Uusi pelote: liian myöhään tehdyt seulat En tiedä mistä sain päähäni mokoman, viimeksi oltiin liian ajoissa otettu (ennen rv 8 kun laskettu aika siirtyi eteenpäin 10 päivää) niin uus koe otettiin ja uus ultra tehtiin. Nyt vaan pelottaa että ekassa ultrassa tms ei mitään näy kun tehään väärään aikaan ja sitten rakenneultrassa olisi kaikki päin mäntyä :/ Onko muut tämmöisiä omituisesti hermoilevia? :D Anybody??
:D Mä en oo kerenny seuloja edes ajattelemaan :) Kaikesta sitä saakin itselleen paniikin aikaiseksi, mä oon edelleen vaan huolissani oireiden vähyydestä. Ei minkäänlaisia nippailuja, tissituntemuksia tai muutakaan. Nälkähuono olo tulee, mutta niin mulla tulee aina, vaan ne kaks piirtyvää viivaa kertoo mulle, että hormoneita on kropassa :D
Heippa! Liityn myös mukaanne. Täällä testien mukaan odotellaan toista lasta huhtikuussa syntyväksi. Aikaisemmin minulla on marraskuussa 3 vuotta täyttävä tytär. LAsta olemme yrittäneet maaliskuusta lähtien kun sain vietettyä 30 v juhlani. Vihdoinkin on tärpännyt! Toivotaan, että kaikki menee hyvin.
Lueskelin muutamat ilmoitukset ja suuret tsempit niille jotka odottaa toista lasta ja ensimmäinen on vielä alle vuoden ikäinen. Itse ajattelen, että on ihanaa kun esikoinen on jo sen ikäinen ettei ole vaipoissa ja pukee itse. Huh!! voimia ja jaksamista perässä juoksemiseen!!
Miusta taas on ihanaa jos tulis tälläsellä pienellä ikäerolla :D Ei oo ehtinny tottumaan liian hyvään tässä välillä :D Eli vaipattomuuteen ja itse pukemiseen ja syömiseen ja nukkumiseen :D Vaikka meillä tuo 10kk poika on jo vaikka kuinka kauan nukkunut kokonaisia yöitä tai yhdellä herätyksellä ja nukkuu n. 13h :D
Voi Santra, antaisin mieluusti tän kestokrapulan sulle, ka-ma-laa :D
Tervetuloa Terehi, millon on la? :)
Mäkin tykkään kyllä pienestä ikäerosta, en kyllä halunnu vastasyntynyttä ja 10kk vanhaa, se olis liian vähän :) Mutta tää pari vuotta olisi ihan kiva, kolmatta oon suunnitellut sitten joskus kun eka ja toka olis koulussa ehkäpä :)
TeReHille, kyllä tuo jaksaminen vähän jännittääkin, että kuinka sitten jaksaa kun on vauva ja 2,5 vuotias. No ei muuta kuin pottaharkat todenteolla käyntiin! Ollaan oltu sen kans vielä hieman laiskoja. Tarhassa tuli jo kakkakin pottaan mutta kesälomalla ei ollakaan sitten suostuttu ollenkaan potalle... ! Ja uhmakin on (ainakin tällähetkellä) hurjaa, mutta niitä nyt taitaa olla hieman vanhemmillakin vintiöillä Santra87, Ehkä voit olla vain tyytyväinen jos ei ole oireita. :) Kaikille ei tule mitään oireita ja itse melkeinpä toivon että kuuluisin niihin onnellisiin. :) Minulla on nyt jo päänsärkyä, hetkittäistä juilintaa tuolla kohdunsuun tietämissä sekä etovaa oloa hetkittäin (jo nyt!) ... ja väsymys sekin on alkanut.. huoh.. kovasti tuntuu menevän samaa rataa kuin tuo numero 1 ja se ei ollut kyllä järin mukavaa... viikolta 6-14 jatkuva "krapula"
Täällä yksi viime viikon torstaina plussannut ! Varailin aikaa jo varhaisultraan kun takana on yksi kohdunulkoinen raskaus tältä keväältä. Ollaan mieheni kanssa yritetty pienokaista vuoden 2013 joulusta ja monta negatiivista testiä sekä kohdunulkoisen jälkeen tää olisi ihana ihme Olisi ihana päästä pian itsekin hypistelemään vauvojen vaatteita kauppoihin Mä täytin hiljattain 29 v. ja mies on 31v. Pienokainen olisi kummallekin ensimmäinen
Oon kovasti nyt vertaillu kevään ja tän hetken tuntemuksia... Keväällä plussasin joskus viikoilla 3 ja aika pian sen jälkeen aloin vuotamaan kirkasta verta ja menin päivystyspolille, jossa totesivat kohdun olevan tyhjä ja päättivät tehdä kontrolleja. Testin ja polilla käynnin välissä mahaan juili ja vihloo usein kun kävelin tai nostin jotain, yhdyntä sattui myös. Pääsiäisenä alkoi jäätävät kivut vasemmalla puolella alamahaa ja verta oli vuotanut polilla käynnistä lähtien, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Ne otti mut sisälle sairaalaan kipujen takia ja seurasivat tilannetta. Jonkun ajan päästä kipu helpottui ja väheni, pääsin kotiin ja uutta yritystä.
