Huolet / pelot

En nyt tiiä mihin ketjuun tää kuuluisi, mutta laitan tänne: Mulla on edelleen täysin epäuskoinen olo, että oisin raskaana (nyt 10+5). Ultrassa käytiin viikon 7 puolivälissä ja oireita on ollut melko tasaiseen tahtiin, mutta ei vaan silti "tunnu" että olis raskaana. Tää on mun eka, eli mitään vertailukohtaa ei ole, ja nyt tuntuu että oireet vähitellen jo lievittyykin pahoinvoinnin ja turvotuksen osalta. Onko muilla tämmöstä?
 
Saniais sanoi:
En nyt tiiä mihin ketjuun tää kuuluisi, mutta laitan tänne: Mulla on edelleen täysin epäuskoinen olo, että oisin raskaana (nyt 10+5). Ultrassa käytiin viikon 7 puolivälissä ja oireita on ollut melko tasaiseen tahtiin, mutta ei vaan silti "tunnu" että olis raskaana. Tää on mun eka, eli mitään vertailukohtaa ei ole, ja nyt tuntuu että oireet vähitellen jo lievittyykin pahoinvoinnin ja turvotuksen osalta. Onko muilla tämmöstä?
Click to expand...

Mulla ihan sama! Meillä oli 14kk yritystä takana ja ei vielkää osaa uskoo vaik viikol 7 näki sydämen lyönnit :) mut kokoajan tunne ja pelko et kuiteki kesken menee ni ei yhtään uskalla haaveilla eikä suunnitella tulevaa.. mullaki oireita pahoinvointia, paleluu, väsymystä, mut ei tunnu ja osaa kuvitella et pikkunen siel olis..29.5 nt-ultra et jos viel siel kaikki hyvin ni ehkä uskaltaa uskoo :)
 
Mulla on ajoittain sellanen olo et en ikäänkuin ees muista et oon raskaana. Tässä raskaudessa väsymys ja pahoinvointi on pahemmat kuin esikoisen raskaudessa. Mut nyt esim mulla ei satu kuuma otsaan niinkuin esikoisesta oli koko raskauden ajan. Välillä mietin et onkohan tolla tyypillä masussa kaikki hyvin. Tekis mieli kokeilla jo kotidoplerilla sydänääniä mut epäilen etten vielä saa sillä niitä kuulumaan. Kuitenkin vasta rv 7+5.
 
Täälläkin on aika oireetonta, mitä nyt välillä palelee. Eilisen varhaisultran kuva auttaa uskomaan että jotain tapahtuu, ei tätä muuten edes uskoisi :)
 
Mua pelottaa kun kävin viime ultrassa ja mun käskettiin heti jättää lutinus pois käytöstä. Oysilla sanoivat ettei sitä niillä käytetä plussan jälkeen ja tämän tiesinkin kun väestöliiton lääkäri ne mulle alun perin määräs. Oysin ylilääkäri antoi kuitenkin luvan käyttää jos huolettaa. Nyt oysilla lääkäri sanoi kuitenkin että ei kannata käyttää kun ei oo tarpeeksi tutkittu ja voi aiheuttaa vaikka epämuodostumista yms kun ei tiedetä ja 5-12 viikot niin herkkää. Tänään en ekaa kertaa käyttänyt ja pelottaa kovasti jos oma keltarauhasen tuotanto ei olekaan riittävä ja kun en tiedä onko istukka vielä ottanut tätä tehtävää itselleen. Onko kellään kokemusta? Lääkärin mukaan turha pelko koska raskaus on alkanut niin ois toimiva kr:nen ja se lääke ei kuulemma ees yksin auta jos km on tullakseen.
 
