Huhtikuun hulinat
- Ketjun aloittaja hymykuoppa
- Aloituspäivämäärä
Kunnon metsäseikkailut on kyllä ihan parasta! sihen kuuluu olennaisesti se pieni eksymisen ja löytymisen ihanuus
!
Ystävät kans kosiskeli meitä perhevaellukselle muutamaksi päiväksi ruotsin tunturiin toukokuulle (mulla la vasta siellä kesäkuun alussa..)- olin ihan että JEES MENNÄÄN(kovasti himottais mennä
), pääseehän sieltä sitten helikopterilla vaikka synnyttämään jos tarvis-ja kaipa se lapsi telttaankin vois syntyä, kun vielä mukana noitaterveysalan ihmisiä..
Mutta järkikäteen ja jäitä hattuun--mennään sitten mieluummin lapsi repussa..
!Ystävät kans kosiskeli meitä perhevaellukselle muutamaksi päiväksi ruotsin tunturiin toukokuulle (mulla la vasta siellä kesäkuun alussa..)- olin ihan että JEES MENNÄÄN(kovasti himottais mennä
), pääseehän sieltä sitten helikopterilla vaikka synnyttämään jos tarvis-ja kaipa se lapsi telttaankin vois syntyä, kun vielä mukana noitaterveysalan ihmisiä..Mutta järkikäteen ja jäitä hattuun--mennään sitten mieluummin lapsi repussa..
E
Elisha86
Vieras
Tai vähintäänkin mielenkiintoiselta :P
huups,
Neljän suora
Puuhakas puhuja
Mun edellisen viestin tarkoitus ei ollu arvostella normaaleja kaupassa uhmaavia lapsia :) Meijän kylällä on muutama semmonen perhe, jotka oikeesti vapauttaa ne kersansa siitä kaupan ovelta ja nää käy tyyliin syömässä karkit hyllystä ja sotkemassa kauppaa jos myyjät ei riennä hätiin 
Ja ei todellakaan käydä joka päivä kaupassa, yleensä 2 krt/vko, mut sit siellä meneekin vähän kauemmin ku ostetaan enemmän. Yleensä käyn kans koulupäivän aikana ja jos mahollista ni vielä kakkosen kerhonkin aikana, että mukana olis vaan 1 lapsi. No joskus on kaikki 3 mukana, joskus pääsen käymään yksin (ja olenkin ihan kaistapäinen silloin) ja joskus mies hoitaa kauppa-asiat.
En kyllä muista noilta meidän lapsilta mitään älyttömiä raivareita julkisilta paikoilta... Me kun liikutaan yleensä autolla ni isommat ainakin tietävät, että äiti nappaa äkäilijän kainaloon ja vie autoon odottamaan jos kaupassa olosta ei tuu mitään. Joo tiedetään oon ihan natsi... Ja yleensäkin huonolla käytöksellä on seuraukset. Ja tätä ohjetta tietty sovelletaan taas näitten uhmailijoitten kanssa tilanteeseen sopivaksi.
Meillä tuntuu olevan kauheesti menoja tälle kesälle, katotaan mitkä toteutuu ja mitkä ei, en ota stressiä.
Mies suunnitteli lähtevänsä selvittämään vasektomia asiaa sitten kun vauva on syntynyt ja "jos kaikki nyt menee hyvin". Ite totesin, että en tiiä lähtisinkö enää "vahinkoa korjaamaan" jos kaikki ei meniskään hyvin. Eli jos tapahtuis jotain aivan hirveetä ni en usko, että mulla olis pakkomielle saada vielä se neljäs elävä lapsi. Nythän meillä jo tavallaan ne neljä on kävi miten kävi. Hirveitä ajatuksia, mutta tulipa näitäkin mietittyä. Uskon siis näiden raskauksien olevan mun osalta nyt tässä.
