Huhtikuun hulinat

[Jomsuli_00]

Mä tein kolme testiä Eka oli 28pv edellisistä menkoista ja viivaa ei oikeesti kyllä näkynyt. Mut mul oli kumma fiilis ja edellisenä vknlppna oli yöllö tullut ihme yrjöolo. Sit tein seuraavana päivänä uuden ja siinä oli tositositosi haalee enkä meinannut siihenkään uskoa, otin siitä kuvan ja lähetin systerille ja sen mielestä oli ihan selkee viiva. Yritin hillitä intoa ja menin ostaa sit kaupan kalleimman testin (koska ihan ku sillä olis väliä... ) ja tein sen seuraavana päivän ja siinä nyt oli jo selkee viiva, hiphurraa!
Eka neuvola käynti oli muistaakseni joskus viikolla 9-10, ennen ultraa kuitenkin. Ei siel mitään tutkittu, uskottiin vaan sanaa. Ja mulla oli jo siinä vaiheessa aika kovat oireilut ettei kyl jäänyt epäselväksi että pulla oli uunissa..
heh, tuntuu että tuosta olis jo ikuisuus.

 

[Mannaryyni]

Mie tein kaks testii kans peräkkäisinä päivinä vaikka ekaanki tuli jo kaks viivaa, mut en uskonu vaikka yrjöt olot just alko. Ja niitten takia teinki. Mut mies oli kuulemma aavistanu ennen testejäkin, että raskaana olin..

 

[Cedju]

Olipa kiva istua hammaslääkärin tuolissa selällään - NOT! Pakko oli käydä, kun lohkes hammas ihan kunnolla, mutta väliaikaispaikalla mennään ennen kuin saadaan kuvattuakin tuo suu sitten joskus. Hammaslääkärikin naureskeli ettei taida ihan mukavaa siinä tuolissa olla. Onneksi pääsin reilun vartin hoidolla, ettei sen pidempään tarvinnut mun kärsiä.

Meillä muuten kissa ilmoitti, että mä olen raskaana. Edellisistä kuukautisista oli kulunut sellainen about 330+ päivää . Onneksi uskoin kissaa, enkä jäänyt odottelemaan isompia oireita.

 

[Jomsuli_00]

Ja toi lapsettomuus. Meillä ei nyt kaveripiirissä vielä lapsia kovin ole, mutta yksillä tutuilla tosiaan meni tosi kauan ja yksi keskenmenokin ennen ku nappas ja toinen sisko(sama isä, eri äiti) kävi uuden miehensä kanssa hoidoissakin et ois napannut. Näitä juttuja ku kuulee kuitenkin tosi paljon, että kuinka ei nappaa yrityksistä huolimatta. Olin sit itsekin saanut päähäni ettei varmaan nappaa tyyliin ikinä meillekään. No toisin kävi, meillä nappas heti ekalla yrittämällä ja jotenkin mulle on jäänyt sellanen fiilis et pitäis pyydellä anteeks sitä, eikä ainakaan hehkuttaa. Ollaan äidin ja siskon kanssa (sama äiti, eri isä) kaikki näköjään sellasia että ei tarvii ku oikeesta suunnasta tuulla oikeena hetkenä niin johan poksahtaa.
Musta on kauheeta et nykyäänkin viel löytyy ihmisiä jotka menee pokkana joltain parilta kysymään että "joko on pulla uunissa" "miksei vielä ole lapsia" tyylisiä kysymyksiä tajuamatta kuinka herkkä aihe se voi olla. Ja yhtä tökeröä sen on kuulemma myös niille jotka ei syystä tai toisesta halua lapsia, niin vastaile nyt tohon sitten...