Saniais sanoi:
En nyt tiiä mihin ketjuun tää kuuluisi, mutta laitan tänne: Mulla on edelleen täysin epäuskoinen olo, että oisin raskaana (nyt 10+5). Ultrassa käytiin viikon 7 puolivälissä ja oireita on ollut melko tasaiseen tahtiin, mutta ei vaan silti "tunnu" että olis raskaana. Tää on mun eka, eli mitään vertailukohtaa ei ole, ja nyt tuntuu että oireet vähitellen jo lievittyykin pahoinvoinnin ja turvotuksen osalta. Onko muilla tämmöstä?
Click to expand...

Mulla kävi ihan samalla tavalla. Oireet alkoi helpottaa rv9 eteenpäin ja oli vaan mm. etovaa oloa hetkittäin eikä koko aika, ei kylmänyt, ei väsyttänyt enää niin paljoa jne. Muutenkin tuli sellainen epäuskoinen olo, että onko siellä mitään vai onko mennyt kesken. En siis ollut käynyt alkuraskauden ultrassakaan, joten koko alkuraskaus meni hyvin epäuskoisena vaikka oireita olikin - ja paljon. Tällainen stressiluonne kun olen ja siihen päälle vielä hormonit, jotka saa huolestumaan enemmän... Ei hyvä yhdistelmä. :p Sain mielenrauhan nyt keskiviikkona, kun käytiin ultrassa ja toden totta mun sisällä kasvoi pieni ihme!

Kannattaa vaan uskoa, että kaikki on ok. Ja jos kovasti vaivaa niin tee niinkuin minä, soita neuvolaan ja ilmaise huolesi! Siitä se sitten selviää. :happy: Pakko vielä sanoa, että meillä on niin ihana terveydenhoitaja, joka sitten ohjasi mut lääkärille tarkistuttaa tilanteen ultralla vaikka nt-ultraan oli vain 5pv. :happy:
 
Vaikka käytiin eilen ultrassa ja näytä oireita olisi vaikka muille jaettavaksi, niin silti tässä kohtaa ajatus vauvasta on vielä etäinen. Onhan tässä vielä noin puoli vuotta synnytykseen aikaa.

Mulla on myös esikoisen ajalta sellainen mielikuva päässä että raskaana oleminen on sitä loppoaikaa kun maha on valtava ja vauva potkii päivittäin. Varmaan ne potkut, liikkeet ja mahan kasvu viimeistään saa tajuamaa.

Toisaalta oli se esikoisen aikana pienoinen "järkytys" että se pieni hento nyytti lähti ihan oikeesti meidän mukana sairaalasta kotiin! o_O Kotona katottiin vauvaa ja toisiamme iloisina ja hämmentyneinä "mitä me ollaan menty tekemään?" :grin

Vaikka välillä ärsyttää koko raskaana oleminen ja kärsimättömänä haluisi sen vauvan jo syliin niin on tämä 9kk mietintä ja sopeutumisaika oikein loistava!! Tässä ehtii laittaa elämän kuntoon ja valmistautua kunnolla ennen h-hetkeä:)
 
Mäkin mietin synnärillä kun saatiin kotiin lähtö lupa että saanko mä oikeesti viedä tän mukanani. :D
 
Täytyy sanoa, et täällä kun ihmiset kirjottaa, että "huh, on oireita, niin tietää ainakin olevansa raskaana", tai "oireet hälvenneet, onkohan kaikki kunnossa", niin se saattaa luoda ainakin sellaselle suht oireettomalle odottajalle tosi kurjia tuntemuksia ja epäuskoa omaa tilaansa kohtaan.

Mulla ei ole ollut juurikaan muuta oiretta kun turvotus ja ajoittaisia kohdun tuntemuksia (ja ehkä n 5-6 pvn aikana lievästi etovaa oloa). Nyt viimeistään NT-ultran jälkeen, kun kaikki on erinomaisen hyvin, voin hengähtää, et se oireettomuus ei todellakaan tarkoita mitään pahaa. Ja kaikilla ei ole niitä "raskauden merkkejä" eli oksentelua tai tissikipua.