Näin muuten taas melko outoa unta... Olin viemässä meidän koiraa hirvenhaukkukokeeseen. Siis minä, varmaan Matkalla kävin hakemassa mukaan vielä yhden luovutusikäsen pennun ja aivan vastasyntyneen pennun, jota pidin takin taskussa. Sitä en todella tiedä mitä hittoa ne (saati minä)siellä kokeessa teki, mutta mietin oisko toi taskussa ollu onneton rääpäle kuvannu sitten tätä mahassa olevaa ihmisvauvaa :)
Ja ei todellakaan käydä joka päivä kaupassa, yleensä 2 krt/vko, mut sit siellä meneekin vähän kauemmin ku ostetaan enemmän. Yleensä käyn kans koulupäivän aikana ja jos mahollista ni vielä kakkosen kerhonkin aikana, että mukana olis vaan 1 lapsi. No joskus on kaikki 3 mukana, joskus pääsen käymään yksin (ja olenkin ihan kaistapäinen silloin) ja joskus mies hoitaa kauppa-asiat.En kyllä muista noilta meidän lapsilta mitään älyttömiä raivareita julkisilta paikoilta... Me kun liikutaan yleensä autolla ni isommat ainakin tietävät, että äiti nappaa äkäilijän kainaloon ja vie autoon odottamaan jos kaupassa olosta ei tuu mitään. Joo tiedetään oon ihan natsi... Ja yleensäkin huonolla käytöksellä on seuraukset. Ja tätä ohjetta tietty sovelletaan taas näitten uhmailijoitten kanssa tilanteeseen sopivaksi.
Meillä tuntuu olevan kauheesti menoja tälle kesälle, katotaan mitkä toteutuu ja mitkä ei, en ota stressiä.
Mies suunnitteli lähtevänsä selvittämään vasektomia asiaa sitten kun vauva on syntynyt ja "jos kaikki nyt menee hyvin". Ite totesin, että en tiiä lähtisinkö enää "vahinkoa korjaamaan" jos kaikki ei meniskään hyvin. Eli jos tapahtuis jotain aivan hirveetä ni en usko, että mulla olis pakkomielle saada vielä se neljäs elävä lapsi. Nythän meillä jo tavallaan ne neljä on kävi miten kävi. Hirveitä ajatuksia, mutta tulipa näitäkin mietittyä. Uskon siis näiden raskauksien olevan mun osalta nyt tässä.
Näin muuten taas melko outoa unta... Olin viemässä meidän koiraa hirvenhaukkukokeeseen. Siis minä, varmaan
Matkalla kävin hakemassa mukaan vielä yhden luovutusikäsen pennun ja aivan vastasyntyneen pennun, jota pidin takin taskussa. Sitä en todella tiedä mitä hittoa ne (saati minä)siellä kokeessa teki, mutta mietin oisko toi taskussa ollu onneton rääpäle kuvannu sitten tätä mahassa olevaa ihmisvauvaa :)
M
Mannaryyni
Vieras
Meillä on ollut aina tiukat komennot lapsena miten käyttäydytään missäkin, mut muistan itseki olevani kuriton joskus kaupassa, mut harvemmin. Kun iskä ärähti hiljaa, et kaupassa ei huudeta ja kuljetaan nätisti niin myös kuljettiin ja sama oli vieraissa, et pöytää ei syöty yksin tyhjäks salamana eikä riekuttu pitkin pittuutta vieraissa. Kotona ja pihalla on sit eriasia. Että käytöstavat on iskostettu varhain selkärankaan.
Senpä takia ihmettelen aina kaupassa niitä äitejä, jotka ite haamuilee siellä täällä eikä kiinnitä lapsiin mitään huomiota, kun lapset huutaavat kurkku suorana omiaan ja näpräävät ja kantavaat kamaa paikasta toiseen eivätkä lapset näytä edes kiukkusilta vaan näyttää, ettei heitä oo toruttu kertaakaa. Tosin onhan se kasvatustekniikka jokaisen oma asia.
Ja eikä se arvostelu oo niin yks yhteen.. Ei tiedä mitä ongelmia on kelläkin.. Mut toin lähinnä esiin tuon oman kasvatukseni.
Senpä takia ihmettelen aina kaupassa niitä äitejä, jotka ite haamuilee siellä täällä eikä kiinnitä lapsiin mitään huomiota, kun lapset huutaavat kurkku suorana omiaan ja näpräävät ja kantavaat kamaa paikasta toiseen eivätkä lapset näytä edes kiukkusilta vaan näyttää, ettei heitä oo toruttu kertaakaa. Tosin onhan se kasvatustekniikka jokaisen oma asia.