 

[Suski88]

Mulla tuli sillon ennen testin tekemistä semmonen olo et kaikki ei oo nyt ihan niin ku ennen.. muistan kun sanoin miehellekki et nyt mun kroppa ei oo enää normaali, et mahdankohan olla raskaana..sit alko rinnatki kipeytyyn kunnolla ja semmosta mulla ei koskaa ennen oo ollu..siin oli sit viel päiviä aikaa ennen kun piti kuukautisten alkaa, niin jouduin odotteleen, et uskalsi testin tehdä. Testin tein sit kun oli pari päivää kuukautiset myöhässä. Heräsin aamu kuudelta tekeen testiä ja siihen tuli heti selkeet kaks viivaa. Olin ihan onnesta sekasin ja kiikutin sen testin alakertaan nukkuvan miehen naaman eteen ja kysyin nääksä saman ku mä..mies sit kysy mitä toi tarkottaa ja pääsin sanomaan, meille tulee vauva! Seuraavalla viikolla sit soitin neuvolaan ja eka neuvola-aika oli rv9+0. Siellä ei mitenkä tarkistettu oonko raskaana oikeesti vaan määrättiin vaan menee verikokeeseen..neuvolassa kyl sanoin et mua huolettaa oonko oikeesti raskaana, kun on vaa se kotitesti tehty, mut se täti sano et kyllä sä oot kun oireetki vaa pahenee kerran.. verikokeis mulla näky aika vähä sitä raskaushormonia ja pelotti kyl mennä nt-ultraan, mutta siellä se meidän PikkuIhme oli ja sydän löi <3

 

[Rimpsukka]

Mä tein yhden ainoan testin seuraavana päivänä siitä, kun kuukautisten olis pitäny alkaa. Ei ollu mitään oireita, oli vaan sellainen fiilis, että "nyt tää on menoa"! Tein sen Clearbluen digitestin ja siihen tuli samantien teksti "Raskaana". Parin minuutin päästä vasta se viikkojen arvioitu lukumäärä.

Tänään muuten 37+0, jee :)

 

[Aretha]

Eikö ookin friikkiä? Asun meedion kanssa! Täytyy ostaa mukelolle ihan lahja kiitokseksi, kun ennustus osui noinkin oikeaan.

 

[Kyfixfix]

Mä tein kaks testiä :) ekassa oli ihan haalee viiva, tein sen sinä päivänä ku menkkojen olis pitäny alkaa.. Mulla yleensä oireilee 3-4pvää ennen, niin tiesin jo oikeestaan et nyt se on.... mut tein varuiks toisen heti seuraavana päivänä se viiva oli vielä haaleempi, mut sillon ajattelin et kyl se on......

Mulle tehtiin verikoe esikoisesta, mut ite soitin labraan ja pyysin... ei ne neuvolassa ole koskaan kyseenalaistanu tai kysyny tarkemmin.... ite oon ihmetelly et miks ne ensin antaa sen hoitajan ajan, missä käydään ummet ja lammet läpi ja vasta sit varmistetaan et siel ylipäänsä mitään on..... tai ainakin täällä on ensin hoitajan vast.otto...

Tuli mieleen tuolta aikasemmasta Röpön kirjotuksesta, että tietävät tasan tarkkaan millon alkunsa saanu.... Sama meillä... valitettavasti tää reppana on saanu alkunsa Tallinkin laivalla hytin vessassa ei oo paljoo muita vaihtoehtoja, ellei pyhä henki taas käyny kylässä....... anteeksi tämä informaatio, mut tuli vaan mieleen

 

[lambi]

Just miehen kanssa oli puhe et ku jotkut kuvittelee että lapsia TEHDÄÄN vaikka tosiasiassaha niitä SAADAAN.

Tää on kyllä niin totta! vaikka tämä viimeisin sai alkunsa ihan "vahingossa" on kokemusta pitkistä yrittämisistä, plussan jälkeisistä "menkoista", myöhäisestä keskenmenosta-ja sen lapsen hautaamisesta - kyllä nää kaikki vahvistaa sitä suuren ihmeen tuntua jokaisen syntyvän lapsen kohdalla. ei yhtään lasta voi tehdä (vaikka jotkut tosiaan niin tuntuvat ajattelevankin), kyllä jokainen lahjaksi lainaan saadaan, ihan ilman omaa ansiota!

Ihan sydäntä puristaa ajatella niitä pareja joille omaa lasta ei suoda, kovista yrittämisistäkään huolimatta-

 

[Aretha]

Siksi tämä pieni ihme onkin elämäni suurin ja samalla rakkain.