Tää on loistopaikka purkaa huoliaan ja tuntemuksiaan, mutta kaikkien kannattaa pitää mielessä, ettei näihin oireisiin ole mitään sääntöjä. Eikä sitä edes tiedetä miksi yhdellä on yhtä ja toisella toista. Yritetään olla ottamatta turhaa stressiä (helpommin iteltäki sanottu ku tehty!) :)
Ihanaa odotusta meille kaikille! :Heartred
 
Voi vaan kuvitella, että oireettomana on vaikea sisäistää, kun tälleen oireista kärsivänäkin on hankalaa joskus tajuta.

Mies tänään aamupalapöydässä mietti ääneen sitä että jo oma olemassa olo on haastavaa käsittää, niin siihen vielä että me voidaan ''noin vaan'' luoda uusi ihminen. Ja miten semmoisesta yhdestä kokonaisesta solusta tulee iso aikuinen ihminen! Ja miten naisen elimistö kasvattaa siitä solusta elävän ihmisen. Menee ihan käsittämättömäksi vaikka luonnollista onkin :woot::grin:happy:
 
Diann, jos syöt raskaus vitskua niin siinä on b6 vitamiinia optimaalinen määrä ja b6 auttaa keltarauhasen toimintaa. Sitäkään ei siis kannata sen raskausvitskun lisäksi ruveta ylimääräistä popsimaan. Mut toivottavasti tää ees vähän helpottaa sun oloa :Heartred

Kuutio, mulla oli esikoisen alkuraskaus tosi oireeton ja sitä silloin hätäilin. Monella se eka raskaus on helppo ja sit seuraavissa tulee senkin edestä oireita. Tosin mä koen tän toisenkin alkuraskauden suht helpoksi vaikka kaikki ällöttääkin, se on kuitenkin pientä oksentelun jne rinnalla.
 
Mä en ole edes osannu murehtia oireettomuutta. Ollut vain tyytyväinen, kun kaikki menny hienosti :)
Oireet/oireettomuus on kyllä niin yksilöllistä, että pitää muistaa tosiaan se, että tää palsta on vain vertaistukea. Apuja ja hyviä neuvoja annetaan aivan varmasti niitä pyytävälle, mutta todellisen huolen iskiessä on viisasta olla yhteydessä neuvolaan, josta sitten kyllä tarvittaessa ohjataan mahdollisiin lisätutkimuksiin yms :)
 
En tiedä mihin kirjottaisin, joten kirjotan nyt tänne. :shy:

Oletteko saaneet kuulla kommentteja lasketusta ajasta, erityisesti ne joilla on LA joulun alla tai uuden vuoden tienoilla?
Meillä on LA 22.12, joka on sama päivä kuin miehen siskon pojan syntymäpäivä. Miehen sisko suorastaan haukkui meidät lyttyyn siitä että kukaan ei halua syntyä jouluna. Ja myös siitä että syntymäpäivä osuisi samalle päivälle kun hänen poikansa syntymäpäivä, eikä halua jakaa sitä muiden kanssa. (Hän ei siis ite koskaan "tekisi" jouluvauvaa, poika syntyi keskosena Rv 30 ja siksi osui jouluun) Joo, tiedän että ihan kaheli reaktio ja jätin omaan arvoonsa, mutta tuntui silti tosi ikävältä.. Meilläkin kuitenkin melkein vuosi yritystä takana, joten on kyllä toivottu vauva.