Ja eikä se arvostelu oo niin yks yhteen.. Ei tiedä mitä ongelmia on kelläkin.. Mut toin lähinnä esiin tuon oman kasvatukseni.
Neljän suora
Puuhakas puhuja
Mua välillä kans sieppaa noi sukulaislapset, jotka syö sen 10 pullaa kahvipöydästä. Tiedän olen toosi inhottava, mutta omiani olen opettanu, että pitää miettiä asiat niin, että kaikille jää eikä vaan minä itte ja mun maha. Siskon muksut oikeesti syö kaiken, mitä mummo laittaa kahvipöytään. Se ratkaistaan silleen, että kun usein aikuiset juo kahvin lasten jälkeen ku porukkaa niin paljon ni kaikkea ei laiteta tarjolle... 
Ite taas en lähe tälle linjalle, vaan lapset saa ottaa yhen joka lajia ja se siitä. Sit lopuks jos jotakin on jääny ja jos osaavat niitä nätisti pyytää ni on mahiksia saada jotain ekstraa. Joo, oon ihan kauhee...
Ite taas en lähe tälle linjalle, vaan lapset saa ottaa yhen joka lajia ja se siitä. Sit lopuks jos jotakin on jääny ja jos osaavat niitä nätisti pyytää ni on mahiksia saada jotain ekstraa. Joo, oon ihan kauhee... 
Neljän suora, oon ihan samaa mieltä noista sun kasvatus periaatteista. Mun mielestä penskat ei saa hyppiä aikuisten silmille missään ja kaupassaki on osattava käyttäytyä. Toivon että musta tulee samanlainen "natsi"! :D (en todellakaan tarkota tolla natsilla mitään pahaa vaan että niillä lapsilla sit kans oikeesti on kuria.) ärsyttää kaiken periksi saavat penskat! Oli sitten kyse kuudennesta pullasta tai kaupassa jostaki kahen euron lelusta. Rajat on rakkautta mut kuitenki kohtuudella. Jos tästä nyt mitään ymärtää. mut se sukulais lapsi on saanu mut viime aikoina hermoraunioks vierailullaan ku se saa kaiken periks. Nyrkillä hakata taulutelkkaria tai sen kolmannen kakkupalan! Ku vähäki vuodattaa krokotiilin kyyneleitä niin äiti heltyy ja antaa sen tehä mitä vaan.
Neljän suora
Puuhakas puhuja
Monestihan siinä käy niin, että kylässä pääsee helpommalla kun antaa periks, mutta se onkin sitten karhunpalvelus. Tai sitten ne saamarin mummot ku ite oot päättäny, että nyt riittää jo herkut ni emäntä siinä vieressä, että ota vaan kyllä näitä on, syötäväksi on tarkotettu. Tai kiellät tekemästä jotakin ni vieressä sanotaan, että hakkaa vaan sitä telkkaria, vanha se jo onkin... Oma äiti jo tietää mun metodit, joten usein vilkasee ensin mun naamaa, ennen ku alkaa lisäherkkuja tms. lupaamaan
Mä kauhulla odotan noita kahvitteluja mummojen kanssa. Meillä on miehen kanssa selvät yhteiset mielipiteet lapsen kasvatukseen liittyvistä asiosta (kattoo miten ropisee ku todellisuus iskee) ja esim just kaikista herkutteluista. Kotona helpompi pitää rutiinia yllä mut pelolla tosiaan odotan että ku muksu on sen yli vuoden ja mennään noihin mummoloihin niin kuinka paljon sitä herkkua turpataan naamaan. Omalle äidille kyllä osaan ja uskallan sanoa et hei, 2v ei tarvii väkisin opettaa juomaan mehua ja limuja ja turpata keksiä ja pullaa toisensa perään naamaan mut anopin ja etenkin appiukon vaimon kanssa on eri asia. Ollaan kyllä tosi hyvissä väleissä eikä mitään ongelmia muuten oo mut saa nähdä ilmaantuuko myöhemmin tälläsistä asiosta. Tietty mummit saa ja niiden kuuluukin vähän hemmotella mut mitä nyt kattelut vuostolkulla muiden lastenlasten kanssa noita niin välillä ois hyvä olla joku rajakin. Meillä anoppi tulee varmaankin olemaan paljon mukana lapsen elämässä ja apuna hoidossa, niin sillon etenkin korostuu se että mummolassa oleminen ei aina tarkoita myös sitä herkuttelua... Noh, tosiaan katsoo sitten miten mun periaatteet murentuu ku arki tulee ja musertaa
kaupassa juoksemisesta.. Lapset on lapsia ja mun mielestä lasten ei pidä olla huomaamattomia( suomessa jotenkin välillä huomaa tällästä ajatusmallia) mutta muakin kyrsii eniten se, jos vanhemmat ei sano kurittomalle lapselle mitään vastaan vaan antaa tuhota paikkoja vapaasti. Ymmärrän että aina ei vaan jaksais, mut ulkopuoliselle tietty pistää silmään jos esim vaatekaupassa äiti on sovittamassa vaatteita/katselee jotain ja antaa taaperonsa vetää kaikki eteensä tulevat vaatteet ja tavarat hyllyiltä alas ilman mitään torumista tai yritystä saada se loppumaan..