 

[CranberryLips]

Hih täälläkin on täysin tiedossa koska nuo lapsoset on saanu alkunsa

Tosta lapsettomuudesta.. Mua surettaa niin paljon muiden puolesta kun ite oon tavallaan niin helpolla saanut lapsia. On mullakin yks kesken meno takana, mut sen jälkeen nää kaks on tärpänny heti. Ni koen jotain outoja oman tunnon tuskia siitä kun luen kuinka vaikeeta muiden on ollut saada Mä taidan olla liian empaattinen ihminen kun suren mummojakin kun tiedän et on paljon yksinäisiä vanhuksia Mut tuo lapsi asia vaan saa melkee aina kyyneleet silmiin kun lukee toisten vaikeesta taipaleesta. Itse olisin varmaan luovuttanut jos olisi tullut useempi keskenmeno. Olen niin onnellinen omasta pojasta ja tästä tulokkaasta :) Ja todella iloinen teidän kaikkien onnesta mitä saatte kokea koska en todellakaan tiedä mitään niin ihanaa kuin oma vauva ! :)

 

[Aretha]

Ei omaa hedelmällisyyttään tarvitse häpeillä; kunhan sitä ei hiero sellaisten naamaan, joiden tietää kärsivän tahattomasta lapsettomuudesta. Niitäkin ihmisiä on, jotka toisten lapsettomuushoidoista kuullessaan jaksavat silti lässyttää kyllä se siitä kun lakkaatte stressaamasta tai haluatkos tuota mun ukkoa lainaan, sehän on tehnyt meille jo kolme...

Lapsettomuus on vaikea tila eikä sitä mielestäni voi täysin ymmärtää kuin sen itse kokenut. Parasta mitä tahattomasti lapsettomalle voi sanoa, on "olen pahoillani; jos haluat puhua asiasta, lupaan kuunnella".

 

[Muruska]

Voiks joku oikeesti sanoa noin Aretha!? Hyi että! "...haluatkos ukkoa lainaa..." Onhan noita ihmisiä joka lähtöön

 

[Aretha]

Voi kyllä, jotkut ihmiset kokevat oikeudekseen sanoa ihan mitä hassunhauskaa mieleen nyt sattuu juolahtamaan. Neuvoja jos jonkinmoisia ("kai te laitatte oikeaan reikään?" ja "muista nostaa jalat ylös!") tuli vaikkei tahtonutkaan.

Eniten kyllä teki mieli vetää turpaan niitä samaistujia, jotka olivat joutuneet yrittämään tyyliin kolme kuukautta ennen plussaa. Et kyllä mä hei oon kokenut tuon saman ja tiiän sen tuskan kun plussaa ei tule!

 

[Cedju]

Tosi järkyttävää käytöstä tuollainen Tulee itsellekin paha mieli vaikka en voi edes kuvitella kuinka hirveää se on. Mun huonoimmat kokemukset jäi sinne terveyskeskuslääkäriin, jossa ihmeteltiin miksei mun kuukautiset tule (ehti venähtää 11 kuukauden mittaiseksi kierto) - lääkärin vastaus oli vain, että pitäis vähän lihoa ennen kuin tutkitaan. Se ei niin helposti käykään ja mulla on muutenkin ollut outo aineenvaihdunta, joten sen vastauksen arvo oli nolla. Saman vastauksen ehdin saamaan pariltakin lääkäriltä! Meinasin jo vaatia isompia tutkimuksia kun sitten yhtäkkiä olinkin raskaana. Ilmeisesti kerran vuodessakin ovuloimalla voi osua kohdalleen, vähän sama kuin voittais lotossa.

Neuvolassa olikin kiva selitellä, kun kierron pituutta tiedusteltiin. Sama juttu oli ultrassa "miten niin kierron pituus on 11 kuukautta?"