Joitain satunnaisia kommentteja kuullut muiltakin, ei pahaan sävyyn mutta sillä lailla ihmetellen. Että sitten on aina viimisenä synttärit ja kaikki lahjat tulee samaan aikaan vuodesta.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
 
No jopas on päässy sammakko! Oon kyllä itekin sitä mieltä ettei lapsena ehkä kaikki kivoin aika syntyä ja itestä tuntuu vähän surulliselta kun toinen syntyy kaikki pimeimpään ja märimpään vuodenaikaan. Mut kyllä se on ihan sivuseikka.
Hyvä että oot antanu mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos! :)
 
Pulskutti sanoi:
En tiedä mihin kirjottaisin, joten kirjotan nyt tänne. :shy:

Oletteko saaneet kuulla kommentteja lasketusta ajasta, erityisesti ne joilla on LA joulun alla tai uuden vuoden tienoilla?
Meillä on LA 22.12, joka on sama päivä kuin miehen siskon pojan syntymäpäivä. Miehen sisko suorastaan haukkui meidät lyttyyn siitä että kukaan ei halua syntyä jouluna. Ja myös siitä että syntymäpäivä osuisi samalle päivälle kun hänen poikansa syntymäpäivä, eikä halua jakaa sitä muiden kanssa. (Hän ei siis ite koskaan "tekisi" jouluvauvaa, poika syntyi keskosena Rv 30 ja siksi osui jouluun) Joo, tiedän että ihan kaheli reaktio ja jätin omaan arvoonsa, mutta tuntui silti tosi ikävältä.. Meilläkin kuitenkin melkein vuosi yritystä takana, joten on kyllä toivottu vauva.

Joitain satunnaisia kommentteja kuullut muiltakin, ei pahaan sävyyn mutta sillä lailla ihmetellen. Että sitten on aina viimisenä synttärit ja kaikki lahjat tulee samaan aikaan vuodesta.

Onko muilla samanlaisia kokemuksia?
Click to expand...


Hyi kuinka kamalia kommentteja! :/ Mulle ei kukaan ole päin naamaa sanonut mitään, mutta tiedän muutaman ihmisen, jotka ovat joskus aiemmin puhuneet, että eivät missään nimessä IKINÄ hankkisi lasta niin, että se syntyisi joulukuussa. Mutta eipä niitä lapsia niin vain hankita. Monilla meistäkin yritystä on useilta kuukausilta, toisilla useita vuosiakin takana. Eikai sitä kukaan täysjärkinen silloin ala laskeskelemaan, että "No niin, se alkaisi kohta olla vaarana, että joulukuussa lapsi syntyy, eipä nyt sitten yritetäkkään seuraavaan 3 kuukauteen, jos vaikka sattuiski, että syntyis vahingossa liian aikaisin".

Omaan arvoonsa vaan jättää tommoset kommentit. Jos vaikka joulun aikana syntyy lapsi ja sitten myöhemmin järkkäilee synttäreitä niin voihan niitä viettää vaikka vähän aiemmin tai myöhemmin niin saa kavereita paikalle :) Ei se ole mikään ongelma, ellei siitä tee ongelmaa. Näin voi sanoa niille, jotka kauhistelevat jouluvauvaa. Tosiaan kaikilla ei ole sellaista tilannetta, että voisivat päättää sormia napsauttamalla, että me tehdään maalisvauva. Vois aika monta vuotta mennä, että sen sitten saisi :D
 
Mä aluksi ajattelin että en halua jouluvauvaa. Mieluummin sit alkuvuodesta syntyvä ja toki yritettiin ajoittaa aluksi muuhun kuin ihan loppuvuoteen.

Yritystä 2,5v ja ivf-hoidot oli alkamassa, kun plussa yllätti!
Tässä vaiheessa en voisi olla yhtään iloisempi ja kiitollisempi meidän tulevasta joululahjasta :Heartred
 
Siis ei munkaan 'suurin halu' ollu saada vauva joulukuussa, mut ku tässä on toista vuotta yritetty tulla raskaaksi, niin tervetuloa milloin vain :)
 
Voin sanoa että kaiken tän yrityksen jälkeen ja hoidoissa juosseena mulle on aivan yks ja sama että syntyy joulukuussa! En vois olla onnellisempi että raskaus ylipäänsä lähti alulle! Ei todella ois tullu mieleenkään ootella paria kuukautta seuraavaa hoitokertaa vaan siksi, että lapsi syntyisi sitten alkuvuoteen. Eihän sitä meinaan tiedä, nappaako se edes silloin juuri. Keho kun on niin oman maailmansa ja jossain kuussa ei vaan ole suotavat oltavat (mikä meillä kaikilla nyt maalis-huhtikuussa on ollut!)

