Helmikuun höpinät

Minuuki ärsyttää kännykällä selata, kun tykkää hypätä ketjun tai sivun alkuun jos ei nyt hömelö satu painaa oikeest kohtaa näyttöö.. Sit kelaa takas viestin kohtaa ja huomaa, et sanakirja on tehny tenät ja sit kosketat väärää kohtaa ja taas se pomppaa ylös ja argh!

Joten älkää ihmetelkö jos on virheitä teksteis tai tuntuu, et viesti jääny kesken (miult on sillon menny hermo ihanaan kalaksi ääss kolmoseeni ! :P )
 
Noi korvat on aika herkkiä noihin epämuodostumiin, vaikka ei lääkkeitä tai mitään muitakaan selviä "myrkkyjä" olis käyttäny. Oliko se niin, että kehittyvät jotenkin niin lyhessä ajassa (nekin) ja varhaisessa vaiheessa ja jos siihen just sopivasti joku kämmi osuu niin sehän tietenkin näkyy. Itsellä kanssa puuttuu toisesta korvasta rustoa, vaikka mitään selkeetä altistusta ei ole tiedossa. Kaverin korva näytti jääneen "kasaan". Ihan kuin reunat olis käännetty sisäänpäin ja keskelle jääny reikä, eikä hänelläkään mitään selvää syytä.

Mutta siis: Tästä aiheesta voidaan keskustella ja olla kaikki eri mieltä maailman tappiin asti.

Aina ennen toisen toimintatapaa ääneen kritisoimista kannattaa miettiä, että tilanne on jokaisella erilainen. Joku ei vaan esim. jaksa tehdä itse niitä soseita siinä elämäntilanteessa tai pyörittää kestovaippapyykkiä, toisella on lääkkeitä vaativia kipuja raskaudessa. Itse olen saanut moittivia kommentteja juurikin valmisruuan käytöstä samanikäisen lapsen äidiltä. Tein silloin suurimman osan ruuista itse, mutta kesällä matkalle lämpimään autoon en halunnut itse tehtyä ruokaa ottaa pilaantumaan vaan valitsin valmisruuan ja olin paha ihminen :grin Ihan sivuhuomautuksena ja ilman mainospuheita: Valmishedelmäsoseet tutkitaan paljon tarkemmin kuin kauppaan tulevat hedelmät (siis torjunta-ainejäämät ym.) eli hedelmäsoseet kannattaa yleensä ostaa valmiina.

Edelleen ihmettelen, miksi me naiset ei voida olla äitiydessä toistemme tukena, vaan siitä pitää aina saada joku kilpailutilanne aikaan. "Istuin lapin erämaassa raittiissa ilmassa koko raskauden ilman mitään kemikaaleja, en käyttäny edes hammastahnaa" "Ai sun synnytys kesti vaan 10h, mulla oli 20 h kestävä helvetti" " Me ei kyllä meidän Naima-Aapelilla käytetä koskaan kertakäyttövaippoja eikä noita purkkiruokia, mitä sä Yrjänälle syötät" :mad:

Jaahas, tulipahan taas... :)
 
Niinpä ihan samaa mieltä. Jokainen tehköön niin kuin haluaa ja parhaaksi näkee. Mut ei todellakaa oo kiva jos joku on kritisoimassa, että oot liian varovainen hysteria äiti tai sitten taas liian varomaton äiti. Syyllistykset hus hus!
 
Ihan höpöhöpöjuttuja tollaset hiustenvärjäyspelot. nim. juuri varasi kampaamo ajan. Siinä vaiheessa jos tukka on blondattu hampun näköiseksi kannattaa miettiä oisko värjäyskertoja liian usein.
 
Itse suosin Tyrniöljy hoitoa hiuksille! :love7 Miulle onneks käy omaväri kaikkein parhaiten! :) Ni ei tarvi stressata moisten takia :P
 
Töissä ollessa meikkasin päivittäin ja tukankin laitoin. Sit kun vajaa vuosi sitten jäin työttömäksi ja lasten kanssa kotiin, en ole jaksanut meikata kuin joskus. Aamulla kyllä tukkani laitan edelleen ja hiuslakkaakin käytän.
Värjäsin viimeksi syksyllä kampaajalla, joka suositteli punaisen värin ylläpitämiseksi Color Mask-hiusvärinaamiota. Käytän sitä 2-3x vkossa ja hyvin on punainen väri pysynyt. Ajattelin kyllä varata kampaamoajan vielä ennen synnytystä, jottei tartte heti kesällä olla menossa.
Itse en ole millään erityisellä lailla vältellyt kemikaaleja. Lääkkeitä nyt pyrin aina syömään mahd. vähän ja raskausaikana vain niitä mitkä on sallittujen listalla.

