kaikkea hyvää
Pahoittelut Triina ja voimia toipumiseen ja uuteen yritykseen täytyy ihailla sun asennetta virtuaalihali sinne!
täytyy ihailla sun asennetta virtuaalihali sinne!Hurrikaani
Vauhtiin päässyt keskustelija
Pahoittelut Triina ja paljon tsemppiä toipumiseen ja tulevaan
Voimia Trina!
Tää on nyt ihan kummallista taas, mutta kysynpä silti. Mulla on ollu epäsäännölliset kuukautiset lokakuisen synnytyksen jälkeen. Viikonloppuna kuvittelin että menkat alkaa. Ne oli jo sillon myöhässä. Ei menkkoja kuulunu joten testasin raskauden ja positiivinenhan se oli. Tää testaamisen tarve lähti oikeestaan malttamattomuudesta ja siitä, kun tuntu semmosta muljumista ja kuplintaa mahassa ja sitten tuli outo olo, että niinku vauva potkis. Sehän ei oo mahdollista, koska kuukautisista laskettuna oon kuudennella viikolla vasta raskaana. Voiko siis tää raskausasia mennä niin tunteisiin, että saan jotain emotionaalisia haamupotkuja vai voiko tää olla joku kehon tepponen jos se muistaa tavallaan edellisen raskauden. Onko kellään mitää vastaavaa kokemusta? En oo niinkään huolissani tai peloissani, mutta on tää aika outoa. :D
Tää on nyt ihan kummallista taas, mutta kysynpä silti. Mulla on ollu epäsäännölliset kuukautiset lokakuisen synnytyksen jälkeen. Viikonloppuna kuvittelin että menkat alkaa. Ne oli jo sillon myöhässä. Ei menkkoja kuulunu joten testasin raskauden ja positiivinenhan se oli. Tää testaamisen tarve lähti oikeestaan malttamattomuudesta ja siitä, kun tuntu semmosta muljumista ja kuplintaa mahassa ja sitten tuli outo olo, että niinku vauva potkis. Sehän ei oo mahdollista, koska kuukautisista laskettuna oon kuudennella viikolla vasta raskaana. Voiko siis tää raskausasia mennä niin tunteisiin, että saan jotain emotionaalisia haamupotkuja vai voiko tää olla joku kehon tepponen jos se muistaa tavallaan edellisen raskauden. Onko kellään mitää vastaavaa kokemusta? En oo niinkään huolissani tai peloissani, mutta on tää aika outoa. :D
Mulla oli tosi pitkään esikoisen syntymän jälkeen ''haamupotkuja'' :) Ne on tosi yleisiä naisilla. Raskaana sitä herkistyy vatsan tuntemuksille niin vahvasti että sitä tuntee niitä potkuja sitten myös synnytyksen jälkeen. Itse testailin päälle vuoden synnytyksen jälkeen lähes kuukausittain, koska ei ollut kuukautisia mistä olisi voinut tietää ja sitten oli noita hämmentäviä haamupotkuja 
Kun kuukautiset alkoi niin vähän väheni haamupotkut ja ei tarvinnut testailla kun oli ne kuukautiset kertomassa tilanteen. :) On siis yleistä eikä syytä huoleen.
Kun kuukautiset alkoi niin vähän väheni haamupotkut ja ei tarvinnut testailla kun oli ne kuukautiset kertomassa tilanteen. :) On siis yleistä eikä syytä huoleen.
Mua huolettaa eilinen oireettomuus (tänäänkään ei ole vielä mitään ollut). Illalla kyllä vatsaa pisteli, mutta mitään vuotoja ei oo tullut. Näin koko yönkin unia tulevasta ultrasta.. Ennen eilistä oon pystynyt olemaan murehtimatta liikaa, mutta nyt pelottaa ettei kaikki mene hyvin. :/
Just meinasin tulla tänne samaa kirjoittelemaan! :D mun poika on jo 2v ja nyt tuntuu ylävatsassakin siltä että sielä joku muka jo potkisi! Ajattelin että onkohan vaan joku ilma lisääntynyt? xD
Musta myös tuntuu, että oireita on jotenkin tosi vähän, mutta sit kun taas alkaa miettiä niin kyllä niitä itseasiassa on ihan suht paljonkin. Se oksentelu puuttuu, mikä ehkä tekee sen ajatuksen ettei ole "oikeaa" pahoinvointia. Jännittää hirveästi huominen ultra, vuorotellen toiveikas ja pessimistinen olo. Onneksi todennäköisyydet on sen puolella, että kaikki olis ihan hyvin.