Julkisissa ärsyttää eniten ne ihmiset jotka katsoo pahasti tai huokailee kun joku lapsi itkee, mitä pienempi lapsi sen enemmän ärsyttää. Ihan ku vanhemmat itse nauttis tilanteesta jossa se lapsi ja huutaa ja huutaa eikä hiljene millään, vissiin auttaa jonkun mummot paheksuva katse siinä...Tätäkin odotan innolla oman lapsen kanssa..
kaupassa juoksemisesta.. Lapset on lapsia ja mun mielestä lasten ei pidä olla huomaamattomia( suomessa jotenkin välillä huomaa tällästä ajatusmallia) mutta muakin kyrsii eniten se, jos vanhemmat ei sano kurittomalle lapselle mitään vastaan vaan antaa tuhota paikkoja vapaasti. Ymmärrän että aina ei vaan jaksais, mut ulkopuoliselle tietty pistää silmään jos esim vaatekaupassa äiti on sovittamassa vaatteita/katselee jotain ja antaa taaperonsa vetää kaikki eteensä tulevat vaatteet ja tavarat hyllyiltä alas ilman mitään torumista tai yritystä saada se loppumaan..
Julkisissa ärsyttää eniten ne ihmiset jotka katsoo pahasti tai huokailee kun joku lapsi itkee, mitä pienempi lapsi sen enemmän ärsyttää. Ihan ku vanhemmat itse nauttis tilanteesta jossa se lapsi ja huutaa ja huutaa eikä hiljene millään, vissiin auttaa jonkun mummot paheksuva katse siinä...Tätäkin odotan innolla oman lapsen kanssa..
Samoja asioita mietiskelen. Omien vanhempien kohdalla uskon, että kysytään mitä ruokaa ja juomaa lapselle saa antaa, koska siskollani on lapsia ja hän on tarkka rajoista, mehujen juomisista ym. Miehen vanhempien kanssa tämä asia on aivan varmasti sellainen mitä pitää vääntää rautalangasta. Tiedän sen jo nyt. Esimerkiksi mies ja minä ei syödä koskaan jokapäiväisesti pullaa vaan esim. kerran viikossa jos tulee vieraita. Ja miehen vanhempien kahvihetkiin kuuluu se pulla olennaisena osana. Ja ruuan tyrkyttäminen muutenkin. Ja jos tähän mennessä olen ollut suht sopuisa miniä, niin näissä ruoka-asioissa aion olla tarkka ja sen myös kertoa.
Sekin hieman pelottaa, että miehen veljen perhe, jolla on nyt pieni vauva, on varmasti erilaiset ruoka-ajatukset kuin meillä tai se, että he ovat niin kilttejä, eivätkä sano asioista ääneen. Ja sitten tulee taas se pahis miniä, joka haluaa saada tahtonsa perille... Apua!
Mutta onneksi teillä muilla oli hyvin samankaltaisia ajatuksia rajoista ja kasvatuksesta sekä lasten ruokailusta kun mulla, huh. :)
Sekin hieman pelottaa, että miehen veljen perhe, jolla on nyt pieni vauva, on varmasti erilaiset ruoka-ajatukset kuin meillä tai se, että he ovat niin kilttejä, eivätkä sano asioista ääneen. Ja sitten tulee taas se pahis miniä, joka haluaa saada tahtonsa perille... Apua!
