Huhtikuun höpinät

Ilmeisesti tämä lapsi on jo suht ok kunnossa, mutta joku sisaruksista oli tullut eilen kipeäksi. Ja voihan sitä virusta kantaa ja tartuttaa vaikka itsellä ei olisikaan enää oireet rajuina päällä. Ihan muun asian vuoksi kävi ilmi että heillä on joku tauti kiertänyt koko perheen läpi. Eivät ole sitten kuitenkaan aiemmin mitään maininneet koko taudista vaikka tätä kyläilyä on suunniteltu jo viikko sitten. :confused: ei ihme että tässä maassa kaikki taudit aina vaan leviää. No taisi perheen äiti vähän suuttua, mutta päätin kuitenkin siirtää kyläilyä. Harmitti kyllä lapsen puolesta, mutta pakko on välillä olla itsekäs. :)

Lahessa/Hollolassa oli kuulema nyt kouluun meno kielto lapsilla kolme päivää mahataudin jälkeen. Ilmeisesti aika rajusti leviäviä tauteja liikkeellä.
 
En minäkään olisi vastaavassa tilanteessa lasta ottanut kylään vaikka lasta varmasti harmittikin kyläilyn peruuntuminen.
 
MayDay, olen ehkä törkeä, mutta mielestäni äidillä ei ole mitään oikeutta suuttua! Minua niin sieppaa tuollaiset itsekkäät ihmiset, jotka tieten tahtoen levittävät pöpöjä. Ei tietenkään voi lapsia tai muita pumpulissa kasvattaa, mutta tervettä järkeä tautien kanssa voi käyttää. Vaikka ei kyseinen lapsi enää oireile, niin melko varmasti yhä levittää tautia.
 
Oon samaa mieltä, että kyllä sen verran pitäis miettiä jos tautia vielä muilla lapsilla niin ei tarvi kylään lähteen. Ihme touhua..
 
Joo ja tuota noroa mikä on ollu liikkeellä ni tartuttaa jopa 2 viikkoo et oikein teit kun et ottanu kylään :)
 
Mä niin odotan että saa jäädä kotiin. Sitten kun sen aika koittaa, aijon nukkua paljon. Tehdä paljon oikeaa ruokaa, ei enää kolmea kertaa viikossa spagettia ja jauhelihakastiketta. Aijon leipoa ainakin kerran viikkoon. Nukun paljon. Luen kirjoja. Katson sarjoja töllöstä. Kudon villasukkia. Nautiskelen ja olen. Pelaan lautapelejä lasten kanssa. Nautin äitiydestä.
 
Mä odotan kans äitiyttä kuin kuuta nousevaa. Haluan myös olla pullantuoksuinen äiti. Ihana kun on sitten syy perheelle laitella erilaisia ruokia kun ei sitä meille kahdelle aikuiselle tule niin paljon satsattua..
 
Mullakin oli haaveena tuo leipominen ja kokkailu mut ei onnistu pojan kanssa kun hää ei viihdy missään 5 minuuttia kauempaa. Sit kun nukkuu niin siinä ajassa pitää keretä tekee kaikki kotihommat ja laittaa ruokaa.
 
Ellikki85: niinhän se varmasti meneekin :) raskautta suunnitellessa on paljon ajatuksia miten kaikki menee, mut sit arjessa on niin paljon hoitamista ja aika rajallista. :D varmaan helpottaa sitten kun lapset vähän kasvaa ja leikkii keskenään niin äiti mahdollisesti kerkee leipoa ja kokkailla :)
 
Muokattu viimeksi:
Ellikki, meillä oli kans sama homma sillon kun poika ei vielä kunnolla liikkunut. Nyt, kun tuo konttaa joka paikkaan, on mun ongelma etten ehdi silti leipoa kun pitää vahtia mitä koiruuksia tekee ja missä menee :D Vähän kyllä jännittää miten sitten pärjään kahden pirpanan kanssa...
 
Kantoliinalla tai repulla lapsi selkään ja eikun leipomaan :) Taaperolle kehittelen jonkun kivan kauha&kulho leikin keittiönlattialle, niin saa sitä omaa rauhaa kokkaukseen. Nyt 2v taapero seisoo jo vieressä tuolilla ja esim ''pilkkoo'' vihanneksia ruokaveitsellä :) toki ollut kausia, kun mitään ei pääse eroahdistuksen tai hammaskivun takia tekemään, mutta usein luovuudella ja lehmän hermolla sitä pärjää. Meillä mies paljon poissa kotoa, niin pakko vaan saada asioita tehtyä vaikka ollaan kaksistaan lapsen kanssa :)
 
Tällä hetkellä kun perheessä on kaksi kolmivuorotyötä tekevää ja kaksi alle kouluikäistä lasta, on arki todella hetkistä... nyt tuntuu että kun saa jäädä kotiin ja keskittyä olennaiseen, on aikaa vaikka mihin.
 