Olen kans sitä mieltä, että jokainen saa tehdä miten parhaaksi näkee. Kritisoijia löytyy joka asialle.

Tuosta vauvojen soseista tuli mieleen asia, että kaverini syötti vauvalleen pelkkiä kaupan soseita ja kun piti siirtyä normaali arkiruokaan, ni eipä lapselle äitin tekemä ruoka kelvannutkaan. Sama oli puurojen kanssa. Kun oli saanut kaupan valmispuuroja, ni eipä perus kaurapuuro kelvannut. Itse olen syöttänyt pääasiassa kotiruokaa, itse tehnyt soseet ja puurohiutaaleetkin jauhoin hienommiksi tehosekoittimella. Mutta just matkoilla noi purkkiruuat oli käteviä, kun ei tarvinnut kylmälaukkua raahata mukana.
Toinen kaveri syötti lapselleen pelkkää kotiruokaa, ni sit ku ois reissuun halunnu ottaa purkkiruuan mukaan, ni lapsi ei suostunut sitä syömään.

Mä en ainakaan aio potea huonoa omatuntoa siitä, että meillä lapset saa välillä eineksiä ja vauvoilla on käytetty kertsivaippoja. Jos joku haluaa tehdä toisin, niin se on hänen valintansa. Mä en kritisoi muiden valintoja ja eikä muiden tartte kritisoida mun valintoja.
 
Mä luulen, että tuoreiden äitien epävarmuus saa aikaan ison osan tosta kritiikistä ja piikittelystä. Huoli omien kykyjen riittämisestä synnyttää kireyttä, jota sitten puretaan niihin, jotka tekee erilaisia valintoja. Ja toisaalta siinä ylikireässä tilassa on helppo tulkita kritiikiksi sellaisetkin jutut, joita ei kritiikiksi ole tarkoitettu.

Mä huomaan jo tässä raskauden aikana, että kun omat ajatukset pyörivät (välillä huolestuneina, vaikka kaikki on hyvin) oman kehon ympärillä, tulen yliherkäksi muiden kommenteille raskausajan terveydestä, liikunnasta, ruokavaliosta yms. Joskus närkästys on aiheellista, joskus se on varmasti turhaa. Varmaan samaa yliherkkyyttä on odotettavissa myös vauvan syntymän jälkeen.

Mulla on yksi kaveri, joka ensimmäisen lapsen saatuaan sanoi todella ikäviä asioita muista äideistä. Kaikista löytyi jotain epäilyttävää, ihan hölmöjä pikkuasioita joilla tämä kaveri yritti kai lähinnä vakuuttaa olevansa itse riittävän hyvä äiti. Nämä jutut loppuivat kuin seinään toisen lapsen syntyessä: itseluottamus oli kasvanut eikä hänen enää tarvinnut haukkua muita. Mutta on pakko myöntää, että tuntuu nyt vähän pelottavalta tavata häntä, kun olen itse raskaana – että mitäköhän se sanoo musta selän takana?

Mutta eihän tässä voi oikein tehdä muuta kuin huolehtia siitä, ettei itse muuttuisi idioottimaiseksi kilpailijaäidiksi.
 
Mä luulen, että tuoreiden äitien epävarmuus saa aikaan ison osan tosta kritiikistä ja piikittelystä. Huoli omien kykyjen riittämisestä synnyttää kireyttä, jota sitten puretaan niihin, jotka tekee erilaisia valintoja. Ja toisaalta siinä ylikireässä tilassa on helppo tulkita kritiikiksi sellaisetkin jutut, joita ei kritiikiksi ole tarkoitettu.

Mä huomaan jo tässä raskauden aikana, että kun omat ajatukset pyörivät (välillä huolestuneina, vaikka kaikki on hyvin) oman kehon ympärillä, tulen yliherkäksi muiden kommenteille raskausajan terveydestä, liikunnasta, ruokavaliosta yms. Joskus närkästys on aiheellista, joskus se on varmasti turhaa. Varmaan samaa yliherkkyyttä on odotettavissa myös vauvan syntymän jälkeen.

Mulla on yksi kaveri, joka ensimmäisen lapsen saatuaan sanoi todella ikäviä asioita muista äideistä. Kaikista löytyi jotain epäilyttävää, ihan hölmöjä pikkuasioita joilla tämä kaveri yritti kai lähinnä vakuuttaa olevansa itse riittävän hyvä äiti. Nämä jutut loppuivat kuin seinään toisen lapsen syntyessä: itseluottamus oli kasvanut eikä hänen enää tarvinnut haukkua muita. Mutta on pakko myöntää, että tuntuu nyt vähän pelottavalta tavata häntä, kun olen itse raskaana – että mitäköhän se sanoo musta selän takana?

Mutta eihän tässä voi oikein tehdä muuta kuin huolehtia siitä, ettei itse muuttuisi idioottimaiseksi kilpailijaäidiksi.

