Huolet / pelot

  • Ketjun aloittaja Ketjun aloittaja iskallt
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mulla oli kans hieman ruskeeta vuotoo joka päivä jota tuli viikolla 6+ ja 7+. Varhaisultrassa näkyi alkion oma alue ja toisel puolel kohtuu oli tumma pikkualue ni kätilö veikkas et tulee sieltä tummalta alueelta ja on todennäköisesti vanhaa kuukautisverta joka nyt vuotelee pois hissukseen. Loppukin vuotelut viikolla 7 lopussa. Mutta kyllä se minuakin silloin huoletti :/ toivotaa että on normaalia niinkuin monella muullakin :)
 
Kiitos tsempeistä!! Sikiö ja syke löytyi ja vastasi viikkoja. Ihan kohdunsisäinen raskaus kyseessä. <333 ainoa huoli on ettei vuodolle löytynyt syytä. Sanoivat vaan että ei ainakaan näy mtn verenpurkaumia tms kohdussa eikä tulehduksen merkkejäkään.
 
Muokattu viimeksi:
ODiann, mulla oli tasan tarkkaan noilla viikoilla kahtena päivänä vaaleanpunaista/beigeä tippaa pyyhkiessä. Viikko sen jälkeen ultrassa kaikki oikein hyvin, lääkäri sanoi mulle että tuossa kohtaa alkio rakentaa istukkaa ja siinä voi pieniä verisuonia mennä rikki :). Tosin mullakin saattoi olla ihan limakalvolta, en tiedä. Joka tapauksessa, toivottavasti (luultavasti) on ihan vaaratonta!

Muoks: ja mun lääkäri on ERITTÄIN kokenut, eli luotto on korkeella
 
Tänään on ollut niin normaali olo, että alkoi pelottamaan :(. Siis ei yhtään huonoa oloa, turvotus mun mielestä vähän vähentynyt, tissit ei kipeet, väsymystä sentään on. Hirvee tunne, vaikka miten tietää että varmaan ihan normaalia ja monella lähteekin näillä viikoilla helpottamaan. Miten tässä nyt pystyy olemaan huolestumatta? Varhaisultrastakin (sillon 7+4) on jo yli kaksi viikkoa ja nt-ultraan kaksi viikkoa matkaa.
 
Saniais sanoi:
Tänään on ollut niin normaali olo, että alkoi pelottamaan :(. Siis ei yhtään huonoa oloa, turvotus mun mielestä vähän vähentynyt, tissit ei kipeet, väsymystä sentään on. Hirvee tunne, vaikka miten tietää että varmaan ihan normaalia ja monella lähteekin näillä viikoilla helpottamaan. Miten tässä nyt pystyy olemaan huolestumatta? Varhaisultrastakin (sillon 7+4) on jo yli kaksi viikkoa ja nt-ultraan kaksi viikkoa matkaa.
Click to expand...

Sama täällä. Mulla on nyt 7+0 ja toista päivää kun ei kokoajan okseta niin heti olen huolissani. Vaikkakin iloinen että edes vähän jotain pystyy tekeen. varhaisultra oli viikko sitten ja nt varmaan vasta kesäkuun puolivälissä ja nyt mietin että kestääkö pää odottaa sinne asti...
 
Mullakin on alkanut olemaan normaali olo (jos väsymystä ei lasketa ja rintojen arkuutta). Ja tottakai se alkoi huolestuttamaan, mutta kai ne oireet vaan alkaa helpottaa jo.

Huoli ilmeisesti osottautu turhaksi, koska tänään sain dopplerilla sydänäänet kuulumaan.:Heartred
 
Liitynpäs minäkin viimein keskusteluun.

Täällä moni näyttää jakavan kanssani samoja huolenaiheita raskausoireiden häviämisestä. Tässä kaksi omakohtaista esimerkkiä.

Esimerkki 1: Ensimmäinen raskauteni päättyi keskeytyneeseen keskenmenoon viime marraskuussa (se on toinen tarina se, keskenmeno oli viisiviikkoinen, uuvuttava prosessi). Ultrassa rv 12+1 huomattiin, että alkion kehitys oli pysähtynyt rv 7+5. Varhaisultrassa rv 6+4 kaikki oli vielä hyvin, syke löytyi. Keskenmenosta johtuen mennyt talvi oli varsin synkkä ja surullinen (sekin on toinen tarina se).