Muistakaa kuitenkin ensimmäistä (ja mikseo toista ja vaikka kolmattakin) odottavat, että älkää olko liian ankaria itsellenne, älkääkä turhaan stressatko kotitöistä yms.! :rolleyes: Itselläni ensin tuli kamala halua saada ja pitää koti puhtaana ja stressasin tiskeistä ja kaikesta. Sitten kuitenkin tajusin, että aivan sama! Aivan sama jos on vähän tiskiä, ei ne karkaa mihinkään. Mitä sitten jos ei jaksa yhtenä päivänä pyykkiä pestä? Tärkeintä on keskittyä vauvaan ja omaan jaksamiseen ja opetella hieman hölläämään. Kotityöt ehtii kyllä hoitaa myöhemminkin.

Leipoa kannattaa jos jaksaa ja se tuottaa iloa :happy: vauva-aikana voi vielä olla helppoa leipoa, kun vauva nukkuu. Ja vauvathan monesti nukkuukin parhaiten, kun imuri tai vatkain huutaa :woot:
 
Samaa mieltä kun iskallt. Täällä 5v, 4v ja 5kk. Pyykkikorit väliin tursuaa, tiskit menee sit kun jaksaa ja leivotaan silloin kun tekee mieli jotain pullaa :D meillä vaan on pakko imuroida useampi kerta viikkoon miehen astman ja allergian takia mutta se on ainoa jota jaksaa tehä suht usein. Mut aina ei kannata ressata kotitöistä. :D

Kun kolomonen nyt synty 5kk sit niin aina kun meille anoppi tai mun äiti tulee kylään niin sanon, että "ole hyvä, laitatko tiskit, teetkö ruuan, vietkö roskat tms" :D eikä ne pistä vastaan :D varsinkin kun imettää niin hyvä syy istua sohvalla vauvan kanssa :D

Jos mun paras ystävä tulee kylään niin sille ei tarvi ees sanoa, se keittää meille kahvit ja laittaa astiat koneeseen :)
 
iskallt, juu en minä ainakaan. Mies paraikaa laittelee tiskejä ja pesee pyykkiä. Eilen en ite pystynyt tiskejä laittamaan, kun meinasin oksentaa siitä hajusta :depressed:
 
Mulla ollu koko viikon aika huono ja voimaton olo! Tänää ei oo oksettanu ollenkaan ja muutenkin hyvä olo, joten hyödynnän siivoomalla kämppää! :grin Pyykkikone ja kuivausrumpu täydessä tohinassa jo! Kohta vähä imuroimaan ja tiskejä hoitelee! :finger:

Mä ainakin annan itselleni armoa. Jos en jaksa hoitaa kotia, keskityn hoitamaan omaa oloa. Mies myös on auttanut nyt tosi paljon vaikka tekeekin pitkää työpäivää. Ja ymmärtää kyllä ettei kämppä oo viimesen päälle siistinä, jos mulla on huono ja väsynyt olo.
 
Mulla on ollut nyt tosi energinen olo, joten olen saanut pidettyä kodin ruodussa oikeastaan paremmin kuin ennen raskautta! Olen myös jatkuvasti jonnekin menossa tai jostakin tulossa. Kevääseen mahtuu muutamia ulkomaan reissujakin. Yhtä Tallinnan päiväristeilyä lukuunottamatta kaikki reissut lasten kanssa.

Hormoonit hyrrää ja itken kaikelle. Muutoinkin mielialat vaihtelevat aivan hurjasti. Yhdessä vaiheessa olin lapsille ihan älyttömän kiukkuinen ja rähjäsin koko ajan. Nyt musta tuntuu, että hengittelen jotain Himalajan vuoristoilmaa ja olen lempeä kuin laaksojen lammas.
 
Mua ärsyttää tää etova olo, kaksi kertaa kävin pöntölle yökkäämässä, mutta ei tullut mtn. Oon tosi kiukkunen, kun ei jaksa tehdä mitään tän etovan olon takia. Sanoinkin miehelle, että anteeksi, mutta joudut kuuntelemaan mun valituksia vielä pitkään. Vastauksena tuli "ei oo mtn uutta" xD
 
Oli pakko vielä tehdä testi kun on niin epätodellinen olo koko raskaudesta. Pärähti välittömästi hyvin vahva plussa eli kait se etenee niinkuin pitäisi . Nyt rv 4+4 :)
 
Takaisin
Top