Tottakai jos voisi valita, alkuvuosi tai kevät olisi kiva, mutta kun eipä sitä oikein vaan voi.

Melko moukkamaista että on kehdannut Pulskutti arvostella sun laskettua aikaa ja oikeesti, mitä hiton väliä jos synttäri sattuu lähelle sukulaislasta! :sour:

Mä oon täällä ihan että murrrr!! :joyful:
 
Kävin tällä viikolla (rv 10) labrassa veri-ja virtsakokeessa. Virtsakokeesta kävi ilmi että olen GBS-kantaja, eli virtsasta löytyi B-streptokokkibakteeri. Mitään oireita ei ole tulehduksesta ja nevolasta sanottiinkin että bakteeri ei useinkaan oireile. Sain antibioottikuurin ja sen jälkeen kontrollikoe parin viikon kuluttua..

Onko kellään ollut samaa vaivaa? Omasta lähipiiristä kukaan ei ollut kuullutkaan koko asiasta, netistä olen etsinyt tietoa.. Jossain lukee että voi aiheuttaa vakaviakin asioita, kuten keskenmeno ja lapsiveden meneminen ja lapseen tarttuessa (synnytyksessä) voi olla lapselle hengenvaarallinen.. Jossain lukee että ei hoidetaan antibiooteilla ja toisaalla taas sanotaan että ei juuri kannata hoitaa, koska palaa yleensä pian antibioottikuurin jälkeen (vasta synnytyksessä äidille annettaisiin antibiootti iv:nä, jotta ei tartu lapseen synnytyksessä.)

Onko kellään kokemusta asiasta? Toisaalta en halua liikaa miettiä asiaa kun en itse sille juuri mitään voi, mutta kiinnostaa toisten kokemukset. Onko bakteeri pysynyt poissa antibioottikuurin jälkeen, mitä kantajuudesta on seurannut vai onko seurannut mitään, jne?

Kiitos etukäteen!
 
Kuutio sanoi:
Voin sanoa että kaiken tän yrityksen jälkeen ja hoidoissa juosseena mulle on aivan yks ja sama että syntyy joulukuussa! En vois olla onnellisempi että raskaus ylipäänsä lähti alulle! Ei todella ois tullu mieleenkään ootella paria kuukautta seuraavaa hoitokertaa vaan siksi, että lapsi syntyisi sitten alkuvuoteen. Eihän sitä meinaan tiedä, nappaako se edes silloin juuri. Keho kun on niin oman maailmansa ja jossain kuussa ei vaan ole suotavat oltavat (mikä meillä kaikilla nyt maalis-huhtikuussa on ollut!)

Tottakai jos voisi valita, alkuvuosi tai kevät olisi kiva, mutta kun eipä sitä oikein vaan voi.

Melko moukkamaista että on kehdannut Pulskutti arvostella sun laskettua aikaa ja oikeesti, mitä hiton väliä jos synttäri sattuu lähelle sukulaislasta! :sour:

Mä oon täällä ihan että murrrr!! :joyful:
Click to expand...

Kaikista huvittavinta on että tällä ihmisellä oli itsellään 7v yritystä takana ja pitkät hoidot, ennen kuin hänen esikoinen sai alkunsa! Joten ajattelin että hän jos kuka ymmärtää että se lapsi on toivottu koska vaan. Mutta eipä sitten ollutkaan näin..
Anteekspyyntöä odotellaan, mutta voi olla että sitä ei kuulu..

Kiitos kovasti sympatiasta :)
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top