Tän hetkiset tuntemukset on hyvinkin erilaisia... Olin viime viikolla ja tällä viikolla ku ilmapallo, ku turvottaa niin älyttömästi väsyttää ihan älyttömästi ja viime viikolla tissit kipeyty tosi paljon. Alavatsassa on sellainen epämääräinen paineen tunne. Ei kipua, eikä vihlomista. Ja tänään aamulla kahvi alko yököttämään vaikka yleensä pidän kahvista ja sen tuoksusta
Hehe, olin samanmoinen hätähousu kuin Tania, ja kirjoittelin tuonne Huhtikuun hurmureihin ennen kuin huomasin tämän keksustelun. :)
Tässä minun aiempi viestini siis uudemman kerran:
Hei! Plussasin perjantaina ja ajattelin tulla tänne hakemaan vertaistukea ensimmäisen lapsen odotukseen. :) Asun tällä hetkellä Abu Dhabissa ja täältä löytyy ylipäätään hieman heikosti suomenkielisiä juttukavereita, joten toivon pääseväni täällä turisemaan vauva-asioista ihan omalla äidinkielellä.
Mä olen kans nyt vähän ruvennut murehtimaan "oireettomuutta", onhan ollut vähän paha olo, närästänyt ja väsyttänyt. Mutta uskon jotenkin että ne ei olekkaan raskausoireita vaan ihan tavallisesta työelämästä johtuvaa oireilua tms... En tiedä. Nohh kipasinkin apteekista hakemassa testin ja selvä plussahan sieltä tuli. Vähän rauhoitti mieltä.
Onko muilla ollu poltetta / painetta oikealla puolella alavatsaa? Mulla on koko päivän poltellu, mutta ei mitenkään mainittavan paljon mutta sen verran nyt kuiteski, että pieni huolestuminen nostaa päätään ... Olisko sitä kun kohtu kasvaa?
Mulla selkein oire on tissikipu, jota esiintyy enempi vähempi jatkuvasti. Nännit on ollu arat heti dpo14 lähtien kun menkkojen piti alkaa, mut tänään lenkillä huomasin tärinäkipua etenkin oikeassa rinnassa. Välillä myös tuikkaisee kipeästi jostain rinnan sivusta. Tarvii ilmeisesti alkaa käyttää urheiluliivejä lenkillä... Alamahassa tuntuu ajoittaisia nippailuja, mutta muuta en ole itsessäni vielä havainnut. Ei esim. turvota yhtään.
Perustin muuten tuollaiset Oireet-ketjun erikseen jossa vois oireista kirjoitella. Jos niitä aletaan kovin tarkasti täällä puimaan, kasvaa tämä valmiiksi pitkä ketju vielä entistä pidemmäksi. Jos pitäis tän pääasiassa esittäytymis/tervetulo yms ketjuna?
Kerronpa teille ensin taustoja... Menin 18v. naimisiin nykyisen mieheni kanssa ja tietnekin luulin tulevan samantien raskaaksi. Kuinka ollakaan niin ei käynyt, vaan kipuilimme lapsettomuuden kanssa vaikka ja kuinka monta vuotta. Lapsettomuushoidoissa käytiin kolmesti. Eli keinohedelmöitystä siis tehtiin, mutta aina tuloksetta. Aina olen ollut normaalipainoinen. No... 2015 tammikuussa sisuunnuin ja keksin lähteä kokonaisvaltaiseen vyöhyketerapiaan. Hieman skeptisellä mielellä tietenkin.
Ajattelin jo ettei minusta koskaan sitten kai tulekaan äitiä kenelläkään.
Ja nyt sitten 15 vuoden yrittämisen jälkeen 15 sta vyöhyketerapiakerran jälkeen menkat eivät tulleetkaan kuten normaalisti, vaan jäivät kokonaan tulematta. Hä??? Pahoinvointia on todella paljon, joskaan en oksenna... vielä.
Heräsin klo 4.45 hirveään vessahätään. Testihän oli pakko tehdä ja USKOMATONTA.....