 

[Kyfixfix]

Mä myönnän olevani just sellanen kauhee letkauttaja Joskus suusta tulee just se mitä ei todellakaan pitäis sanoa ja mitä en todellakaan tarkoita, mut kuulostaa just niin tyhmältä.... Kerran sanoin yhelle kaverille, kellä menny kaks kertaa kesken että "mä voin vuokrata kohtuni teille"
Mut hän onneks ei ottanu sitä vettuiluna tai silleen ja tuntee mut ja taustan ja on kamppaillu mun kanssa mun omat keskenmenoni ja ongelmani.... Mutta siis kylläpä hävetti!

Vaikka kovasti oon tukena yrittäny olla, ollu mukana lääkärissä, tuonu suklaata illalla ja ollu se ketä voi halata kun itkettää... Kovasti kaveri nauroi ja väitti, ettei pahoittanu mieltään, mut ei mun silti olis tarvinnu sanoo tollai.... En nyt onneks ehkä ihan kelle vaan sano, mut siis hyvinkin ajattelematon osaan olla Ja en yhtään loukkaantuis, jos se olis mulle siitä suuttunu---

Mut samoin ite oon saanu kuulla noita kauheita letkautuksia, esim. ku edellinen meni kesken, niin appiukko kysy ensimmäisenä "oliko se edes toivottu?" Vedin kyllä pavut nenääni siitä

Ja läheltä ku oon kattellu paljonkin niitä ihmisiä, joille en todellakaan sois lapsia... Tuntuu aina niin pahalta ajatella sitten niitä ketkä sen lapsen oikeesti ansaitsisivat ja rakastaisivat sitä yli kaiken ja pitäisivät huolta, mutta kun ei..
Mut onneksi täältä saa lukea niitä onnellisia tarinoita Ja hassua, vaikkei tunnekaan ihmisiä, niin oon kyllä monet itkut itkeny teidän puolesta, myös ne onnenkyyneleet



Tulipas taas sekavaa tekstiä

 

[Ameeba]

Neuvolan raskaustestit ei herkkyydeltään paljoa kotitesteistä poikkea ja niitä saa vaikka miten herkkiä nykyisin. Virallisin tie on varmistaa asia verikokeella ja katsoa onko raskaushormoni noussut, mutta kotitestit on nykyisin niin pro ja oireet kertoo puolestaan, ettei siihen nähdä järkeä.

Toinen juttu on se, että esimerkiksi tuulimunaraskaudessa hormonipitoisuudet kohoavat ja mitään alkiota ei kuitenkaan kasva, että voi niitä virheitäkin tulla ja vasta nt-ultrassa viikolla 12 huomataan, että täällä ei ollutkaan alkiota.

Keskenmenoja sattuu aluksi niin paljon, että jos kaikki testattaisiin verikokeella ja sitten päälle ultralla, voisin kuvitella, että kustannukset olisivat jo melkoisia.

Niin ei mullakaan mitään neuvolan testejä tehty eikä verikokeita. Yksityisellä kävin varhaisultrassa rv 7 oman mielenrauhani vuoksi, koska edellinen raskaus meni kesken. Ja sitten n. 10 viikolla neuvolaan. Mutta mä ymmärrän, että odottavan aika on pitkä kun sitä ekaa neuvolaa oottelee ja sitä ennen miettii mitä saa syödä yms. Mut tällaista tää on, ehkä tossa asiassa ois preppaamisen varaa, mutta aika kalliiksi tosiaan varmaan tulisi jos enemmän laitettais verikokeita ja lähetettäis ultraan (kun niitä masiinoita ei kaikkialla ole).

 

[Jenskuli]

Ite sain seurata hyvinkin läheltä rakkaan ystäväni lapsettomuusvuosia,he yrittivät monta vuotta ja kävivät kaikki mahdolliset hoidot läpi ennen kuin heitä onnisti. Jotenkin sitä itsekin alkoi varautumaan,että itsekin voi joutua hoitoihin,kun ei raskautta kovasti yrityksestä huolimatta kuulunut.