Ja ne huolet: Mulla oli syksyllä aavistus, että ehkä kaikki ei olekaan hyvin. Pahoinvointi, joskin kai lopulta aika helppo sellainen, koska oksensin vain pari kertaa, hiipui 9. viikon aikoihin. Sen jälkeen pahoinvointia oli aaltoillen: saattoi olla monta hyvää päivää, kunnes joku päivä tulikin taas valtavan huono olo. Myöhemmin laskin, että ne molemmat oksennuskerrat olivat kuitenkin tuon kurjan rv 7+5 jälkeen. Aina, kun tuli paha olo, oli myös toivoa. Mun tapauksessa pahoinvoinnin hiipuminen kertoi, kaiketi, kuitenkin siitä, että asiat oli huonosti.

Esimerkki 2: Tänään mittariin tuli tasan 9+0 uutta raskautta. Tämä on ollut varsin raskas odotus, sillä pelko uudesta keskenmenosta on jatkuvasti mielessä – eivätkä huolta ole helpottaneet samat oireettomuudet kuin viimeksi! Mulla alkoi huonovointisuus kolmisen viikkoa sitten. Sitä ehti olla pari viikkoa tasaisesti joka päivä ja pitkin päivää, aamusta iltaan. En ole oksentanut kertaakaan, eli helpolla olen päässyt, vaikka ei jatkuvan etovan olon ja "kohta lentää" -tunteen kanssa eläminen mitään kivaa sekään ole. Tässä välissä ehti olla pari hyvävointista päivää, jotka taas säikäyttivät tietysti valtavasti. Viime lauantaina oli aamupäivällä vielä huono olo ja jaksoin taas uskoa raskauteen, kunnes seuraavat neljä piiiitkää päivää olivat vailla mitään pahoinvointia. Ja siitäkös seurasi murhetta, huolta ja itkua. Ehdinpä vielä eilen käydä lainaamassa kirjastosta keskenmenokirjan. Sitä eilen illalla lueskellessani itkeä tihrustin miehelle, että en jaksa odottaa kahden viikon päähän neuvolan varhaisultraan. Nyt jo vähän huvittaa: edellinen neuvolaultrahan oli viime viikolla... Mutta minkä sitä huolelleen voi. Niinpä varattiin samantien ultra-aika yksityiselle täksi päiväksi, jotta saisin mielenrauhan, tuli sitten hyviä tai huonoja uutisia.

Ja kas: Tänään ultrassa meitä tervehti raajojaan heilutellen pieni, hyvinvoiva alkio. Sydän löi niin kiivaasti kuin näillä viikoilla pitääkin. Oli varsin liikuttava käynti, sillä ensimmäistä kertaa näimme, että siellä todella jokin liikkuu ja elää.

Mitä tästä opimme? Mä en ainakaan voi vetää yhtään mitään johtopäätöksiä raskausoireistani tai -oireettomuuksista. En sitten yhtään mitään. Tällä kertaa pahoinvoinnin vaihtelevuus ei kerro mistään huonosta. Tämänpäiväinen ultra huojensi valtavasti, ja tätä käynniltä juuri hainkin. Voin nyt luvan kanssa lopettaa oireiden kyttäämisen ja olla ainoastaan iloinen siitä, jos on helppo ja oireeton päivä.
 
Jomottelee koko ajan kuin olisi kuukautiset alkamassa mutta en ole huolissani.
Huolenaiheena on lähinnä koko raskausaika ja synnytys. Esikoinen käynnistettiin rv 37+jotain raskausmyrkytyksen takia. Synnytys meni hyvin.
Seuraavassa raskaudessa istukka olikin täysin kohdunsuun edessä, eli etisistukka, ja se toi kaikenlaista huolta ja sairaalareissuja.
Nyt vaan mietin että mitäköhän tässä raskaudessa tulee eteen. Toivottavasti ei mitään pahempaa tai hengenvaarallista.
 