Mutta onneksi teillä muilla oli hyvin samankaltaisia ajatuksia rajoista ja kasvatuksesta sekä lasten ruokailusta kun mulla, huh. :)
Monille vanhemmille ihmisille ruoan ja makean tyrkyttäminen, etenkin lapsille, tuntuu olevan sellanen tapa jolla osottaa että välittää ja rakastaa. Eikä siinä nyt liiaksi pahaa ole, mutta tosiaan joku kohtuus pitää olla, ja se kunnioitus vanhempien toiveita ja tapoja kohtaan.
Systerillä kävi just sillein ett sen anoppi väkisin opetti sen nuorimmalle pojalle joskus 2veenä juomaan cocista. Systeri miehineen piti monta saarnaa että älä opeta, älä tyrkytä, ei se tarvitse. No joka kerta ku poika oli anopilla hoidossa niin anoppi tyrkkäs sille limua käteen ja alkohan poika siitä pitämään, sokeria nams hei. Mut just tollanen ärsyttää eniten, et vaikka sanottiin todella selvästi monta kertaa niin silti tehdään miten halutaan. Ja systeri sano vielä että mielummin sitten jotain tosi laimeeta mehua, jos kerta on pakko jotai antaa, mut ei cocista sen piti olla. Prr, alkopa ärsyttää taas
Systerillä kävi just sillein ett sen anoppi väkisin opetti sen nuorimmalle pojalle joskus 2veenä juomaan cocista. Systeri miehineen piti monta saarnaa että älä opeta, älä tyrkytä, ei se tarvitse. No joka kerta ku poika oli anopilla hoidossa niin anoppi tyrkkäs sille limua käteen ja alkohan poika siitä pitämään, sokeria nams hei. Mut just tollanen ärsyttää eniten, et vaikka sanottiin todella selvästi monta kertaa niin silti tehdään miten halutaan. Ja systeri sano vielä että mielummin sitten jotain tosi laimeeta mehua, jos kerta on pakko jotai antaa, mut ei cocista sen piti olla. Prr, alkopa ärsyttää taas
Meillä muksut ei edes syö määräänsä enempää kahvipöydässä eli pulla/piirakanpala ja muutama keksi täyttää kyllä heidän masun, mikä on mun mielestäkin ihan kohtuullinen satsi lapselle. Joten mun ei tartte oikeastaan edes vahtia sitä syömistä. Karkkikippokin saa olla rauhassa ja kysyvät yleensä aina luvan namin ottamiseen. (toisin kuin monet muut tuntemani lapset on mättämässä koko kipon tyhjäksi, jos sellainen pöydältä löytyy, eikä siitä kielletä)
Itse oon ajatellut et lasten itsekontrolli toimii siksi, ettei herkut oo meillä mitenkään kiellettyjä, vaan niitä syödään kun mieli tekee ja ovat joskus saaneet kokeilla kotona, miltä ne makeaöverit tuntuu ja sanovatkin usein, että kiitos nyt riittää, en ota enempää, ettei mun tuu huono olo
Mun vanhemmilla on aina herkkuja lapsenlapsille, mut ruoka pitää syödä ensin. Ja appivanhemmilla kaikkea on tarjolla, mutta lapsia käskevät kysymään ensin äitin tai isän mielipidettä, että saako ottaa (lapset kun kysyy ensin anopilta tai papaltaan). Eli vois sanoa, ettei meillä ole mummoloiden kanssakaan mitään ristiriitaa syömisistä.
Mulla on sama linja kuin Neljän suoralla tuossa kauppahommassa. Muutaman kerran ovat kokeilleet sitä riekkumista kaupassa mun kanssa ja päätyneet autoon sen seurauksena, niin ovat useimmiten mitä mainioimpia kauppa-apulaisia. Usein kauppaan pääsee mukaan, jos toinen vanhemmista käy ja jos ei kauppareissu onnistu nätisti, niin tietäävät ettei hetkeen pääse sitten mukaan. Itse käyn kaupassa yksin aina, kun voin, koska mun pää on niin hatara, et lasten kanssa käydessä puolet tuppaa unohtumaan. Kun ei aina se listakaan muistu mukaan..