Mä huomasin kyllä jo paria viikkoa ennen menkkojen odotettua alkamispäivää,että alkoi olla outoja oireita. Tuli närästystä kun oli lenkillä (mua ei ollut moneen vuoteen närästänyt) ja muutenkin hengitystä ahisti. Yhtenä päivänä oli oksettava olo ja aattelin että oli maha vaan hiukan sekaisin. Mutta kun se oksettava olo jatkui jo kolmatta päivää,aattelin,että tää ei oo enää mitään normi pahaa oloa,että olisinko mä raskaana. En kuitenkaan puhunut kellekään näistä oireista :)

Sinä päivänä kun menkkojen olisi pitänyt alkaa,kerroin miehelle epäilystäni. Se olisi halunnut että teen testin heti mutta halusin odottaa muutaman päivän,että on sitten ihan varma,että menkat on myöhässä.

Tein apteekin testin ja se näytti haaleeta,mutta selkeetä viivaa. Olin että JEEE! Mies oli ihan hämillään ja totes että hän ei kyllä usko todeksi tosta testitä,että jos toinen testi näyttää plussaa niin sit hän uskoo. Ja niin meikä ampas siltä seisomalta apteekkiin ja otin sieltä sen clearbluen testin ja johan on kumma jollei mies usko kun tulos lukee näytöllä. Ja testi näytti että raskaana 2-3 vkoa. Kumpikin oltiin innoissamme. Seuraavana päivänä soitin neuvolaan ja uskoivat ilman mitään labratestiä. :)
On ihan sanoinkuvaamattoman ihanaa ajatella,että loppusuoralla tässä mennään! On välillä tuntunut tää aika niin pitkältä!

 

[sarava]

Meijän vaavi tuli vähän yllättäen. Sinäänsä hassua, että oltiin pari viikkoa ennen plussaamista juteltu vähän näistä lapsijutuista ja tultu siihen tulokseen, että jos tuun raskaaksi niin se on ihan ok ja jos en tuu, niin sekin on ihan ok. Että jossain vaiheessa kyllä halutaan lapsi. Ei vaan siinä vaiheessa tiedetty, että olin sillä keskusteluhetkellä jo raskaana. :)

Mulla ei ennen plussaamista ollut mitään selkeitä raskausoireita, mitä nyt oli muutamana päivänä vähän huimannut ja heikottanut. Osasin kyllä varautua siihen, että saattaisin olla raskaana kun oltiin harrastettu seksiä ilman ehkäisyä aikalailla sinä päivänä jolloin todennäköisesti oli ovulaatio. Tai näin ainakin laskeskelin kun ei kuukautisia alkanut kuulumaan. Siinä kohtaa kun menkat oli viikon myöhässä sanoin miehelle ekaa kertaa, että nyt on semmonen tilanne, että mulla on menkat aika monta päivää myöhässä ja jos ei oo huomiseen aamuun mennessä alkaneet niin käyn hakemassa apteekista raskaustestin. Sitä ennen en ollu miehelle hiiskunutkaan epäilyksistäni.

No seuraavana aamuna ei vieläkään ollut menkat alkaneet niin hain semmosen raskaustestipaketin missä on niitä testejä 2kpl. Tein testin ja heti kun se kastui pissasta siihen ilmestyi jo se toinen viiva haaleana. Mietin, että ei se nyt noin nopeesti voi sitä näyttää ja oottelin vielä sen vaaditun ajan jonka jälkeen toinen viiva oli jo ihan tumma. Miestä menin sitten ovelle vastaan testi kädessä kun se töistä kotiutui. Oltiin molemman aika huuli pyöreenä siinä ja ei oikein tiedetty pitäiskö itkee vai nauraa. Heti oli kuiteski selvää, että tää on hyvä juttu ja eipä tässä ole enää kun viis viikkoa laskettuun aikaan. Pari päivää myöhemmin mies pakotti mut vielä tekemään sen paketissa olleen toisenkin testin, että varmasti uskoisi tilanteen todeksi ja positiivinenhan sekin oli.:)

 

[lambi]

("kai te laitatte oikeaan reikään?" ja "muista nostaa jalat ylös!")

Tää sai kyllä repeemään, voithan nyt sanoa heille että tais vihdoin löytyä SE reikä.. oh dear, ihmiset