Huhtikuun hulinat

Mä tossa kans mietin että mitäs jos se ihan oikeesti olis poika. Mä oon ihan tietoinen siitä että se rakenneultran vilkaisu oli aika nopea ja on se riski että ne pallit olisi ollut vaan huonosti näkösällä. Mutta silti nin vahva tyttöolo ollut jo ennen ultraa että poikavaihtoehto ei ole paljon mielessä käynyt.
 
Sit vaan pitäis totutella! Kyllä pieni poika ois ihana, mutta se olis vaan iso shokki kun on kuukausikaupalla odottanu tyttöä! Meillä menis kyllä paljon vaatteita kiertoon siinä tapauksessa vaikka oon yrittäny pitää kaikki hankinnat aika sukupuolineutraaleina...vaaleenpunasia vaatteita ja pikkumekkoja on silti kertyny jostain tosi paljon!
 
sori nyt menee ihan kukkapurkkiin mutta pakko kertoa:

Aloin pestä ikkunoita ja mies meni tytön kans pihalle. Mulla oli sitten keittiön ikkuna auki ja kysyin siitä mieheltä että missä se likka viilettää? Tyttö vastas välittömästi liukumäestä että "täällä" ja sit samantien et "nyt suu kiinni ja rätti käteen!!" :laughing001:laughing001:laughing001 Arvatkaa meinasko tulla pissat housuun (no tulikin vähän) :laughing002:laughing002:laughing002
 
Siksi on parempi ettei tiiä onko tyttö vai poika niin ei ole erehtymisen mahollisuutta- vauva tulee kuiteski :) ja sit sen jälkeen saa niitä sukupuoliroolitettuja vaatteita :S
 
Mä en kyllä kestöis sitä jännitystä jos en tietäis sukupuolta. Tää on muutenkin ihan tarpeeks stressaavaa ja jännittävää aikaa!
 
Mä oon jo tottunut yllättävän hyvin siihen, ettei tiedetä sukupuolta. Aiemmin oli kaikenlaisia poika- ja tyttöoloja, mutta nyt viime kuukaudet on ollut helppo ajatella vauvaa vaan vauvana, jonka sukupuoli selviää sairaalassa samoin kuin moni muukin asia. Tuntuu että tietämättömyys häiritsee enemmän muita, etenkin miehen vanhempia. Niiden on vaikea uskoa että mulla ei ole arvausta. (No on mulla ehkä vähän, mutta en kerro niille.)
 
Mä oon alkanu miettimään vasta nyt että mitä jos ne katto sen väärin (sukupuolen siis). Toisaalta ei mua kyllä haittaa yhtään, mies on enemmänki se joka sano et sille olis shokki jos ei tuliskaan sitä mitä on luvattu.
Kuinkakohan paljon noita tapahtuu, et on katottu väärin, ois kiva tietää!
 
Joo mulla vaihtu tytöstä pojaks.. Rakenneultras näytti tytöltä, mut sit myöhemmi tayssis kysyin uudestaa niin oliki pojan näkönen ja itekki olin kattovinani et poika se on..ja alusta asti mulla ollu poika olo, jos nyt oiski tyttö niin aika shokki olis..
 
Naisteklinikalla sanoi hoitaja että rakenneultran tsekkaus on 98 % varma, jos oikein muistan. Mitä se sit ikinä tarkoittakaan? (siis liittyen siihen sukupuoleen)
 
Niin ja rakenneultrassa mulle sanottiinki et ei oo aivan varmaa vielä siinä vaihees kumpi on, kun poika ei oo välttämättä kehittyny niin pitkälle et saattaa näyttää tytöltä..
 
Mulle rakenneultrassa sanottiinkin että se äidin aavistus on hyvin usein oikee! Eiköhän se Suskin vauvakin nyt poikana pysy :)
 
Meille ei sanottu mitään varmuudesta, mut vauva oli rakenneultrassa haarat levällään et ne kulkuset ois kyllä varmasti siitä nähty jos ois ollut. Ja nyt viimeks synnytyslääkärillä lääkäri kysy et tiedättäkö kumpi tulossa ja sanoin et joo tyttö lupailtiin niin vastas vaan että joo, selvästi tyttö täällä ja haaroja näytti, vaikka enhän mä siitä ultrasta mitään tajunut. Kiva ku sai jonkinlaisen varmistuksen, tullut noita tyttömäisiä vaatteita kuitenkin tullut ostettua...

Mehän oltiin molemmat aluks ihan varmoi et tää on poika :grin Mut luotan aika paljon nyt tohon tyttölupaukseen ku kahdesti näkyvyys ollut haaroihin ihan selvä ja esteetön ja tytöltä näyttänyt :)

Meille molemmille ollut kiva tietää kumpi tulossa, vaikka tietty se terveys tärkeintä. Helpompi ollut asennoitua tulevaan ja miettiä kaikkea ja tehdä ostoksia. Toki olis onnistunut epätietoisuudessakin mutta mä oon niin malttamaton ja hermoheikko et hyvä näin:p
 
Mä pelkään jonku verran että entäs jos tää pieni ei ookkaan terve. Mä oon nähny arkea kehitysvammaisen lapsen kanssa ja musta ei siihen vaan ois. Monen mielestä oon kylmä ja tunteeton mut ei mulla omaa pää kestäs sitä. Miehen kanssa on sovittu että jos ois selvinny et lapsi ei terve ois ollu niin raskaus ois keskeytetty. Sama pätee tulavaisuudessaki. Tuo on taas semmonen asia josta on jokaisella oma näkemys ja ketään ei sais tuomita. Eihän se tiete oo nytkää 100% varmaa et tää lapsi terve on.
 
Mie ootan tosi kovasti et kumpi se on. Hyvää jännitystä! En kyl tiiä osaanko kutsua Tonttua sit enää sen oikealla nimellä. Se on ikuisesti meidän Tonttu! <3 Nimet meillä on kyllä ollu molemmille ainakin puoli vuotta.
 
Mulla on ollut lähiaikoina samanlainen pelko kuin lyytillä. Kaupoissa käydessä on tullut jotenkin monta sen tyyppistä "tapausta" vastaan. Ihan sama onko tyttö vai poika, toivoisin niin, että olisi terve. Pelottaa.
 
Takaisin
Top