Itse oon ajatellut et lasten itsekontrolli toimii siksi, ettei herkut oo meillä mitenkään kiellettyjä, vaan niitä syödään kun mieli tekee ja ovat joskus saaneet kokeilla kotona, miltä ne makeaöverit tuntuu ja sanovatkin usein, että kiitos nyt riittää, en ota enempää, ettei mun tuu huono olo
Mun vanhemmilla on aina herkkuja lapsenlapsille, mut ruoka pitää syödä ensin. Ja appivanhemmilla kaikkea on tarjolla, mutta lapsia käskevät kysymään ensin äitin tai isän mielipidettä, että saako ottaa (lapset kun kysyy ensin anopilta tai papaltaan). Eli vois sanoa, ettei meillä ole mummoloiden kanssakaan mitään ristiriitaa syömisistä.
Mulla on sama linja kuin Neljän suoralla tuossa kauppahommassa. Muutaman kerran ovat kokeilleet sitä riekkumista kaupassa mun kanssa ja päätyneet autoon sen seurauksena, niin ovat useimmiten mitä mainioimpia kauppa-apulaisia. Usein kauppaan pääsee mukaan, jos toinen vanhemmista käy ja jos ei kauppareissu onnistu nätisti, niin tietäävät ettei hetkeen pääse sitten mukaan. Itse käyn kaupassa yksin aina, kun voin, koska mun pää on niin hatara, et lasten kanssa käydessä puolet tuppaa unohtumaan. Kun ei aina se listakaan muistu mukaan..
Se pitää kyl tunnustaa et mä vihaan ruokapaikkoja jotka on täynnä kiljuvia kakaroita sekin tulee varmasti muuttuu oman lapsen myötä mut tähän asti oon vältelly niin paljon ku voin esim heseä. En tykkää kyllä muutenkaa hesen eväistä mut ne huutavat lapset on kyl yks syy kans miks en tykkää siellä käydä. Syöminen on mulle pyhä asia jonka haluaisin kaikessa rauhassa tehä mutta olen varautunut että se mun rauhassa syöminen loppuu aikalailla reilu kuukauden päästä! :D
sekin tulee varmasti muuttuu oman lapsen myötä mut tähän asti oon vältelly niin paljon ku voin esim heseä. En tykkää kyllä muutenkaa hesen eväistä mut ne huutavat lapset on kyl yks syy kans miks en tykkää siellä käydä. Syöminen on mulle pyhä asia jonka haluaisin kaikessa rauhassa tehä mutta olen varautunut että se mun rauhassa syöminen loppuu aikalailla reilu kuukauden päästä! :D
Mä oon kyllä huono esimerkki tossa herkkuasiassa niinkun nyt esim eilinen päivä todisti taas. Söin koko päivän pelkästään rahkapiirakkaa ja yhen pullan. Mulla on pohjaton maha herkkujen suhteen ja niitä tekee ihan koko ajan mieli :/ Mun on vaan pakko opetella tästä eroon koska en haluu siirtää pahaa tapaa eteenpäin meiän vauvalle!
Eiks lapsia kasvatetakkaan sillein " älä tee niinkuin minä teen, tee niinkuin minä sanon"
(Ei vaan, tulee itsellekin pieni tsemppaus tän asian kanssa, hyvä vaan)
(Ei vaan, tulee itsellekin pieni tsemppaus tän asian kanssa, hyvä vaan)
Kiva huomata, että täällä on muiltakin tiukanlinjan mammoja 
Meidän perheessä tullaan kyllä vielä siitä taistelemaan, koska mies on enemmän vapaankasvatuksen linjalla, ja mä oon taas mielestäni nähnyt tarpeeksi mitä siitä seuraa. Tää nyt ei varsinaisesti liity tähän mut esimerkiksi näin yks päivä junassa kolme alle 10 vuotiasta poikaa, jotka nyrkein tappelivat tupakasta. Yhdellä oli ja muilla ei. Eikä siihen uskaltanut mennä väliin! Mulla vaan sydän pomppas kurkkuun ku mietin, jos epäonnistuisin niin pahasti oman lapsen kasvatuksessa, että tossa olisi lopputulos! Eihän sitä vanhempana pysty lastaan kaiken aikaa vahtaamaan, mut kyllä tossa vaiheessa on jokin mennyt pahasti pieleen!