Kyllä, näin olen itsekin huomannut!
Raskaana oleva ottaa monta asiaa eri tavalla mitä on tarkoitettu, se oma epävarmuus on se pahin ruokkija.
Ja nyt kun odottaa itse toista lasta, niin ei edes kiinnosta muiden ulkonäkökommentit, lastenhoitokommentit..
On sen verran hommaa omassa perheessä, ettei kiinnosta tonkia muiden perhe-elämääkään..
Kokemus tuo varmuuden, ja mitä enemmän äitejä tapaa sitä paremmin huomaa että me ollaan loppujen lopuksi kaikki aika samanlaisia ja painitaan samojen asioiden kanssa. miksi siis pitäisi kilpailla :)
 
Rakkaat toukoäidit, mä en sitten halunnut loukata ketään! Ihan rakkaudella kirjoitin oman mielipiteeni ja kunnioitan niiden mielipidettä, jotka tykkää varoa kemikaaleja.
Yhtälailla kuin te, halusin tuoda omat ajatukset keskusteluun. Onhan se sallittua? En tyrmätä teidän toimintaa! Pidän teitä hyvinä äiteinä, en hysteerikkoina!

Hysterialla tarkoitin yleistä median pelottelua asiasta kuin asiasta ja tämä ruokkii paineita monille ihmisille. Usein ärsyttää tämä holhousyhteiskunta.

Meillä on varmasti erilaisia mielipiteitä ja annetaan niille tilaa, yhtä oikeaa ei ole!
 
Joo tää palsta on kyllä tosi mukava siinä mielessä että kommentointi on suht fiksua eikä sellasta kun jossain kaks plussan palstoilla.
Onneks on tällainen paikka missä viihtyy, täältä on saanut hyvää vertaistukea :)

Tietysti mitään oikeaa tai väärää tyyliä ei ole noiden juttujen suhteen, että syökö välillä lääkettä tai ei, käyttääkö meikkiä vai ei, syöttääkö lapselle valmisruokaa vai ei, jokainen tekee niinkun haluaa.

Tosin itse en sanois että kaikki johtuu omasta epävarmuudesta, myös ensiodottajilla on oikeus omiin mielipiteisiin ja joku meikkaaminen ja hiustenvärjäys/laitto ei kyllä kerro mistään ulkonäkökriisistä tai epävarmuudesta. Mulla ainakin se on niin osa arkea kun hampaiden pesu tms.

Meistä kukaan ei oo toista "vähäpätösempi" odottaja, oli tämä sitten meidän eka tai viides raskaus. :)
 
Joo, en missään tapauksessa tarkoittanut että meikkaaminen tms. kertoisi epävarmuudesta! Viittasin siihen, että ainakin itsessäni tunnistan ensikertalaisen epävarmuutta, joka vaikuttaa mun tapaan tulkita muiden puheita. Saatan loukkaantua jostain hyvässä hengessä sanotusta kommentista, jos mun omat tunteet sattuvat silloin olemaan herkillä ja aihe osuu liian lähelle omia, arkoja pohdintoja.

Mulle meikkaaminen ei ole herkkä aihe, en varmaan edes huomaisi jos joku yrittäisi paheksua mun meikkivoiteen käyttöä. Sen sijaan esim. jotkut työn ja perheen yhdistämiseen tai mun vartaloon liittyvät heitot voivat saada mut siilipuolustukseen aivan turhaan. Yritän tunnistaa nämä tilat itsessäni, etten muuttaisi normaaleja keskusteluja riidoiksi vain oman yliherkkyyteni tähden.

Totta kai näissä keskusteluissa jokaisen pitää voida puhua omista valinnoistaan silloinkin kun ne ovat erilaisia kuin jollain toisella... sehän on vaan hienoa, että päästään kurkistamaan oman pääkopan ulkopuolelle ilman että tarvitsee riidellä.
 
Joskus ku joku kysynyt "etkai sä millään foorumeilla pyöri", on pitänyt tarkentaa "siis oon sellasella mis jengi on fiksuu eikä dissaa toisia ja uskaltaa kysyä hölmöltäkin tuntuvia kysymyksiä. Ei siis mikään suomi24 tai kaksplus". :grin
 
:D Mä en oo ees käyny muilla foorumeilla kurkkimassa. Täällä on ollu hyvä jutella :) Ehkä pitäis käydä tutustuun muihinkin kun täällä niin monet dissaa noita muita foorumeita!
 
Yksi keski-ikäinen, esimiesasemassa oleva, ihan normaalin oloinen puolituttu mies paljasti mulle kerran hengaavansa pakkomielteisesti Vauva-foorumilla :grin Selvisi sekin, ketkä sinne päätyy...
 
Takaisin
Top