Pienest pitäen ku miettiny sitkun oon raskaana ni isoja pelko/kauhistustiloja ollu ja on edelleen, eli sitkun ei voi enää nukkuu mahallaan! En mä osaa nukkuu muuten! :'( pikku juttu mutta iso juttu :D noh nyt sit on lähteny viikko 10+ ja pari viime yötä heräilly kauheisii mahakipuihin mitkä tuntuu viel enemmä ku o pissal käyny. Mahaa kivistää sillee jännästi :/ muilla? Ja nyt nukkumaan menos ja kyl tuntuu epämukavalt makaa mahaltee ku maha tuntuu kovalt ja kivistää. Mulla viel eteenpäin työntyvä kohtu ja oon hoikka tosin pömppistä oli jo ennestää ja nyt näyttää jo et olis jo puoles välis ku maha pömpöttää nii paljo :p
 
Kardulla sanoi:
Pienest pitäen ku miettiny sitkun oon raskaana ni isoja pelko/kauhistustiloja ollu ja on edelleen, eli sitkun ei voi enää nukkuu mahallaan! En mä osaa nukkuu muuten! :'( pikku juttu mutta iso juttu :D noh nyt sit on lähteny viikko 10+ ja pari viime yötä heräilly kauheisii mahakipuihin mitkä tuntuu viel enemmä ku o pissal käyny. Mahaa kivistää sillee jännästi :/ muilla? Ja nyt nukkumaan menos ja kyl tuntuu epämukavalt makaa mahaltee ku maha tuntuu kovalt ja kivistää. Mulla viel eteenpäin työntyvä kohtu ja oon hoikka tosin pömppistä oli jo ennestää ja nyt näyttää jo et olis jo puoles välis ku maha pömpöttää nii paljo :p
Click to expand...


Suosittelen käymään pissatestissä ettei ole tulehdusta. :)
 
Sain tälle päivälle (8+3) terveydenhoitajan tekemän ultran illalla. Vatsassa ajoittain kipua, ja tarkistaavat. Kuuntelevatkohan myös sykkeen? Eroaako terkan tekemä ultra lääkärin tekemästä? Osaako yhtä hyvin?
 
Meillä terkqt ainakin osaa ja tekeeki neuvolassa ekan ultran :)
 
Lady19 sanoi:
Sain tälle päivälle (8+3) terveydenhoitajan tekemän ultran illalla. Vatsassa ajoittain kipua, ja tarkistaavat. Kuuntelevatkohan myös sykkeen? Eroaako terkan tekemä ultra lääkärin tekemästä? Osaako yhtä hyvin?
Click to expand...
Ei ehkä jotain erikosjuttuja osaa niin hyvin kuin lääkäri, mutta ihan tarpeeksi hyvin, että voi tarkistaa sykkiikö sydän jne. :) Ultratkin tekee sairaalassa yleensä erikoiskoulutettu kätilö eikä lääkäri.
 
Kardulla kannattaa hankkia pitkä vartalotyyny, sen avulla pystyy olemaan puolittain mahallaan varsin pitkälle raskauteen :) Ja auttaa myös paljon siinä vaiheessa ku alkaa liitoskivut kunnolla, on ollu mulla kahdessa viimesimmässä pelastus.
 
Mulla vissiin tänään 10+0 ja vielä kaks viikkoa ekaan ultraan... Huolettaa ja pelottaa vähän, kun oireita ei ole tullut lisää ja ne on niin lievät (väsymys, palelu) enkä dopplerilla vielä oo saanut sydänääniä kuuluviin :sorry: niin toivon, että dopplerilla alkais kuulua syke ennen ultraa tai muuten fiilikset sinne mennessä on varmasti aika varautuneet ja pahinta pelkäävät...
 
Bettie sanoi:
Kardulla kannattaa hankkia pitkä vartalotyyny, sen avulla pystyy olemaan puolittain mahallaan varsin pitkälle raskauteen :) Ja auttaa myös paljon siinä vaiheessa ku alkaa liitoskivut kunnolla, on ollu mulla kahdessa viimesimmässä pelastus.
Click to expand...

Kiitos vinkistä! :) joo todellaki täytyy hommaa jos sillä sais nukuttuu :) ku esim. flunssassa joutunu välil olla korkeempi tyyny ja selällää nukkuu et sais ees jotenki happee ni iha tuskaa ja koiranunta :s
 
Pieni on voimissaan ja sydän sykkii! Terkka epäili pikkuisen vanhemmaksi muutamalla päivällä. Huvittaa ja ärsyttää (no nyt, oikein tosi tarpeellinen asia) kun saatiin ultrakuva, mutta reunassa jonkun toisen sotu :/ Ei nimittäin kysynyt omaani kun menin! No, mutta pääasia että kaikki on hyvin <3
 
You must log in or register to reply here.
Takaisin
Top