Meidän perheessä tullaan kyllä vielä siitä taistelemaan, koska mies on enemmän vapaankasvatuksen linjalla, ja mä oon taas mielestäni nähnyt tarpeeksi mitä siitä seuraa. Tää nyt ei varsinaisesti liity tähän mut esimerkiksi näin yks päivä junassa kolme alle 10 vuotiasta poikaa, jotka nyrkein tappelivat tupakasta. Yhdellä oli ja muilla ei. Eikä siihen uskaltanut mennä väliin! Mulla vaan sydän pomppas kurkkuun ku mietin, jos epäonnistuisin niin pahasti oman lapsen kasvatuksessa, että tossa olisi lopputulos! Eihän sitä vanhempana pysty lastaan kaiken aikaa vahtaamaan, mut kyllä tossa vaiheessa on jokin mennyt pahasti pieleen!Mua lähinnä jännittää et kun nyt oon sitä mieltä että rajat on oltava ja mielummin melko tiukat ja selkeät sellaiset ni mitä jos musta tuleekin kamalan lepsu? Oon kyllä tosiaan nähny miten tuttavapiirissä on tullu tällasia yllätyksiä ettei vanhemmat oo jaksaneet ollakaan ihan niin johdonmukaisia kun ois ennalta kuvitellut...
Oon ajatellu et tavoitteena ois että lapsen kanssa vois kehdata mennä ihan ravintolaan syömään ja ylipäänsä liikkua suht vapautuneesti kaupungissa.
Pitäs yrittää sitä makealla ruokkimista välttää viimeiseen asti, en haluu lapsesta samanlaista sokerihiirtä kun ite olen. Meille on lapsena ostettu karkit ja limpparit mutta jotenkin järki sanoo ettei 2-3vee tarttis vielä sellasia kauheesti... Ehkä joitakin poikkeuksiakin vois olla mut just esim. limsa nyt on aika turha ja sit kun siihen tykästyy ni sitä aina himoaa. Sokeria sinänsä ei kauheesti kykene välttämään, sitä nyt on joka paikassa enkä itekään pahemmin käytä keinotekoisia makeutuksia sun muita, kuvittelen et ne ois jotenki vähän epäterveellisiä nekin.
Mies saa kans slaagin ku poika viedään ekan kerran jonnekin Heselle, et koitetaan ny sitäkin välttää aika pitkään :D. Seki on ihan uskomaton et kyl ihmiseen on jotenki sisäänrakennettu se halu syödä suolasta ja rasvasta ku aika pienetkin (alle 2v) lapset oppii kärttämään ranskalaisia! Siis ei silleen et se nyt mikään maailmanloppu olis mut jos meidän poika huutas perunoita aina Hesekyltin nähdessään ni vois olla miehelle selittämistä... "Ei me nyt ihan joka päivä olla käyty..."
Oon ajatellu et tavoitteena ois että lapsen kanssa vois kehdata mennä ihan ravintolaan syömään ja ylipäänsä liikkua suht vapautuneesti kaupungissa.
Pitäs yrittää sitä makealla ruokkimista välttää viimeiseen asti, en haluu lapsesta samanlaista sokerihiirtä kun ite olen. Meille on lapsena ostettu karkit ja limpparit mutta jotenkin järki sanoo ettei 2-3vee tarttis vielä sellasia kauheesti... Ehkä joitakin poikkeuksiakin vois olla mut just esim. limsa nyt on aika turha ja sit kun siihen tykästyy ni sitä aina himoaa. Sokeria sinänsä ei kauheesti kykene välttämään, sitä nyt on joka paikassa enkä itekään pahemmin käytä keinotekoisia makeutuksia sun muita, kuvittelen et ne ois jotenki vähän epäterveellisiä nekin.
Mies saa kans slaagin ku poika viedään ekan kerran jonnekin Heselle, et koitetaan ny sitäkin välttää aika pitkään :D. Seki on ihan uskomaton et kyl ihmiseen on jotenki sisäänrakennettu se halu syödä suolasta ja rasvasta ku aika pienetkin (alle 2v) lapset oppii kärttämään ranskalaisia! Siis ei silleen et se nyt mikään maailmanloppu olis mut jos meidän poika huutas perunoita aina Hesekyltin nähdessään ni vois olla miehelle selittämistä... "Ei me nyt ihan joka päivä olla käyty..."